Mä oon nuori, alle parikymppinen lesbotyttö, ite mä en oo uskovainen, mutta mun vanhemmat on pari vuotta kuulunu helluntaiseurakuntaan ja mulla on nyt ongelmana, että miten kertoa vanhemmille lesboudesta ja siitä ett mä pidän huomattavasti vanhemmista naisista (60 ylöspäin).....
Miten te ootte kertoneet? Entä mite tiukka suhtautuminen helluntalaisilla on yleensäkin lesbouteen ja homouteen? Asiallisia vastauksia kiitos.
Miten te ootte kertoneet? Entä mite tiukka suhtautuminen helluntalaisilla on yleensäkin lesbouteen ja homouteen? Asiallisia vastauksia kiitos.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...ennen kuin kerrot. En osaa sanoa helluntalaisten homo/lesbo-käsityksistä, mutta eivätköhän hekin ole vanhempia omille lapsilleen ja hyväksyvät heidät sellaisina kuin ovat. Jos eivät hyväksy niin silloin kai voisi lähinnä epäillä heidän uskonsa aitoutta.
Suuremman kysymyksen herättää tuo kiinnostuksesi vanhempiin leideihin. Haetko ehkä äitihahmoa? Sitä on tietysti vaikea itse kunkin tiedostaa; jokainenhan jotain toisessa ihmisessä näkee ja hakee.
mulla se juttu vaan menee noin.... Se mitä mä oon kuullu niin täällä ainaki helluntalaiset on suht ankaria muihin seurakuntiin verrattuna, pitää vaa toivoa, ett vanhemmat hyväksyy.....
Tiukkuus vaihtelee. Törmäyskurssi on lähellä. Olen uskovainen ja olen homo mutta en kulje toitottamassa homoutta ympäriinsä. Tulisi liian paljon ongelmia jotka vahingoittaisivat toisia. Ei voi mitään, mutta ei ole paineita asian suhteen.
kyllähän jokaisella on oikeus elää, tulla hyväksytyksi ja luoda parisuhteensa riippumatta siitä miten jokin uskonnollinen yhteisö määrittelee normit joiden mukaan 'pitäisi' elää. Joka ei hyväksy jonkun homoseksuaalisuutta niin olkoon hyväksymättä, sehän on sitten hänen 'ongelmansa'.
Minulla ainakin tulisi paineita juuri siitä, että joutuisin koko ajan salailemaan omaa minuuttani. Jokainen tietysti tekee oman ratkaisunsa tämänkin asian suhteen, mutta oman kokemukseni mukaan salailu on monin verroin tuskallisempaa kuin se, että on avoimesti sellainen kuin on. Aluksi voi vähän kirpaista, mutta eipähän tarvitse enää salailla mitään.
Itsensä pitää pystyä vapauttaa elämään...
"Minulla ainakin tulisi paineita juuri siitä, että joutuisin koko ajan salailemaan omaa minuuttani..."
Salailu ja näyttely kuuluu ihmisluontoon. Kysy vaikka keneltä kansanedustajalta. Tai siltä rouvalta, joka peitteli perheväkivaltaa sairaslomilla, jottei tarvinnut tulla eduskuntaan silmä mustana.
Viime aikoina mm. TV-luvat ja yksityishenkilöiden luottotiedot ovat tulleet ulos kaapista eli julkisiksi rekisteritiedoiksi. Moni haluaisi verotustietonsa kaappiin takaisin, kuten esimerkiksi USAssa.
Ja minä aion pitää myös edelleen salamyhkäisesti housut jalassa liikkuessani julkisilla paikoilla.
Varmasti vaikea tilanne. Jos vanhempiesi näkemyksen mukaan lesbous on väärin, mielipide tuskin muuttuu kerrottuasi asiasta. Eli monta väittelyä on ja paljon pahaa mieltä on varmasti edessä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö vanhempasi rakastaisi sinua. Päin vastoin. Jos he rakastavat sinua, he varmasti haluavat sinun ymmärtävän tekosi olevan heidän mielestään väärin.
Oman näkemykseni mukaan se, että on homoseksuaali, ei ole synti vaan kiusaus. Jokainen voi päättää lankeaako siihen, aivan kuten kaikkien muidenkin kiusausten osalta asia on. Jos vanhempasikin näkevät asian näin, he varmasti hyväksyvät sinut edelleen, mutta eivät silti välttämättä hyväksy tekojasi. Eli sitä, jos todella aloitat lesbosuhteen.
Kaiken kaikkiaan minust otsikkosi kertoo jo paljon. Auttaisiko joku ateistia... Kyllä luulen että tähänkin ongelmaan paras apu löytyy ylhäältä. Kannattaa kokeilla ja harrastaa yhteyttä sinne.
...että myös halu ja tarve jakaa oma elämänsä rakastamansa ihmisen kanssa olisi vain kiusaus?
Tarkoitan seksuaalista kanssakäymistä samaa sukupuolta olevan kanssa. Rakastaa voi tietysti monella muullakin tavalla eikä siinä ole mitään väärää.