Tervehdys,
Syvemmän kölin tuomat paremmat ja rauhallisemmat purjehdus ominaisuudet ovat kiistättömät.
Miten on käytännölissyys.-> Satamat ja varsinkin luonnonsatamat ? pärjääko 2 m syväyksellä ?
Syvemmän kölin tuomat paremmat ja rauhallisemmat purjehdus ominaisuudet ovat kiistättömät.
Miten on käytännölissyys.-> Satamat ja varsinkin luonnonsatamat ? pärjääko 2 m syväyksellä ?
Vastaukset 15
Vanhimmat
satamissa mahtuu hyvin. jos verrataan vaikka 1,6 niin rajaahan tuo 0,4 jotkut paikat (jo varovaisuudenkin) kautta. Itse pitäisin 2,3 ylärajana jonka jälkeen alkaa rajautumaan tosi paljon paikkoja pois... (siis mielessä - kaikkia ei kannata käydä edes koittamassa jotta osuuko se köli pohjamutaan tai jopa pohjakiveen).
Eli kysymykseesi, jotta pidän 2,0 vielä käytännöllisenä kunhan ei ole kyseessä lyhyehkö vaikka alle 8 metrinen kisavene (keula ei ulotu luonnonsatamissa ihan helposti rantaan)
Kyllähän sitä pärjää vaikka kolmen metrin syväyksellä, kunhan suunnittelee reitit sen mukaisesti. Kuitenkin saariston veneväylillä on monia 1,8 metrin vaihtoehtoja, jotka kiertävälle tulee kyllä melko pitkät kierrokset... tosin, onhan se veneilyä sekin.
Tulee mieleen yksi merikarju, joka jokin kesä sitten kehui kovaan ääneen, että kyllä hän parimetrisellä syväyksellään uskaltaa hyvin mennä 1,8 metrin väylää normaalilla vedenkorkeudella. Sama kippari täräytti elokuun ekalla viikolla Husön edustalla juuri tuolla 1,8:n väylällä kiveen sellaista vauhtia, että vene oli vielä kuun puolivälissäkin Degerbyn telakalla kuivumassa.
Jos aikeesi on purjehtia enimmäkseem saaristo- ja ahvenanmerellä sekä stadin lähistöllä,on 2,0 metriä huono ajatus. Mihinkään ei oikein pääse maihin. Oma kokemus, että 1,8 on maksimi suomen saariston luoonnonsatamiin ja väylille. Jos purjehdit avomerellä pääosin yövyt suurissa kaupunkien vierasvenesatamissa, voit ottaa 2,0 tai enemmänkin. Nykyiset ohuen ohuet syvät kölit menettävät otteensa aivan pienillä nopeuksilla,jonka takia ne tuottavat joskus vaikeuksia satamamanoovereissä. Jos et kisaa avomerellä tai muutenkaan, suosittelen matalampaa kölivaihtoehtoa. Sen minkä nousukulmassa häviää, voittaa kun hakee satamapaikkoja.
Edelisessä oli 1,5 m syväyttä... ei tullut oikeastaan asiaa mietittyä, löysi silläkin kyllä rantautuessa kiviä.
Olemme liikkuneet myös Helsingin ja lähiseudun vesillä Esim. Onaksessa ja rannoissa on ollut isojakin veneitä ja niiden syväykset ovat käsittääkseni järjestäin yli 1,80.
Saariston väylät ovat melkein kaikki 1,8 - 1,9 m tai ylöspäin, eikö nihinkin ole laitettu jonkinlainen vara veden vaihteluihin.
veneen painosta miten mielekästä on yrittää saada keula maihin. Soutuveneessä (100 kg) ja pienessäkin matkapurressa (2000 kg) on ihan yhtä kova pintakerros. Siinä tilanteessa missä soutuvene kimmahtaa kalliosta lähes vahingoittumattomana, tulee isomman veneen keulaan jo rumaa jälkeä. Jos pystyy vapautumaan tästä pikkuveneiden skandinaavisesta perinteestä ajaa keula maihin, veneily helpottuu huomattavasti ja alkaa löytyä luonnonsatamia vaikka mistä. Ja venevalinnassa voi keskittyä purjehduksen kannalta oleellisiin asioihin.
On ajaa perä maihin.
Siinähän on peräsin vaarassa, pitää siis olla melko syvä ranta.
