Lopultakin joku valmistaja on tajunnut senkin miten purjeveneeseen saa mukavuutta ja viihtyvyyttä.
Kaikkihan eivät halua istua kuopassa pimennossa.
http://www.moodyboats.com/gb/yachts/current-models/moody-45-ds/summary.html
Kaikkihan eivät halua istua kuopassa pimennossa.
http://www.moodyboats.com/gb/yachts/current-models/moody-45-ds/summary.html
Vastaukset 68
Vanhimmat
poreammeella ja 70 m2 katetulla terassilla saaressa. Mitä ihmettä tekisin noin pienellä kesämökillä:-)
Että turha teille köyhille on edes selostella.
Mikä ihmeen kehuskelujuttu on terassi?
Ei sulla hyvin mene.
Minulla on velaton 430 m2 talo meren rannalla, jossa omassa laiturissa on kohta tuommoinen, velaton.
Mökkejä on useampikin, velattomia.
Kuka nyt velaks elää?
80 % suomen väestöstä:-)
Osta vaan moodysi, pakkoko sun on sitä kaikille tyrkyttää, moodyuskis.
Uskontomies iski jälleen.
Kerroppas nyt, kun kaikkia haukut jonku venekunnan uskonlahkoon kuuluvaksi, tai muuten vaan genitaaliuskoon, niin mikä se oikea usko on?
Kerro rohkeasti vaan.
Oletko muuten koskaan purjehtinut, ja jos olet, niin omistatko oikeasti venettä?
Elämä kun on valintoja, yks tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
JA kaikilla on eri kriteerit veneiden ostossa, toiset laskee ensin mihin on varaa, ja toiset miettii että mitä haluaa.
Toisille raha on pakkomielle, varsinkin monille joilla sitä ei ole, toisille se taas on vain elämää helpottava asia.
Mutta asiaan, kerro se lahkosi, onko se bavaria?
http://www.lasersailing.com/
Näillä kun purjehtii, oppii nöyräksi, muut huomioon ottavaksi ja ei niin helposti naksahda narsismiin, että alkaa elämöidä omilla unelmillaan muut maahan polkien.
Suomen nopein mitattu kölivene on ehkä J-125:
http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/ims/mittakirjat2005/gph2005beta3.pdf
Perheelliselle hyvää cruising-venettä etsivälle:)
Ei täytä ehkä ihan kriteerejä huippuluokan matkaveneestä.
kauhistus toiselle. En esim. halua pihalleni tällaista:
http://www.oysterbrokerage.com/oyster_70.asp
Hankalaa vaimon ja muutaman pienen lapsen kanssa tuota olisi Itämerellä purjehtia ja ylläpitää.
Tuollaista 70 jalkaista osteria on aika helppo purjehtia ihna vaimon kanssa kahdestaan.
Varmasti helpompi vene perheen kanssa kuin kiikkerä pieni kilpajolla.
ensi kesänä sut ja sun Oyster 70 Gullkronassa:-)
http://www.fma.fi/virtualboat/saaristomeri/07/gullkrona.html
ja otan mieluummin matkakassaa mukaan. Pacificilla seilatessani tutustuin tällaiseen robustiin pikkuveneeseen, jossa kieltämättä on nostalgiaa mukana. Kuitenkin liikkui yllättävän hyvin ja tuntui käytännölliseltä. Riittäisi kahdelle aikuiselle, mikä on yleisin miehistön koko pitkillä reissuilla.
http://www.geocities.com/bccowners/
Tuollaista ole.
Mutta olen kyllä ollut purjehtimassa tuolliasta, ja monia suomessa valmistettuja isompiakin veneitä.
Ei se koko tee aina purjehtimista hankalaksi.
ISoissa veneissä on paljon työtä helpottavia lisäominaisuuksia.
3 luotia päässä ennenkuin tuollaisella lähtisin maailmaa kiertelemään.
Eihän tuonne mahdu edes yhden henkilön tavarat.
Sama kun lähtis kuplalla kierteleen maailmaa, kivaa on varmaan ja nostalgista, mutta kaukana mukavasta.
Alle 40 ft saa unohtaa.
Oyster 70 syväys vain 2.77m, sillä pääsee Gullkronaankin. Turun ja Tukholman saaristossa kuitenkin noin 40-50 jalkaa lienee keskivertomaksimi, millä on kiva kryssiäkin saaristossa ja joka riittää avomeri ja valtameripurjehdukseen hyvin.
Epäilen kuitenkin jaksaisimmeko kantaa Oyster 70 purjeet vaimon kanssa kahdestaan vintille talveksi:-)
kuten muutkin alle 40-jalkaisilla veneillään maailman kiertäneet purjehtijat, jotka hyvin tunnen. Luodit päässä tuntuu kateellisten jutuilta.
