kaksi narttua, jotka pentuina olivat ylimmät ystävykset, eivät enää tule toimeen (2,5v ja 3v)
Oma koirani on toinen niistä, isompi ja tulee kaikkien muiden koirien kanssa toimeen, mitä on tavannut. Myös narttujen siis. Tuo toinen murisee/haukkuu kun tapaavat, hännät heiluvat, mutta ärisevät toisilleen ja pitää komentaa pois. Omani jatkoi viimeksi, kun toinen aloitti, mutta totteli kumminkin. Voisiko johtua siitä, kun nuorempi on isompi? Toinen kokee sen uhkaavana ja on vanhempi, joten yrittää alistaa..? Olivat parhaat ystävykset ennen..
Oma koirani on toinen niistä, isompi ja tulee kaikkien muiden koirien kanssa toimeen, mitä on tavannut. Myös narttujen siis. Tuo toinen murisee/haukkuu kun tapaavat, hännät heiluvat, mutta ärisevät toisilleen ja pitää komentaa pois. Omani jatkoi viimeksi, kun toinen aloitti, mutta totteli kumminkin. Voisiko johtua siitä, kun nuorempi on isompi? Toinen kokee sen uhkaavana ja on vanhempi, joten yrittää alistaa..? Olivat parhaat ystävykset ennen..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ne ovat tulleet aikuisiksi. Kaksi aikuista narttua ei välttämättä tule juttuun keskenään.Voitte niiden kanssa käydä lenkillä, mutta kannattaa pitää hihnassa, että pystyy pienimpäänkin rettelöön puuttumaan heti. Ovat niin nuoria, eivätkä ole vielä päässeet suoraan, avoimeen vihanpitoon, joten ehkä voivat vielä olla siedätettävissä toisiinsa.
...kävi niin, että perheessä oli kaksi narttua. Ikäero tytöillä oli pari vuotta. Jossain vaiheessa alkoivat ottaa yhteen, ensin satunnaisesti ja lopulta jo melkein tappomielessä. Tuttavani teki kaiken mahdollisen, mutta koirat eivät vain enää sietäneet toisiaan. Onni onnettomuudessa oli, että löysivät toiselle nartulla rakastavan uuden kodin -- muuten seuraukset olisivat voineet olla ikävät.
Välillä käy vain niin, etteivät kemiat toimi. Nartut kun vielä tuppaavat ottamaan yhteen uroksia verisemmin. Valitettavasti!
Tiedän kyllä, ettei nartut aina tule toimeen aikuisina. Mutta kummaa on se, että koirani ei ole millekkään toiselle nartulle suuttunut. Kaikkien kanssa on tullut hyvin toimeen niin lenkillä kuin koirapuistoissa. Serkkujen sakemanni myös on hyvä kaveri, vaikka on vanhempi ja pienempi, ja omani on nykyään vahvempi kuin se, vaikka pentuna oli toisinpäin.
Omani ei pomota, muttei enää alistukaan sakemannille.
Tuolle nartulle taas, minkä kanssa ei tule toimeen, ei myöskään alistu, mutta mielellään leikkisi. Pentuna se oli pomo, nyt oma koirani. Toinen koira on vanhempi, joten siksi varmaan ei hyväksy, että omani on iso ja vahva, "yrittää tulla urputtamaan vanhemmalle.." ?
Ja omani taas ei siedä, kun sille suututaan?
Muutkin koirat on kyllä joskus sille murahtaneet, kerran jopa yksi hyökkäsi kimppuun (karannut häkkikoira) mutta se ei jatka riitaa vaan vetäytyy, alistuu tai ei tee mitään.
Olen siihen paljon opettanutkin, ettei jatka jos joku aloittaa rähinän.
En vain tajua, miksi tuon nartun kanssa aloitti. itse haluaisinkin totuttaa niitä toisiinsa taas, hillitysti, mutta omistaja ei halua, koska pelkää että ne ottavat yhteen. Minun on vaikea uskoa, koska omani ainakin tottelee eikä ole ollut vihainen kellekkään.. Oli niin mukava kaveri..