RUOKA-AINEYLIHERKKYYKSIEN TOTEAMINEN SEERUMIN IgG-VASTA-AINEISTA
TL, Biokemisti, FT
11.04..2007
On tavallista, että potilaat saavat yliherkkyysoireita syödystä ruuasta, mutta tutkimuksissa ei kuitenkaan löydy IgE-vasta-aineita verestä, myöskään prick-testi ei näytä allergiaa. Kun tällaiselta potilaalta mitataan seerumista ruoka-ainespesifiset IgG-vasta-aineet, löydetään usein kohonneita vasta-ainepitoisuuksia. Jos tällaisen potilaan ruokavaliosta poistetaan kyseiset ruoka-aineet, allergiaoireet häviävät, mutta ne saattavat ilmaantua taas uudelleen kun näitä ruokia aletaan käyttää jonkin ajan kuluttua. Oireettomilla henkilöillä esiintyy harvoin merkittävästi kohonneita IgG-luokan vasta-aineita eri ruoka-aineita kohtaan. On arveltu, että suurin osa ruoka-aineallergioista on viivästyneitä, mutta mekanismia, jolla ne välittyvät ei tarkkaan tiedetä. Todennäköisesti on kyseessä immuunikompleksi-välitteinen tyypin III yliherkkyysreaktio. Toisaalta syöttösoluista on löydetty myös IgG-reseptoreita, jotka saattavat välittää viivästynyttä allergiavastetta (1). IgG-välitteisten ruoka-aineyliherkkyyksien testaaminen seerumin vasta-aineanalyysillä ei ole vielä yleisessä käytössä, mutta viime vuosina on ilmestynyt useita tieteellisiä artikkeleita, jotka puoltavat sen käyttöä vaikeasti todettavien, erityisesti viivästyneiden yliherkkyyksien toteamisessa.
Atkinson ym. julkaisemassa kaksoissokkotutkimuksessa raportoitiin ärtyneen paksunsuolen oireyhtymästä kärsivillä potilailla oireiden merkitsevää lievittymistä kun he noudattivat IgG-vasta-ainetestiin perustuvaa eliminaatiodieettiä (2). Erityisesti IgG-vasta-aineiden kyky muodostaa immuunikomplekseja antigeenien kanssa ja aktivoida komplementtisysteemi täyttää immunologisen mekanismin välityksellä syntyvän tulehduksen tunnusmerkit (3). Immuunikompleksivälitteisen mekanismin välityksellä syntyneet viivästyneet yliherkkyysreaktiot saattavat selittää monet ruoka-aineisiin liitetyt reaktiot, kuten astman, migreenin, päänsäryt, ruuansulatusongelmat jne (4). Jos keskitymme vain IgE-välitteisiin reaktioihin ja unohdamme muut mahdolliset immunologiset selitykset allergioille, monet potilaiden sairauksiin liittyvät etiologiat saattavat jäädä huomioimatta, siksi sekä IgE-, että IgG- testien rinnakkainen käyttö on usein osoittautunut hyödylliseksi.
Ruokien IgG-vasta-aineiden testausta ei tähän asti ole pidetty aiheellisena yleisesti hyväksytyssä lääketieteessä (3, 4-6). On ajateltu, että IgG-vasta-aineita muodostuu yleisesti aina kun syömme ruokaa. IgG-vasta-aineita on pidetty tähän asti ”suojaavina” vasta-aineina, jonka vuoksi IgG-vasta-ainemittauksia ei ole katsottu tarpeellisiksi. Tämä käytäntö on kuitenkin nyt asetettu kyseenalaiseksi ja pyritty arvioimaan uudelleen (3). Voi olla, että IgG-vasta-aineet eivät itsessään ole oireiden aiheuttajia, mutta ne vähintäänkin toimivat indikaattoreina siinä, että suojelevaa vasta-ainetta tarvitaan. Syy miksi IgG-vasta-ainemittauksia olisi syytä käyttää on se, että eräät IgG-luokan vasta-aineet on yhdistetty (in vitro) basofiilien ja syöttösolujen degranulaatioon ja komplementtisysteemin aktivoitumiseen. Eräillä atooppisilla potilailla on myös mitattu seerumin korkeita IgG-vasta-ainetasoja (3, 4, 8). On myös raportoitu lymfosyyttipitoisuuksien pienenemistä ja vähentynyttä tulehdus-välittäjäaineiden syntymistä kun potilas on aloittanut IgG-testiin perustuvan eliminaatioruokavalion (9,4,10).