BCC:lla on liikuttu kaikilla isoilla merillä. Tässä muutama juttu valmistajan sivuilta. http://www.samlmorse.com/?a=testimonials
Pacificilla tapasin samantapaisen veneen, vanhempaa perua vain. Norjassa yksityiskäyttöön rakennettu ja 30-luvulta olevan lehtiartikkelin mukaan ensimmäinen siellä, johon oli asennettu sähköt. Nykyiset amerikkalaiset omistajat olivat hyvinkin normaaleja ja mukavia, yhtään luodinreikääkään ei näkynyt päässä. Sitäpaitsi erittäin viihtyisä vene sisältäkin päin.
Miten 2 aikuista saa kaikki kamat mahtumaan tuollaiseen 30 jalkaiseen veneeseen elämistä ajatellen.
Tavaraahan on kun peitson markkinoilla.
oikeastaan hankitaan? Ison veneen hankkimista kotirannoille on jatkuvasti perusteltu asumistiloilla ja mukavuuksilla. Eikö juuri niillä perusteilla olisi fiksumpi hankkia joku muu asumisen muoto, joka säilyttää arvonsa isoja muotiveneitä paremmin? Lapsiperheetkään tuskin ovat niin suuria, että sen takia pitää perustella yhä isommista veneistä haaveilemista. Alle 1% uuden ison paatin ostaneista suomalaisista edes purjehtii Itämerta kauemmaksi.
Siis järki mukaan venekuumeeseen! Lapsetkin kasvavat nopeasti, jonka jälkeen iso vene todennäköisesti on jo aivan liian iso ja hankala pariskunnan käyttöön.
Pitäisi edes purjehtia itämerta kauemmaksi?
Eikö se riitä vaikka kävis kerran kesässä tallinnassa.
Iso perhe vaatii isot tilat.
Aloituksessa viittasin vain hienoon malliin, tuon mallinen vene vain on hankalaa rakentaa kokoluokkaan 29 jalkaa, näyttää hassulta ja on epäkäytännöllinen.
Mutta isohan saa vene olla vaikka ei kävis itämerta kauempana, vai saako?
Käykö selänne isolla veneellään paljonkin itämerta kauempana?
>Käykö selänne isolla veneellään
>paljonkin itämerta kauempana?
Tuo ”selänne”, johon viittaat, tarkoittanee Selännettä (isolla alkukirjaimella). Hänet tunnetaan purjehtijapiireissä hyvin paitsi purjehtijana, myös asiantuntevana ja kokeneena alan lehdistön toimittajana ja avustajana.
Selänne on käynyt isolla (48-jalkaisella) S/Y Kwaherillaan ainakin Atlantilla ja Välimerellä.
http://purjevene.tripod.com/
Selänteen poika tunnetaan paremminkin moottoriveneilijänä. Moottoriveneillä Suomesta lähdetään harvemmin Itämerta edemmäs kalaan.
En tiennytkään, että Selänne purjehtii. Lehdissä on ollut juttua pelkästään hänen isosta moottoriveneestään, joka porukka kyydissä törmäili kiviin Pihlajasaaressa.
Kerro mihin ja miksi sitä aloituksessa esitettyä venettä tarvittaisiin Itämeren perheretkillä. Se vaan on liian iso sekä oman saaristomme luonnonsatamiin tai vaikkapa pieniin tanskalaisiin kalastussatamiin. Paljon jää näkemättä ja kokematta, jos veneen iso koko rajoittaa purjehdusreviiriä. Itselläni on ollut erikokoisia veneitä ja ihan vaan oman kokemukseni perusteeella pidän yli 40-jalkaisia tarpeettoman suurina Itämerelle.
Tietysti jokaisella on omat ideansa. Joku ehkä mieluummin siirtyy muutamasta isoille veneille sopivasta palvelusatamasta toiseen ja tuntee jonkinlaista nautintoa kalliista asuntoaluksestaan. Näyttämisen haluako? Jollekin toiselle tärkeintä on tuulen voimalla liikkuminen ja palvelusatamien välttäminen.
Ilmari Selänteestä. Niin ne vuodet kuluu. Meillä molemmilla oli aikanaan samanlaiset veneet, puiset 9-metriset "Wiklundarit" eli A.Wiklundin piirtämät Weekend-kryssarit. Selänne teki sillä retkiä Itämeren ulkopuolelle, itse en käynyt vanhalla puuveneellä Etelä-Itämerta kauempana - mutta se olikin 70-luvun alussa!
Alitajunnastasi putkahti oma ajatuksesi, että jos sinulla olisi iso vene, pääasia olisi näyttää sitä palvelusatamissa kateellisille naapureille.
Todellisuudessa juuri pieni vene on palvelusatamia käytettäessä hyvä, koska laituripaikan löytää helpommin, eikä pieni koko haittaa kun on satamapalvelut käytettävissä. Pääasia, että veneessä mahtuu nukkumaan. Sen sijaan juuri luonnonsatamissa veneen koosta ei ole mitään haittaa, mutta etuna on hyvä asumismukavuus ja säilytystilat omavaraisuuden vaatimille varusteille. Ongelmia tulee jo aika pienelläkin veneellä jos keula on väkisin saatava rantakallioon kiinni. Jos tällaista vaatimusta ei ole, ei veneen koolla ja syväyksellä ole mitään merkitystä.
monelle vene on uiva kesämökki. Tilaa on hyvä olla niinkuin kesämökilläkin.