Minulla on ollut syväykset 1,1 1,65 ja 1,95. Pienimmällä syväyksellä pääsi tietysti muutamille väylille, joihin seuraavilla veneillä ei ollut asiaa, mutta vastaavasti monin paikoin köli oli niin lähellä rantaa, että isommilla oli jopa helpompi löytää rantautumispaikkoja. 1,65 ja 1,95 taas on tuntunut yhdentekevältä erolta. Ne muutamat kerrat kun kiviä on löytynyt, olisivat löytyneet pienemmälläkin syväyksellä. Joitakin paikkoja ehkä sitten ajelee vähän varovammin, mm. lyhyt osuus Bänö-ön länsipuolella sillä 1,8 m väylällä. Suurin osa niistä matalista väylistä on niitä sisimmäisiä, jotka eivät muutenkaan niin mielenkiintoisia ole.
Olen harkinnut ankan-nokkaa, joka tietysti hiukan helpottaa rantautumisia jokapaikassa.
Rumiahan ne on... mutta.
Syväys asia on melko mielipiteitä jakava asia ja soveltuvuus täytyy miettiä omaan käyttöön.
Kallistun itse tuohon syvään vaihtoehtoon, koska uskon että pidemmän päälle avostaa enemmän ominaisuuksia vesillä.
Usko tai älä,mutta vastasin kun kysyit. Miksi edes kysyt asiaa, jos kerran et halua kuulla? On kokemusta monenlaisista veneistä ja ratkaiseva raja suomen saaristoon luonnonsatamiin rantautumisen kannalta on eksäktly tuo 180 eli kun alkaa sen yli menemään, käyvät paikat vähiin joissa keulan saat rantaan kiinni. Siksi isoilla veneillä on oltava kunnon ankkuripeli keulassa ja kumivene. Ja varaveden varaan ei kannata laskea. Katsele merikortteja ja huomaat, että monessa vieravenesatamassa ja väylällä on 2,0 liikaa. Itsekin olen tosin mennyt esimerkiksi Kökarin Karlbyhyn muta pölisten,mutta ne paikat joihin niin kannattaa tehdä, tulee tuntea ja toivoa ettei vesi hirveästi laske yön aikana. Lopuksi vielä tiedoksesi, että on olemassa "isoja" veneitä joissa köli on 185 tai alle,mutta näille on jaossa minimaalinen määrä paikkoja verrattuna tuohon 150 senttiseesi.
OK. Eli paikat ja reittisuunnittelu pitää tehdä tarkemmin.
" isot Veneet " alle 185 ? OK löytyyhän niitä vanhempia paljon, Uusia ei hirveästi ole tarjolla ellei valitse chartereissa käytettävää mallia...Kiitos kommenteista.
Tuosta ankkuroitumisesta, josta oli vähän puhetta toisessa keskustelussa, minulla on ollut tapana laskea ketjua kolme kertaa syvyyden verran ja se on hyvin riittänyt 6t veneelle. Voi hyvin olla että 15 t vene vaatii 5 kertaa syvyys, minula ei ole mitään kokemusta niin painavasta veneestä. Jollalla tulee kuitenkin soudetuksi rantaan jossain vaiheessa, niin silloin voi kiinnittää köyden perästä maihin, niin vene ei kiepu tuulen suunnan vaihtuessa. Toinen vaihtoehto käyttää gps:n "anchor drag" toimintoa ja todennäköisesti herätä yöllä turhaan hälytykseen.
edellisessä veneessäni syvyys oli 2.2m. Sillä kiersin 10 vuodenaikana Suomenlahden poukamia, saaristomeren ja viron rannikkoa ristiinrastiin ilman ongelmia. Nykyisessä veneessäni syvyys yli 2,3 m ja hyvin on jo 4 kesää sujunut tälläkin.
Jep,
Perustelen itselleni myös, että jos tulisi tarkemmin kuljettua ja suunniteltua.
Kiitos
Luonnonsatamiin menoamme nykyinen 180 senttinen syväyksemme rajoittaa jo kummasti verrattuna tutuillamme olevaan 150 sentin syväykseen. Onpa tullut muutaman kerran kynnettyä pohjaa satamassakin reilun kahden metrin syväyksellisellä paatilla. Rannassa ollessa olisi joka tapauksessa hyvä olla 20-30 senttiä varaa jottei heti kolise ensimmäisen moottoriveneen pauhatessa ohitse.
Jos väylä on 180 senttiä, siinä voinee suht huoletta ajaa keskellä parillakin metrillä mutta luoviminen jäänee ulapoille.
Ei syväys yksin ratkaise, myös veneen pituus vaikuttaa. Jos vene on riittävän pitkä, on köli kaukana rannasta eikä ongelmia välttämättä ole luonnonrannoissa.