Tähän asti ruoka-aineiden IgG-vasta-ainemääritysten esteenä on ollut yleisten standardisoitujen analyysimenetelmien puute. On myös oltu epävarmoja sen suhteen mikä merkitys löydetyillä IgG-vasta-aineilla on yliherkkyysreaktioiden patofysiologiassa, lisäksi on tiedostettu se mahdollisuus, että monet ruoka-aineyliherkkyydet saattavat olla farmakologisia tai vierasainevälitteisiä, joita ei voida havaita immunologisilla menetelmillä. Viimeisimmässä Drisko ym. tutkimuksessa yhdistettiin kohonneet IgG-vasta-ainetasot potilaiden yliherkkyysreaktioihin (11). Myös Yorkin yliopistossa Englannissa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa (5286 potilasta) krooniset allergiaoireet yhdistettiin ruoka-aineiden kohonneisiin IgG-vasta-aineisiin (12). Kun eliminaatioruokavaliolla olleet potilaat ottivat uudelleen käyttöön ruoka-aineet, joissa oli todettu kohonneet vasta-ainetasot, 92,3 % potilaista ilmoitti oireiden palanneen.
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Dastych J, Hardison MC, Metcalfe DD: Aggregation of low affinity IgG receptors induces mast cell adherence to fibronectin: requirement for the common FcR gamma-chain. J. immunol. 158: 1803-1809, 1997.
2. Atkinson W, Sheldon TA, Shaath N, Whorwell PJ: Food elimination based on IgG antibodies in irritable bowel syndrome: a randomised controlled trial. Gut 53:1459-1464, 2004.
3. King HC: Exploring the maze of adverse reactions to foods. Ear Nose Throat J 73:237-241, 1994.
4. Gordon BR: Approaches to testing for food and chemical sensitivities. Otolryngol Clin N Am 36:917-940, 2003.
5. American Gastroenterological Association Medical Position Statement: Guidelines for the evaluation of food allergies. Gastroenterology 120:1023-1025, 2001.
6. Casimer GJ, Duchateau J, Gossart B, Cuvelier P, Vandaele F, Vis HL: Atopic dermatitis: role of food and house dust mite allergens. Pediatrics 92:252-256, 1993.
7. Sampson HA, Sicherer SH, Birnbaum AH: AGA technical review on the evaluation of food allergy in gastrointestinal disorders. Gastroenterology 120:1026-1040, 2001.
8. Miller SB: IgG Food Allergy Testing by ELISA/EIA-what do they really tell us? Townsend Letter for Doctors & Patients [January]62-65, 1998.
9. Sampson HA, Burks AW: Mechanisms of food allergy. Annual Rev Nutr 16:161-177, 1996.
10. Baker SM, McDonnell M, Truss CV: Double Blind Placebo Diet Controlled Crossover Study of IgG Food ELISA. Presented at American Academy of Environmental Medicine Advanced Seminar,
Virginia Beach, VA. October 1994.
11. Drisko J, Bischoff B, Hall M, McCallum R: Treating Irritable Bowel Syndrome with a Food Elimination Diet Followed by Food Challenge and Probiotics. J Am Coll Nutr. 25:: 514-522, 2006.
12. Hardman G, Hart G: Dietary advice based on food-spesific IgG results. Nutrition & Food Science 37:16-23, 2007.
TL, Biokemisti, FT
11.04..2007
On tavallista, että potilaat saavat yliherkkyysoireita syödystä ruuasta, mutta tutkimuksissa ei kuitenkaan löydy IgE-vasta-aineita verestä, myöskään prick-testi ei näytä allergiaa. Kun tällaiselta potilaalta mitataan seerumista ruoka-ainespesifiset IgG-vasta-aineet, löydetään usein kohonneita vasta-ainepitoisuuksia. Jos tällaisen potilaan ruokavaliosta poistetaan kyseiset ruoka-aineet, allergiaoireet häviävät, mutta ne saattavat ilmaantua taas uudelleen kun näitä ruokia aletaan käyttää jonkin ajan kuluttua. Oireettomilla henkilöillä esiintyy harvoin merkittävästi kohonneita IgG-luokan vasta-aineita eri ruoka-aineita kohtaan. On arveltu, että suurin osa ruoka-aineallergioista on viivästyneitä, mutta mekanismia, jolla ne välittyvät ei tarkkaan tiedetä. Todennäköisesti on kyseessä immuunikompleksi-välitteinen tyypin III yliherkkyysreaktio. Toisaalta syöttösoluista on löydetty myös IgG-reseptoreita, jotka saattavat välittää viivästynyttä allergiavastetta (1). IgG-välitteisten ruoka-aineyliherkkyyksien testaaminen seerumin vasta-aineanalyysillä ei ole vielä yleisessä käytössä, mutta viime vuosina on ilmestynyt useita tieteellisiä artikkeleita, jotka puoltavat sen käyttöä vaikeasti todettavien, erityisesti viivästyneiden yliherkkyyksien toteamisessa.