Lomapurjehduksella saattaa olla 5 henkinen perhe, koira ja anoppi mukana. Voi olla suotavaa että löytyy esim. kolme-neljä makuukajuuttaa, salonki jossa ei kukaan nuku ja pari vessaa jotta porukka viihtyy lomalla.
Lomapurjehduksella ei välttämättä olekaan tarkoitus ajaa tuhatta mailia yötäpäivää.
(---Ö---)
6 henkeä.
Nykyään veneenä on 40 jalkainen eurooppalaisvene, jossa 2 takakajuuttaa ja yksi keulakajuutta.
Ja kyllä 2 vessaa ja se pitääkin olla.
Paikat vaihtelee täyspalvelumarinoista luonnonsatamiin.
Keästä veneessä asutaan 3-4 viikon yhtäjaksoinen aika, sekä muita lyhempiä jaksoja.
Aikoinaan oli pienempi vene, jossa yksi peräkajuutta, ja kyllä se on tuskaa kun joutuu salongissa nukkua osa.
Onhan se kiva kun aamulla ei tarvi hätyyttää sohvalta porukkaa pois vain jotta muut pääsis syömään ja oleskelemaan.
Ja vaikka SINUN mielestä vene on liian iso, ei se tarkoita että se on liian iso.
Kysehän on vain sinun mielipiteestä.
Kaikki joilla on iso vene, ei hanki sitä siksi että esittelis, ehkä sinä tekisit niin.
Anna sinä nyt vaan ihmisten hankkia juuri sellaisia veneitä kuin haluavat.
Ja kirvoittaakseni lisää keskustelua, venessä pitää todellakin olla 2 vessaa, ainakin jos on 6 ihmistä, joista 2 teini-ikäisiä varhaisaikuisia.
"Alle 1% uuden ison paatin ostaneista suomalaisista edes purjehtii Itämerta kauemmaksi. "
Pidetään "ison paatin" rajana nyt vaikka 36 jalkaista 3 kajuuttaista.
Tällaisia Bavarioita Suomessa on alle 100. Näistä ainakin 4 on käynyt Karibialla, siis noin 5 %.
Voi olla, että löytyy venemerkkejä, joissa tuo %-osuus on vielä paljon suurempikin, esimerkiksi Swan ja FG?
"Lapsetkin kasvavat nopeasti, jonka jälkeen iso vene todennäköisesti on jo aivan liian iso ja hankala pariskunnan käyttöön."
Purjehdin hiukan yli 40 jalkaisella veneellä, yleensä kaksistaan vaimon kanssa. Elämä on helppoa ja mukavaa, kun on lähes kaikki kodin mukavuudet ja tilaa liikkua veneessä sisälläkin. Tämän kokoista modernia ja hyvin varustettua venettä on helppo käsitellä yksinkin, aika paljon olen sillä myös yksin purjehtinut.
Olen viettänyt nelihenkisen perheeni kanssa kaikki neljän viikon kesälomat sekä kaikki mahdolliset viikonloput huhtikuulta marraskuulle alle seitsemänmetrisessä (moottori)veneessä siihen saakka, kun lapset olivat 15- ja 17-vuotiaita. Kuten arvata saataa, veneessä oli vain yksi vessa ja sekin pieni. Neljäskin makuupaikka oli vain tilapäinen ja noin 160 cm pitkä. Kukaan ei koskaan tuntenut oloa tuskalliseksi tilojen takia. Veneessä oikeastaan vain syödään ja nukutaan satamissa ollessa.
Nyt veneessä viettää lomaa ja viikonloppuja kaksi aikuista ilman lapsia. Paremman kokoista venettä kahdelle tuskin voi kuvitella. Hyvä oli, ettei tullut turhaan sijoitetuksi rahaa isoon veneeseen.
Tilan tarve on niin yksilöllistä.
Miksi siis kärvistellä jos ei tarvi?
Asuin minäkin aikoinaan 2 lapsen kanssa kerrostalossa kolmiossa, 77 m2.
Enää ei saisi semmoiseen edes villit hevoset.
Mekin vietimme ennen tosiaan pienessä venessä, kahdella kajuutalla ja yhdellä vessalla kesät, mutta en enää siihenkään palais.
Mutta jokainen tyylillään, alkaahan nykyään taloissakin olla vessoja ja telkkareita vaikka naapureille jakaa, ja kun minä olin nuori, oli yksi vessa, ja yksi tv, meillä on veneessäkin 2 tv:tä, toinen on tosin myöskin monitorina karttapöydällä. Monitorina voi käyttää myös toistakin tv:tä, on esim kiva kun sängystä voi herätessään katsoa missä mennään ja muut tiedot.
