Olen 25 vuotias nainen, opiskelen ja asun yksin. Kun menen liikkeeseen tai kauppaan. Puhutaanko nyt vaikka pienestä laukkuliikkeestä, kenkäkaupasta, kodinkoneliikkeestä, huonekaluliikkeestä ja varsinkin sellaista putiikeista, jotka eivät kuulu mihinkään ketjuun vaan ovat yksityisyrittäjien omia liikkeitä. Mikä siinä on niin saakelin vaikeeta mennä palvelemaan asiakasta?
En tiedä johtuuko se minusta, pärstäkertoimesta, housujen väristä, yleisestä olemuksesta vai mistä, mutta kunnon asiakaspalvelua on pirun vaikeeta saada.
Minulla on tietynlaisia oletuksia ja odotuksia kun astun sisään liikkeeseen. Oletan että minua tervehditään reippaasti, eli tuloni huomioidaan. Odotan että pienen hetken kuluttua minulta tullaan kysymään, miten voi palvella tai auttaa. Tässä vaiheessa sanon että katselen vaan, kiitos TAI kerron, mitä tuotetta haluan katsoa/ostaa/saada lisää tietoa tuotteesta. Toki ymmärrän, että jos liike on täynnä asiakkaita, ja kaikki työntekijät palvelemassa heitä, ei voi heti tulla kyselemään mitään. Mutta tervehtiä voi kyllä.
Tässä kokemuksiani: menin ostamaan itselleni uutta sänkyä. Alennuksessa oli 120 senttinen sänky jne. Menin huonekaluliikkeeseen. Varttin kiertelin siellä ympäriinsä, katselin kyllä ympärilleni ja yritin saada kontaktia myyjään että voisiko tulla tännepäin. Mutta ei. Kassakoneella oli ilmeisesti jotain mielenkiintoisempaa. Kävelin sitten siihen ja sanoin että ostan tuon sängyn. Kolme ihmistä aivan äimänkäkenä, "ai että sää ostat täältä sängyn vai!?"
Eräässä astiamyymälässä pienellä paikkakunnalla, paikalla oli myyjän lisäksi kaksi asiakasta, molemmat kassalla. Ei tervehditty. Puhuttiin vain kahden asiakkaan kanssa niitä näitä. Kiersin myymälän pari kertaa ympäri ja lähdin pois.
Kenkäkaupassa. jälleen yksityisyrittäjän kauppa. Katselin tarjouksessa olevia talvikenkiä. Yksi myyjä palveli asiakasta liikkeen puolella, kolme muuta oli kassan takana. Tämä liikkeen puolella oleva myyjä tervehti kyllä. Muut katselivat happaman näköisinä asiakkaita. Sovitin kenkiä ja kävin kysymässä liikkeen puolella olevalta myyjältä että onko näitä vielä x kokoa. Sanoi ettei ole varma, mutta kehoitti kysymään myyjiltä, jotka olivat kassan takana. Menin kysymään. Nainen tokaisi vain että jos ei hyllyssä ole niin sitten ei ole. Kysyin että onko toisen mallista kenkää isompaa kokoa. Lähti hakemaan varastosta. Sovitin kenkiä yksin. Kukaan ei tullut kysymään että onko koko oikea. Koko tämän ajan myyjäklaani seisoi vieri vieressä kassan takana.
Viime viikonloppuna laukkuliikkeessä. Tuloani ei huomiotu. Olin siellä varmasti kymmenisen minuuttia. Katselin eri laukkuja, peilistä miltä ne näyttävät ja tuntuvat olkapäällä/kädessä. Kertaakaan kukaan ei tullut kysymään että löytyykö mieleistä tai mitään muutakaan. Läksin pois.
Poikkesin joskus taannoin arnoldsissa hakemassa donitsin shoppailun lomassa. Tyttönen oli niin iloinen ja pirteä, että itsekin piristyi huomattavasti sen 10 sekunnin ostotapahtuman aikana.