Atkinson ym. julkaisemassa kaksoissokkotutkimuksessa raportoitiin ärtyneen paksunsuolen oireyhtymästä kärsivillä potilailla oireiden merkitsevää lievittymistä kun he noudattivat IgG-vasta-ainetestiin perustuvaa eliminaatiodieettiä (2). Erityisesti IgG-vasta-aineiden kyky muodostaa immuunikomplekseja antigeenien kanssa ja aktivoida komplementtisysteemi täyttää immunologisen mekanismin välityksellä syntyvän tulehduksen tunnusmerkit (3). Immuunikompleksivälitteisen mekanismin välityksellä syntyneet viivästyneet yliherkkyysreaktiot saattavat selittää monet ruoka-aineisiin liitetyt reaktiot, kuten astman, migreenin, päänsäryt, ruuansulatusongelmat jne (4). Jos keskitymme vain IgE-välitteisiin reaktioihin ja unohdamme muut mahdolliset immunologiset selitykset allergioille, monet potilaiden sairauksiin liittyvät etiologiat saattavat jäädä huomioimatta, siksi sekä IgE-, että IgG- testien rinnakkainen käyttö on usein osoittautunut hyödylliseksi.
Ruokien IgG-vasta-aineiden testausta ei tähän asti ole pidetty aiheellisena yleisesti hyväksytyssä lääketieteessä (3, 4-6). On ajateltu, että IgG-vasta-aineita muodostuu yleisesti aina kun syömme ruokaa. IgG-vasta-aineita on pidetty tähän asti ”suojaavina” vasta-aineina, jonka vuoksi IgG-vasta-ainemittauksia ei ole katsottu tarpeellisiksi. Tämä käytäntö on kuitenkin nyt asetettu kyseenalaiseksi ja pyritty arvioimaan uudelleen (3). Voi olla, että IgG-vasta-aineet eivät itsessään ole oireiden aiheuttajia, mutta ne vähintäänkin toimivat indikaattoreina siinä, että suojelevaa vasta-ainetta tarvitaan. Syy miksi IgG-vasta-ainemittauksia olisi syytä käyttää on se, että eräät IgG-luokan vasta-aineet on yhdistetty (in vitro) basofiilien ja syöttösolujen degranulaatioon ja komplementtisysteemin aktivoitumiseen. Eräillä atooppisilla potilailla on myös mitattu seerumin korkeita IgG-vasta-ainetasoja (3, 4, 8). On myös raportoitu lymfosyyttipitoisuuksien pienenemistä ja vähentynyttä tulehdus-välittäjäaineiden syntymistä kun potilas on aloittanut IgG-testiin perustuvan eliminaatioruokavalion (9,4,10).
Tähän asti ruoka-aineiden IgG-vasta-ainemääritysten esteenä on ollut yleisten standardisoitujen analyysimenetelmien puute. On myös oltu epävarmoja sen suhteen mikä merkitys löydetyillä IgG-vasta-aineilla on yliherkkyysreaktioiden patofysiologiassa, lisäksi on tiedostettu se mahdollisuus, että monet ruoka-aineyliherkkyydet saattavat olla farmakologisia tai vierasainevälitteisiä, joita ei voida havaita immunologisilla menetelmillä. Viimeisimmässä Drisko ym. tutkimuksessa yhdistettiin kohonneet IgG-vasta-ainetasot potilaiden yliherkkyysreaktioihin (11). Myös Yorkin yliopistossa Englannissa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa (5286 potilasta) krooniset allergiaoireet yhdistettiin ruoka-aineiden kohonneisiin IgG-vasta-aineisiin (12). Kun eliminaatioruokavaliolla olleet potilaat ottivat uudelleen käyttöön ruoka-aineet, joissa oli todettu kohonneet vasta-ainetasot, 92,3 % potilaista ilmoitti oireiden palanneen.
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Dastych J, Hardison MC, Metcalfe DD: Aggregation of low affinity IgG receptors induces mast cell adherence to fibronectin: requirement for the common FcR gamma-chain. J. immunol. 158: 1803-1809, 1997.
2. Atkinson W, Sheldon TA, Shaath N, Whorwell PJ: Food elimination based on IgG antibodies in irritable bowel syndrome: a randomised controlled trial. Gut 53:1459-1464, 2004.
3. King HC: Exploring the maze of adverse reactions to foods. Ear Nose Throat J 73:237-241, 1994.
4. Gordon BR: Approaches to testing for food and chemical sensitivities. Otolryngol Clin N Am 36:917-940, 2003.
5. American Gastroenterological Association Medical Position Statement: Guidelines for the evaluation of food allergies. Gastroenterology 120:1023-1025, 2001.
6. Casimer GJ, Duchateau J, Gossart B, Cuvelier P, Vandaele F, Vis HL: Atopic dermatitis: role of food and house dust mite allergens. Pediatrics 92:252-256, 1993.