Mentiinhän sitä aikoinaan fiat 127:lla lappiin uudenvuoden viettoon, kilpisjärvelle 42 asteen pakkasessa, muta ei enää sitäkään kiitos:)
Kännyköistäkään ei nuoruudessa ollut tietoakaan, nykyään niitä on meidänkin taloudessa 6.
Ajat muuttuvat, ja kyllä asioista voi nauttia.
Nostalgia on kivaa, mutta ei sitä jaksa elää.
mutta täydennetään vielä: isommalla veneelläni en voinut käyttää edes kaikkia saaristoväyliä, koska 2.5 m syväys rajoitti. Se rajoitti myös monien totuttujen luonnonsatamien käyttämistä. Ankkurointiin ei läheskään kaikissa paikoissa ollut riittävästi tilaa (ankkuriketjua on tapana lkaskea 5 x syvyyden verran). N. 15 tn painavaa paattia ei kannata jättää kovin lyhyen ketjun varaan. Niinpä tuulisilla keleillä jäi usein vaihtoehdoksi lähinnä vain kaupunkisatamat. Jos veneen koko on yli 50 ft, kannattaa jo etukäteen puhelimitse varmistaa, että tilaa löytyy. Keskikesällä ei aina löydy.
Pikkuveneellä mahtuu kaikkialle ja kiinnittyminen on aina huomattavasti helpompaa. Ei pienemmän veneen keulaa tarvitse saada kallioon kiinni. Jolla on hyvä apuvälinen siinäkin!
Ei minusta tässä mitään epäloogista ole. Täytynee olla aivan erityinen syy, että pelkästään meidän suojaisia sisävesiä retkeilevän pitäisi hankkia mahdollisimman iso vene. "Avarat sisätilat" on vakioselitys.
Kun joskus rohkenin kritisoida venemuotia ja viittasin valtameripurjehduksiin, foorumin "asiantuntijat" totesivat 99,99%:n purjehtivan vain Itämeren alueella.
Näin ne mielipiteet muuttuvat! Ja onhan se bavaristeillekin jonkinlainen esimerkki, että ensimmäinen suomalainen Bavaria lähti pallon kiertoon päiväntasaajareittiä muutama vuosi sitten.
"Se luku esitettiin Bavaria-keskustelussa
Kun joskus rohkenin kritisoida venemuotia ja viittasin valtameripurjehduksiin, foorumin "asiantuntijat" totesivat 99,99%:n purjehtivan vain Itämeren alueella. "
Ei tuollaista mainintaa arkistossa ole.
Kertomasi mukaan isojen vesien purjehtijoita olisi 0,01%. Jos niitä olisi 100 kertaa enemmän, eli 99% vain Itämeren alueella niin joitain mainintoja löytyy, tarkoitatkohan jotain näistä:
"Jos pidemmillä reissuilla tarkoitat sapattivuosia. 99% ihmisistä sitä ei tee. "
"Koomista touhua tuo itsensä tehostaminen. Ketjun aloittaja hallitsee rakotulkin käytön ja sinä olet huolestunut varaosista oltaessa Panamasta länteen...
Ainakin 99 % tämän palstan lukijoista on Jurmosta itään. "
"99 prosenttia Bavarian purjeveneistä Suomessa on cruisereita eli matkaveneitä. "
"En tosiaan voinut arvata, että porukasta 99% ei purjehtisi kuin kotivesillä rantojen tuntumassa. Itse seilasin.."
"99% veneistä pysyy siellä rantaväylillä ja eihän siellä tarvi köysiä viritellä. Avomerellä tuskin koskaan on ketään.."
Suuret Avomeripurjehtijat ovat puhuneet. Ugh.
ei tule mitään jos joutuvat koko ajan veneessä kököttämään, siksi joka yö keula, kylki tai perä maissa, paitsi jos tullaan nonstoppina Nynäshamnista Utöseen 26- jalkaisella:-)
No aika mahtavan ruma se on - eikä makuasoista kiistellä!
Siitä voidaan tietty haastella, jotta miksi lestadiolaisperheille tarkoitetut joukkueenkuljetusveneet ovat nyt niin suosiossa, kun raha kuitenkin on keskittynyt wanhemmmalle wäestönosalle, jolta penskat ovat jo maailmalla?
Tarvitaan siis sopusuhtaisia, kokoonsa nähden helposti hallittavia kahden hengen mukavia matkapursia. Eikä molemmille puolisoille tarvita edes omaa vessaa kunhan on riittävästi tarttumakahvoja sekä kannella että salongissa!
OK, meitä on monessa elämänvaiheessa ja joidenkin nousukkaiden suurperheisten mielestä ISO sen pitää olla. Tämän vuoksi kannattaa hankkia linja-auto (kahdella vessalla) eikä porsse poksteri ainaskaan jottei joudu montussa istumaan!