Gigantissa olin tutkimassa pyykinpesukoneita. Niistä nykyaikaisista on hyvin vähän itselläni tietoa, sillä vanhempieni luona on joku 15 vuotta vanha pyykinpesukone. Tämä Lauri -niminen nuorimies oli oikein mukava ja ehdottomasti oikealla alalla. Jaksoi vastailla kysymyksiini kun kerroin laatuvaatimuksistani ja kyselin että mitä nää kaikki nappulat ja nupit meinaa. Silläkin uhalla käytti varmasti parikymmentäminuuttia tehokasta myyntiaikaa asiakkaaseen, joka ensimmäisen minuutin aikana ilmoitti että ei aio tällä kertaa ostaa vielä mitään, kunhan vaan tutkiskelee ja vertailee.
Että tällaisia juttuja mielen päällä. Tulen kohta kertomaan lisää, jahka muistan kaikki.
En tiedä johtuuko se minusta, pärstäkertoimesta, housujen väristä, yleisestä olemuksesta vai mistä, mutta kunnon asiakaspalvelua on pirun vaikeeta saada.
Minulla on tietynlaisia oletuksia ja odotuksia kun astun sisään liikkeeseen. Oletan että minua tervehditään reippaasti, eli tuloni huomioidaan. Odotan että pienen hetken kuluttua minulta tullaan kysymään, miten voi palvella tai auttaa. Tässä vaiheessa sanon että katselen vaan, kiitos TAI kerron, mitä tuotetta haluan katsoa/ostaa/saada lisää tietoa tuotteesta. Toki ymmärrän, että jos liike on täynnä asiakkaita, ja kaikki työntekijät palvelemassa heitä, ei voi heti tulla kyselemään mitään. Mutta tervehtiä voi kyllä.
Tässä kokemuksiani: menin ostamaan itselleni uutta sänkyä. Alennuksessa oli 120 senttinen sänky jne. Menin huonekaluliikkeeseen. Varttin kiertelin siellä ympäriinsä, katselin kyllä ympärilleni ja yritin saada kontaktia myyjään että voisiko tulla tännepäin. Mutta ei. Kassakoneella oli ilmeisesti jotain mielenkiintoisempaa. Kävelin sitten siihen ja sanoin että ostan tuon sängyn. Kolme ihmistä aivan äimänkäkenä, "ai että sää ostat täältä sängyn vai!?"
Eräässä astiamyymälässä pienellä paikkakunnalla, paikalla oli myyjän lisäksi kaksi asiakasta, molemmat kassalla. Ei tervehditty. Puhuttiin vain kahden asiakkaan kanssa niitä näitä. Kiersin myymälän pari kertaa ympäri ja lähdin pois.
Kenkäkaupassa. jälleen yksityisyrittäjän kauppa. Katselin tarjouksessa olevia talvikenkiä. Yksi myyjä palveli asiakasta liikkeen puolella, kolme muuta oli kassan takana. Tämä liikkeen puolella oleva myyjä tervehti kyllä. Muut katselivat happaman näköisinä asiakkaita. Sovitin kenkiä ja kävin kysymässä liikkeen puolella olevalta myyjältä että onko näitä vielä x kokoa. Sanoi ettei ole varma, mutta kehoitti kysymään myyjiltä, jotka olivat kassan takana. Menin kysymään. Nainen tokaisi vain että jos ei hyllyssä ole niin sitten ei ole. Kysyin että onko toisen mallista kenkää isompaa kokoa. Lähti hakemaan varastosta. Sovitin kenkiä yksin. Kukaan ei tullut kysymään että onko koko oikea. Koko tämän ajan myyjäklaani seisoi vieri vieressä kassan takana.
Viime viikonloppuna laukkuliikkeessä. Tuloani ei huomiotu. Olin siellä varmasti kymmenisen minuuttia. Katselin eri laukkuja, peilistä miltä ne näyttävät ja tuntuvat olkapäällä/kädessä. Kertaakaan kukaan ei tullut kysymään että löytyykö mieleistä tai mitään muutakaan. Läksin pois.
Poikkesin joskus taannoin arnoldsissa hakemassa donitsin shoppailun lomassa. Tyttönen oli niin iloinen ja pirteä, että itsekin piristyi huomattavasti sen 10 sekunnin ostotapahtuman aikana.