7. Sampson HA, Sicherer SH, Birnbaum AH: AGA technical review on the evaluation of food allergy in gastrointestinal disorders. Gastroenterology 120:1026-1040, 2001.
8. Miller SB: IgG Food Allergy Testing by ELISA/EIA-what do they really tell us? Townsend Letter for Doctors & Patients [January]62-65, 1998.
9. Sampson HA, Burks AW: Mechanisms of food allergy. Annual Rev Nutr 16:161-177, 1996.
10. Baker SM, McDonnell M, Truss CV: Double Blind Placebo Diet Controlled Crossover Study of IgG Food ELISA. Presented at American Academy of Environmental Medicine Advanced Seminar,
Virginia Beach, VA. October 1994.
11. Drisko J, Bischoff B, Hall M, McCallum R: Treating Irritable Bowel Syndrome with a Food Elimination Diet Followed by Food Challenge and Probiotics. J Am Coll Nutr. 25:: 514-522, 2006.
12. Hardman G, Hart G: Dietary advice based on food-spesific IgG results. Nutrition & Food Science 37:16-23, 2007.
Vastaukset 5
Vanhimmat
joita omalääkärini otti, kävi ilmi että basofiilit olivat koholla, muistaakseni arvolla 2, kun normaalin raja oli kait 1. Samoin nuo IgG oli koholla ja lausunnossa kerrottiin, että sopii vanhaan immuniteettiin. BAL-näytteessä oli 92% magrofageja, ei ollenkaan eosinofiliaa.
. kait se sitten minun kohdallani merkitsee ihan täysin selkeää astmaa ;-9, no ei jaksa. Kohta pitäisi mennä tai soitella kontrollia keuhkolääkärille, mutta taidan jättää sen väliin. Ne oireet ja ongelmat joita on, eivät näytä kuuluvan astmaan ja hän hoitaa ammattitautiastmaani. Ei kannata jorista jotakin muuta, astma voi hyvin, joten ei sitä nyt erikseen tarvitse kertoa keuhkolääkärille. Antaa olla. Olisi vain kiusallista taas keskustella lääkärin kanssa ja miettiä mistä me oikein puhutaankaan. Kun toiset eivät edes saa käydä keuhkolääkärillään, en sitten minäkään mene. Kyllä tuo omalääkäri riittää, meillä on jotenkin selkeämpi suhde. Hän ei leiki tietävänsä, enkä minä leiki etten ymmärrä.
ymmärtää mitä leikkejä leikitte, jos kumpikaan ei leiki eikä ymmärrä.
................................................
. . .........................
Johan jo 1960 luvulla on selvitetty immunologiset reaktiotyypit allergiamekanismeineen (Coombs/Gell) ja ainakin jo 1980-luvulla on jo näytetty selvitelleen IgG-tyyppien ja autoimmuunisairauksien välisiä syy-yhteyksiä.
Coombs/Gellin mukaan immunologisia rektiotyyppejä on neljä: anafylaktinen (IgE), sytolyyttinen (IgG), immunokompleksivälitteinen (IgG) ja soluvälitteinen (ei vasta-aineita).
Kun väestöstä sanotaan n. 80 prossaa kuuluvan IgG-tyyppeihin, niin jostain syystä lääketieteilijöiden kirjoituksista heijastuu joskus 1990-luvulla päättely, että ko. tyypit eivät nähtävästi enää allergisoidu ollenkaan. No aikamoinen mutaatio olisi väestössä tapahtunut lyhyen ajan kuluessa.
Seurauksena tästä harhaanjohtavasta lääketieteilijöiden väitteestä oli seurauksena, että jos prick-testit (IgE) ja lapputestit (soluvälitteinen) eivät osoittaneet allergiaa läääkäri totesi potilaalleen, että sinä et ole allerginen.
IgG:läiset voivat allergisoitua ihan mille vain siinä missä IgE:läiset ja soluvälitteisetkin.
IgG:läisten testaukseen pitäisi saada uusia testimenetelmiä, koska ei aina ole edes turvallista altistaa potilasta reaktion aikaansaavalla aineella allergian osoittamiseksi.
Lääkeaineallergioidenkin toteenäyttäminen onnistuu IgG:läisten kohdalla vain altistamalla allergikko ko. lääkkeelle.
Itse olin viime syyskuussa äimän käkenä kostisonivoiteen aiheuttamasta kokonaisvaltaisesta reaktiosta, naamaturvotus ja voimakkaat reumaoireet, jotka reumaoireet eivät vieläkään ole ohi vaan ovat vain voimistuneet vaikka sytokiiniryöpytyksen aikaansaama PPP:ni on huomattavasti rauhoittunut. PPP:henhän saattaa jo itsessään liittyä reumaoireilukin.
Artriitiksi lääkäri nimitti sitä uudenvuodenaattona ja otatutti reuma muita labrakokeita.