Älähän nyt, siinähän voi olla yrittäjä liikkeellä varman liikeidean kanssa, eikä mikään makuasia. On se niin ilmiselvä nakkikioski, että hädin tuskin mitään "Varma nakki"-kylttiä katolle kaipaa. Voishan sitä vaikka itsekin ajatella pisneksen tekoa, ellei merellä olis nimenomaan vapaita viettämässä.
...purjehtii edelleen niillä wanhoilla hyvillä laatuveneillään. Ihan luonnollistahan se on että nykyveneet on tehty nykyihmisille ja jos kyky asioiden ja esineiden laadulliseen arviointiin puuttuu, on määrällinen arviointi luonnollinen valinta. Miksi ostaisi 34-jalkaisen kun samalla hinnalla saa yli 40-jalkaisen.
Varmaankin joku tutkimus tehty, johon nuo päätelmät perustuvat? Oma mutu ei tosin tue noita tuloksia, mutta sehän onkin vain mutua.
Kun rungonmuoto on kuin vanhanajan halkaisukiila jonka päälle on nostettu merikontti, niin kauneus on todellakin katsojan silmässä. Onhan Wallyllakin kannattajansa ( http://peterthink.blogs.com/photos/uncategorized/118wp01_ad_pop_1.jpg ) mutta ei ne minun silmää hivele. Käytännöllisyys on sitten toinen juttu ja paljolti siihen vaikuttaa myös miehistö ja sen lukumäärä. Toki jos itämerellä aikoo pysyä ja ei veneessä ympärivuoden aio asua riittänee pienempikin paatti.
Jos taas haluaa veneeseen omakotitalon tilat ja mukavuudet, on kenties viisaampaa valita moottoripaatti.
suojaisille vesille, mutta en kelpuuttaisi pallonkiertoon kuttaperkkavenettä. Murtuva aalto pyyhkäisee koko nakkikioskin mennessään ja sitten ollaankin avopaatilla valtamerellä! Tuossa kokoluokassa pohjapelti minimissään 8 mm ja kiukaan päälle rosteriverkko ettei kiuaskivet löydy perunakattilasta kuperkeikan jälkeen. Myrskyfokka aina nostovalmiina kutteristaakissa.
Mitoitettu niin että ei aalto vie nakkikiskaa.
Eihän noista kateistakaan nakkikiskat ruukaa lähteä.
Miten ne tuhannet pallonkiertäjät pärjääkin muoviveneillä?
"Miten ne tuhannet pallonkiertäjät pärjääkin muoviveneillä?"
Kuvitteletko tosissasi, että tuhansia muoviveneitä on kiertämässä maapalloa? Ihan niin paljon ei todellakaan ole liikkeellä. Jos ajatellaan suosituinta reittiä (jota varsinkin muoviveneet käyttävät) ja poimitaan sieltä tyypillisiä etappisatamia, pallonkiertäjien luku lienee korkeintaan 200 venettä vuodessa.
Useimmat poikkeavat Galapagos-saarille lähdettyään Panaman kanavasta. Vuonna 2006 Galapagokselle poikkesi yhteensä 120 venettä. Suezin kanavan läpi Välimerelle meni 103 venettä saman vuoden aikana. Luvut on Cornellin viime syksynä julkaisemasta kirjasta "A Passion for the Sea, Reflections on three circumnavigations".
Aika monella pallonkiertäjällä näytti muuten olevan metallirunkoinen vene (teräs tai alumiini), varsinkin Afrikan eteläpuolitse kiertävillä tai toista varvia tekevillä.
Meinaat siis että palloa kiertää 200 venettä.
No jos nyt ei oteta kirjaimellisesti, niin valtameriä kiertänee tuhansia veneitä?
Eihän veneen tarvi koko palloa kiertää että voi puhua valtameripurjehduksesta?
Otetaan nyt vaikka ARC, mikä siellä on muovin ja teräksen suhde?
Siinähän veneitä on mukana jo tuon 200.
Kyllä tuolla veneitä maailmalla on.
veneet vähenee. Jos olet kiinnostunut pallon kiertoa ja valtameripurjehduksia koskevista luvuista ja veneistä, lukaisepa J. Cornellin kirja "World Cruising Survey".
ARC-veneet ovat valtaosaltaan sarjavalmisteisia lasikuituveneitä, mutta vain pieni osa niistä jatkaa muille valtamerille. Atlantin ylitys on vasta alkumatka pallon kierrossa.
Sarjavalmisteisten muoviveneiden osuus on toinen kuin ARC:ssa, jos katsotaan Etelä-Amerikan tai Etelä-Afrikan kautta kiertäviä veneitä. Muovi käy siellä jo harvinaisemmaksi ja erikoisen vähän muita kuin metallirunkoisia käy Antarcticalla.
Totta taitaa olla, että pallonkiertoon lähtee vuosittain vain 200-300 venettä (Tänä vuonna 3:ssa pallonkierron rally:ssä jo pelkästään on noin 100 venettä mukana).
