Pelkään ihmisiä. Suurinta pelkoa tunnen esimiestäni kohtaan. Omaa isääni pelkään myös aika paljon. Olen 50 v. En osaa lukea heitä vertaisekseen ihmisiski, vaan jota tulee pelätä ja kunnioittaa. Minusta tuntuu, että he alalti etsivät minusta vikoja hiekkouksia joista sitten pääsisivät huomauttamaan. Näin isäni tekee ihan käytännössäkin!
Ulkona uskallan kulkea ilman mitään ongelmia. Keskustella parin kaveri kanssa. Mútta jos on isompi porukka, mene kukkoon. Tätä lievittää alkoholi varsinkin seurassa. Voisiko olla, ett'ä alkohhioklista on tullut minulle niin tärkeä ja nyt niin iso ongelma tämä palkoni takia?
Ulkona uskallan kulkea ilman mitään ongelmia. Keskustella parin kaveri kanssa. Mútta jos on isompi porukka, mene kukkoon. Tätä lievittää alkoholi varsinkin seurassa. Voisiko olla, ett'ä alkohhioklista on tullut minulle niin tärkeä ja nyt niin iso ongelma tämä palkoni takia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että kärsit ns "torikammosta".En muita sen hienoa nimeä mutta noi oireet viittaa vähän siihen.Suosittelen käymään tuolla pelot ja jännitys palstalla,sieltä voi löytyä enemmän ohjeita.
mieluiten psykiatrilla. Niitten tarjoamat lääkkeet ovat paljon turvallisempia kuin alkoholi. Keskusteluista asiantuntijan kanssa on myös apua. Mielenterveystoimistossa, työterveydessä.
Alkoholia käyttämällä pitkällä aikavälillä pahennat tilanteesi. Alkoholi tuo vain hetken helpotuksen pelkotiloihisi, ja myöhemmin se alkoholi luo uusia pelkotiloja.
Mene rohkeasti lääkäriin kertomaan tuntemuksistasi.
Viina todellakaan ei ole lääke fobiaasi, vaan tulee syventämään sitä.
Tuttua juttua. Etenkin esimies on eri kastissa muiden kanssa vaikka ihan normaalin oloselta mieheltä vaikuttaakin... Jotenkin häntä pelkään enkä osaa olla vapautunut seurassaan. Vaikka korkki on ollu kii jo vuosia! Olen pohtinut syytä minäkin. Tullu siihen käsitykseen, että tuo "aiheeton" pelkoni joihinkin ihmisiin johtuu siitä, että ko ihmisillä on jokin valta minuun. Kuten esimiehellä. Hänellä on toimitusjohtajana merkittävä valta siihen osaan elämästäni, ajastani, jonka olen myynyt hänelle. Eli ristiriita tämän ongelman, "työn ja pääoman", kanssa lienee ratkaisematon niin pitkään kun olen palkkatyössä.
Mutta on noi pelot ja niiden kohteet vähentyneet sen jälkeen - pikku hiljaa tosin - kun muutoma vuosi sitten pistin korkin kii. Herranjestas mutta ne on vähentyny - ja paljon kun tarkemmin ajattelen. "Suunaattomasti" sana ei ole liioittelua. Enää ne eivät ole merkittävä ongelma. Samaa voin sanoa suhteessni isääni. Enää ei ukko pompottele... Ei tosin enää yritäkään, uutta itsevarmempaa olemustani hämmästelee. Ihan kavereita ollaan nykyisin.
"On parempi päästä pelosta kuin puutteesta" sanovat ent. alan miehet. Kehottavat katsomaan itseään peiliin joka päivä. Uskallanko tehdä sen pelkäämättä itseäni ja tekojani. Vai yhäkö pitää salata asioita... Peloista on mahdollista päästä väittävät. Uskon jo. Kun ei ole salattavaa ja kun on löytänyt itselleen sopivat kengät yksi syy juomiseen - "unohtaakseen" - katoaa väittävät. Noin se menee. Alkoholistille ei sovi alkoholi jos hän haluaa, ei hyvää, vaan parasta.
On muuten uskomattoman hienoa elää raittiina. Tuskin sitä osaisin arvostaa niin paljon ellen tietäisi mistä olen tullut. Kannattaa kokeilla. Tukea löytyy kyllä. Itse en yksin olisi päässyt alkuun. Tai alkuun ja alkuun... Siihen pääsin satoja kertoja omin voimin. Mutta elämään jossa alkoholi pikku hiljaa menettää merkityksensä "lääkkeenä" - siihen tarvittiin muita, etenkin ent. "alan miehiä" (ja naisia). Kiitos teille.
Ton suuntasta mäkin oon fundeerannu. Alkoholistit ovat usein erittäin tunneherkkiä. "Puuduttavat" itseään juovat yksilöt ollakeen "normaaleja". Eivät koskaan vaivaudu, uskalla, katsoa tuota peiliä. Eivät tunne itseään eivätkä uskalla tunteakaan... Tekosyyt kyllä kelpaavat: "Olen jotenkin ehkä sairas, on juotava..."
Kun alkolistin elämästä ottaa pois kaikki ne pelot ja huolenaiheet joita alkoholi on tuonut mukanaan se on paljon se, PALJON. Mutta pikkuhiljaa tuo ongelmallinen tunneherkkyyskin muttuu voimaksi sekin. Kun vaan jättää sen ensimmäisen huikan väliin. Siitä on mullakin kokemus.