Pallonkierto kestää keskimäärin noin 3 vuotta, joten eri puolilla maailmaa on juuri nyt 600-900 venettä palloa kiertämässä.
Atlantin ylittää vuosittain lähes 1000 venettä. ARC vie noin 230 ja saman verran idästä länteen menee yksinään. Lännestä itään kulkee lähes yhtä paljon veneitä, muistelen että Azoreilla käy noin 400 venettä vuodessa.
Vielä ARC-veneistä. Osa niistä jatkaa pallonkiertoon yksinään ja 42 venettä World-ARC:n mukana.
Nuo 42 maailmaa kiertävää World-ARC-venettä ovat isoja lasikuituveneitä, mm.
Amel Super Maramu,
Baltic 58,
Bavaria 44 ja 46,
Beneteau 42 47 ja 57,
HR 42 ja 53, Dixon 72,
Island Packet 485,
Oyster 56 ja 72,
Regina af Vindo 43,
Southern Wind 72,
Shipman Seaway 63.
Veneiden keskikoko on hiukan yli 50 jalkaa.
Maksullisiin yhteispurjehduksiin osallistuvat veneet ovat tosiaan aika isoja. "World-ARC":ssa mainitsit 42 veneen keskikooksi 50 jalkaa, ARC:ssa Kanarialta Karibialle 230 veneen keskikoko on ollut n. 45 jalkaa.
Kapkaupungissa pallonkierrolla pysähtyneiden veneiden keskikoko oli 42,8 jalkaa (J.Cornell 2007) - siis selvästi pienempi kuin eskaaderiin osallistuneiden veneiden keskikoko.
Myös miehistön koko on pienempi, tavallisimmin 2 henkeä.
´Tavallista´ pallonkiertäjää "World-ARC" ja muut massatapahtumat kiinnostavat lähinnä sen takia, että osaisi välttää eskaaderien aikatauluja ja satamia.
Atlantilla ja Karibialla purjehtii hyvin paljon veneitä, jopa enemmän kuten arvelit. Cornellin keräämien tilastojen mukaan Hortassa Azoreilla poikkesi 1144 venettä vuonna 2000, suurin osa niistä oli tulossa Itä-Karibialta tai Bermudalta.
Mutta pallon toisella puolella veneiden luvut ovat olleet yllättävän pieniä: Suva (Fidzi) 142, Darwin (Australia) 239, Kapkaupunki 120 vuodessa.
Koska enemmistö pallonkiertäjistä menee Karibialta Tyynelle valtamerelle Panaman kanavan kautta, kiinnostaa varmaankin moniko vene todellakin käyttää kanavaa. Vuonna 2006 Panaman kanavan läpi meni yhteensä 870 venettä. Näistä meni Karibialta Pacificille 552, joista suurin osa kääntyi pohjoiseen Keski- ja Pohjois-Amerikkaan. 180 venettä suuntasi eteläiselle Pacificille eli pallonkiertoreitille.
Panaman kanavan kautta pallonkiertoreitille menee siis vain 200 venettä vuodessa. Se on aika pieni luku verrattuna niihin tuhansiin veneisiin, jotka kruisailevat Karibialla tai Välimerellä. Gibraltarilla pysähtyy lähes 5000 venettä vuodessa (4643 venettä v. 2000) ja Las Palmasissa lähes 1000 (993 venettä v. 2000).
No rumahan tuo on, muttei ne Swanitkaan silmää hivele nykyään... Moody on kyllä tehnyt paljon hyviä ja nättejä veneitä.
Ihmetyttää, ettei Deck Saloon ole yleisempi. Uudessa vene-lehdessäkin on esimerkki, miten turkin pojat ovat onnistuneet hyvin 30-jalkaisen kohdalla.
http://www.egeyat.com/eng/30ds.html
jota harvoin teen.
Tuo Egeyat muistuttaa kovasti 80-luvun lopulla venelehdessä olleita moodyn mainoksesta löytyviä malleja.
No rumahan tuo on, muttei ne Swanitkaan silmää hivele nykyään... Moody on kyllä tehnyt paljon hyviä ja nättejä veneitä.
Ihmetyttää, ettei Deck Saloon ole yleisempi. Uudessa vene-lehdessäkin on esimerkki, miten turkin pojat ovat onnistuneet hyvin 30-jalkaisen kohdalla.
http://www.egeyat.com/eng/30ds.html
Purjeveneessä hyvällä säällä oleskellaan ulkona ja huonolla säällä harva purjehtija haluaa heittäytyä moottoriveneilijäksi ja ajella sisäohjaamosta käsin. DS sopii sisävesille joilla harrastuksen luonteeseen kuuluu että ajetaan paljon koneella. Purjehduskauden jatkaminenkaan ei ole mikään oleellinen seikka, koska siitä ilosta että saa vispata lasinpyyhkijöillä räntää syksyn muutamilla viimeisillä purjehduksilla, joutuu kärsimään telakointihommissa, kun ei ole enää juoksevaa vettä ja on kylmä laittaa pressuja jäätyneen veneen päälle.
Ei se ole vain siinä, että voi ajaa sisältä. Olennaisempaa on, että ateriosta näkee ulos. Siinä tulee vietettyä pitkiäkin aikoja eli onhan se merimaisema helvetisti mielenkiintoisempi kuin hienoinkin mahonkirimoitus !
Kyllä merimaisemaa on mukava katsella ruokaillessa. Mutta kattaus on osa ruokailua ja monessa kohtuukokoisessa DS veneessä aterio on kovin pieni, kun ohjauspulpetti sen sivulla vie tilaa. Tällöin isommalla porukalla joutuu murkinoimaan pakista ja juomaan pullon suusta, kun pöydälle ei mahdu mitään.
vanhoissa pikkuskandeissa.
"..kohtuukokoisessa DS veneessä aterio on kovin pieni, kun ohjauspulpetti sen sivulla vie tilaa. Tällöin isommalla porukalla joutuu murkinoimaan pakista ja juomaan pullon suusta, kun pöydälle ei mahdu mitään.."
Onneksi vanhan pikkuskandin avotilan mahtavalle pöydälle mahtuu hienompikin kattaus sille isolle porukalle.
Vanhojen pikkuskandien tai miksei isompienkin istumalaatikot ovat tosiaan surkean pieniä nykyveneisiin verrattuna. Mutta nyt puhuttiin sisätiloista. Varsin vaatimattomassakin pikkuveneessä, eikä tarvitse olla skandikaan, on huomattavasti tilavampi aterio kuin paljon isommissa DS veneissä. Mutta käviköhän tässä nyt se virhe ettei tullut määritellyksi kohtuukokoa, minulle se on n 33 jalkaa.
Tästä voit itse katsella ja tehdä johtopäätöksiä: http://www.nauticat.com/Default.aspx?id=436827&BoatId=9&ShowView=Photos&PhotoCategory=11
http://www.yachtsnet.co.uk/archives/moody-eclipse-33/eclipse33.htm
Avotilassa on vielä sekin ero, että jopa siinä vanhassa ahtaassa pystyy käyttämään ympärillä olevaa tilaa paljon helpommin kuin sisällä, jossa seinät tulevat konkreettisesti vastaan.
Ja toisaalta, aivan eri asia istua kesällä terassilla kuin ravintolan ikkunapöydässä. Huonossa säässä ei halua kumpaakaan
"Mutta nyt puhuttiin sisätiloista. Varsin vaatimattomassakin pikkuveneessä.."
Mehän puhuimme maisemien näkymisestä ruokaillessa, DS-veneen salongista, mistä ruokaillessa voi ihailla ankkuripaikan upeaa luonnonlahtea. Tai sataman septiasemaa.
kun en katsonut linkkejäsi :)
Tunnen monia jotka viihtyvät hyvin ds:ssä kun sataa, ja miksi ei viihtyisi.
Onhan sprayhoodkin monessa veneessä, miksi? Eihän tosipurjehtija tarvi sitä?
Ja tuo telakointiongelmahan on vain niillä jotka säilyttävät venettä ulkona tai kylmässä hallissa.
Minun veneeni on ollut uudesta asti kaikki talvet lämpimässä hallissa.
Sisäohjaaminenhan ei muuten estä purjeuden käyttöä.
Telakointi käy niin, että ajat veneen telakan laituriin ja jätät avaimet työntekijöille? Ei niin, etteikö niin saisi tehdä, kaikin mokomin. Asia ei edes todista mitään, antaa vain vihjeen omistautumisesta harrastukselle.
Suurimmalla osalla veneilijöistä vene on talven ulkona pressun alla. Onkohan sisällä olevista veneistä suurempi osuus sitten näitä ds veneitä. Joka tapauksessa ainakin pääkaupunkiseudun laiturit tyhjenevät veneistä aika nopeasti siinä lokakuun alkupuolella, joten talvipurjehdus on ainakin täällä harvinaista.
Vaikka myös minun veneeni talvehtii ulkona, minulla kauden lopettaa ei lämpötila vaan pimeys, kun jo syyskuussa illat ovat niin pimeitä ettei töiden jälkeen enää huvita lähteä purjehtimaan. Tällöin vene on vesillä vain viikonloppupurjehduksia varten. Lokakuussa todennäköisesti purjehtisin kerran tai kaksi, joten turha liottaa venettä syysmyrskyissä sen takia.
"Lokakuussa todennäköisesti purjehtisin kerran tai kaksi, joten turha liottaa venettä syysmyrskyissä sen takia."
Niin, että ei purjepaatilla viitsi merelle pimeällä lähteä?
Moottorimiehiä ei pimeys eikä kylmyys riepota. Kajuutassa on lämmin ja miellyttävä styyrata huonommallakin kelillä ja kauniina päivänä voi saman hoitaa ulkoa. Kas vaihdappa lajia moottori puolelle sinäkin, minä olen sen jo tehnyt. Mukavampaa kaikissa keleissä.
Yritäpä kertoa vaellusreissulle lähtevälle, että sinne perille vie tiekin ja autossa olisi lämppäri ja lukuvalokin. Voisi paitasillaan matkustaa ja lueskella kirjaa siinä.
Mitähän itse teet siellä pimeällä merellä? Ajelet pari tuntia ulos ja saman takaisin kotiin. Lämmintä ja mukavaa, mutta että motivoivaakin? Ei yö ole mikään paha juttu, mutta jos kahden yön väliin jää liian vähän aikaa, menee hommasta mielenkiinto silti, oli kylmä tai lämmin. Jos sinulta sisu loppui, ei sitä tarvitse muille tyrkyttää.
minun makuuni olisi mahonkinen tuulilasivene isolohkokasilla. ajelisin sillä muutaman kerran kesässä kaivarin ohi ja kävisin pyysaaressa oluella. kausi olisi varmaan juhannuksesta elokuun loppuun, 5-10 h.
En tiedä miten liittyy asiaan kuka kenenkin veneen nostaa ja mitä tekee?
Ei kai se purjehtijasta tee huonompaa?
Minä nostan itse autolla veneen ylös, lavalle, ajan sen itse sillä autolla hallille ja nostan hallin kattonosturilla alas auton päältä.
Kaikki korjaus- ja kunnostustyöt teen itse talven aikana lämpimässä hallissa.
Mitä se kertoo omistautumisesta?
Ja kyllä, minulla on DS.
Tänävuonna nostin veneen marraskuussa ylös.
Vietän aikaani veneessä suunnileen toukokuun alusta Joulukuun alkuun. En suinkaan tule kotiin yöksi vaan myös ne vietän veneessäni. Samoiten peseydyn, syön ja paskon. Viime kaudella kävin neljä kertaa kotonani katsomassa postin.
Miten kahden yön väliin jäisi enemmän aikaa kesällä kuin syksyllä? Käsittääkseni ei tunnit vuorokaudessa vähene vuodenaikojen vaihdellessa. Motivaatiosta en tiedä mitään, mutta kun on kersasta asti veneessä asunut puolet vuodesta on siihen niin kiinni kasvanut, ettei muuta halua. Mikäli vedet eivät jäätyisi asuisin kenties veneessä enemmänkin. Vanhemmiten sitä kuitenkin kaipaa enempi lämmintä ja mukavuuksia kuin nuorempana ja silloin moottorivene on käytännöllisempi. Sähköstä ei tule pulaa ja ei tarvitse kylmällä ja sateella palella ulkone. Televisionkin kannoi jo vuosia sitten pois veneestä, sillä luonto ja radio viihdyttävät paljon paremmin ja mieli rauhoittuu. Henkilökohtaisesti vietän aikani luonnonsatamissa enkä juurikaan käytä palvelusatamia ainakaan sesongin aikana.
Henkilökohtaisesti inhoan ruuhkasuomea ja väenpaljoutta. Jonoissa seisominen on vihoviimeistä puuhaa, joten arvannetkin etten asu Helsingin seudulla.
Miksiköhän näitä vanhoja ketjuja oikein kaivetaan esiin....
No, kun nyt tuli lukaistua, niin tarttui silmään tuo "miksi kesällä jäisi kahden yön väliin enemmän aikaa kuin syksyllä"? Luulisihan sitä nyt kokeneen veneilijän tietävän, että valoisan ja pimeän ajan pituus vaihtelee Suomen leveysasteilla hurjasti. Asialla ei ehkä ole merkitystä, jos vene ei kesälläkään ole liikkeessä montaa tuntia vuorokaudessa. Mutta meille, jotka sekä liikumme paljon veneellä että vietämme siinä muutenkin aikaa, asialla on jo suuri merkitys. Touko- kesäkuussa voi työpäivän jälkeen lähteä veneelle ja tietää ehtivänsä ennen pimeän tuloa hyvinkin 5-6 tunnin matkan päähän eikä yön yli seilauskaan ole kovin karu vaihtoehto. Syyskuussa "tehokasta peliaikaa" on vain 2-3 tuntia ja yöllä on niin pimeää (ja pitkään), ettei yöpurjehdusta mieluusti rannikolla harrasta.
Toiset osaa pimeässä, toiset pelkää pimeää.
Siinä ero
Se ero on siinä, että pelkästään taitava veneilijä saattaa pärjätä olosuhteissa, joihin fiksu ja taitava veneilijä ei edes lähde.
"Kattaus on osa ruokailua" Voihan Jesus on bicycle, mikä hinttari!
Meillä on 34ft pitkä finnsailer jossa 2 kajuuttaa ja salongin sohva-sänky ja vain yksi wc. Täysillä purjeilla pitäis käydä paskalla niin olen siellä 30min.
Itse olen vain 10min. Ja 34ft pitkään purjeveneeseen 2-kajuuttaa on mielestäni liian vähän ja vain 1-vessa!