Gigantissa olin tutkimassa pyykinpesukoneita. Niistä nykyaikaisista on hyvin vähän itselläni tietoa, sillä vanhempieni luona on joku 15 vuotta vanha pyykinpesukone. Tämä Lauri -niminen nuorimies oli oikein mukava ja ehdottomasti oikealla alalla. Jaksoi vastailla kysymyksiini kun kerroin laatuvaatimuksistani ja kyselin että mitä nää kaikki nappulat ja nupit meinaa. Silläkin uhalla käytti varmasti parikymmentäminuuttia tehokasta myyntiaikaa asiakkaaseen, joka ensimmäisen minuutin aikana ilmoitti että ei aio tällä kertaa ostaa vielä mitään, kunhan vaan tutkiskelee ja vertailee.
Että tällaisia juttuja mielen päällä. Tulen kohta kertomaan lisää, jahka muistan kaikki.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Voisit olla paljonkin hankalampi. Esim. kunnon kailotus: "myydäänkö täällä mitään vai?" voisi ehkä saada myyjät liikkeelle. Sinuna laittaisin myös kirjallista palautetta liikkeen omistajalle, jos saat noin huonoa palvelua. Kyllä se jossain kohtaa alkaa kolahtaa.
Oma asenne voi tietysti ratkaista asiakkaan saaman palvelun laadun. Ns. "kiltti" asiakas jää helposti jalkoihin, mutta olemalla tiukka, mutta kohtelias saa asioihin vipinää.
Pikkuliikkeissä voi meno ollakin tuollaista, mutta suurten ketjujen kyseessä ollen myös asiakaspalvelun taso on määritelty niin, ettei tuolla asenteella oleva myyjä tunne oloaan kovin mukavaksi pitkään. Käytössä on monenlaisia menetelmiä, "haamuostajat" yhtenä, ja koulutusta on vähän väliä.
Hmm...itse asustan hyvin pienessä kaupungissa ja ärsyttää jos menee vaikka kangaskauppaan/optikolle/kirjakauppaan, niin heti kun saa jalkansa liikkeen sisäpuolelle niin sellainen tekohymymyyjä huutaa: -"mitä sulle saisi olla!"
Kärsivällisesti hymyillen pyydän saada katsella vähän aikaa itsekseni tavaroita.
Täällä on varmaan liian vähän asiakkaita ja asukkaita :D kun täytyy "hyökätä" kimppuun heti.
Joskus onkin mukava matkustaa hiukan isompaan kaupunkiin, vaikka Turkuun, niin ihan heti ei olla kiinni.
Sitten jos taas koko ajan olisi sellaista ettei huomioitaisi, ei olisi kyllä kivaa.
Myyjien ammattitaidossa on tavattomasti eroja.
Siinäkin ammatissa pitäisi osata lukea toista.
miksi pitäisi kuluttaa 20 minuuttia asiakkaaseen, joka ei osta mitään. Kaupan alan ammattilainen osaa aika hyvin arvioida, kuka on ostoaikeissa. Itseltäni kysytään lähes joka kerta, muissa kuin vaateliikkeissä, että tarvitsenko apua. Sanoisin, että vika on sinussa. Näytät todennäköisesti siltä, ettei sinulle ole penniäkään rahaa ja kun kerran suuna päänä juokset alelaariin, voit olla varma, ettei sinusta tule (ainakaan sillä kertaa) yhtään tulosta kaupalle. Menoja kylläkin, sillä sen 20 minuutin aikana joku toinen ostaisi tuotteen, mistä tulee katetta.
juuri sillä kerralla ei välttämättä synny kauppoja, mutta asiakkaalle jää hyvä mieli palvelusta ja takuuvarmasti tulee takaisin. Saattaapi kertoa muille ihmisille, että siinä putiikissa sain vallan loistavaa palvelua, sana kiertää. Että mieti sinä sitten miksei asiakas tule enää takaisin, vaan menee kilpailijalle, koska siellä sentään palvellaan.
Ja kuten kirjoitin, jos myyjä tulee kysymään, miten voi palvella, niin vastaan että katselen vaan tai kerron mitä tuotetta etsin. Simppeliä eikö? Toisaalta myyjän pitää ymmärtää, että jos asiakas on ostamassa jotain isompaa tavaraa, jota käyttää seuraavat 10 vuotta, niin on ihan loogista, että sitä asiaa mietitään hiukan enemmän ja tarkemmin. Pohditaan asiaa kotona ja palataan liikkeeseen takaisin -jos sitä palvelua sieltä saa. Muutoin vaihdetaan putiikkia.
olet oikeassa, miksi pitäisi kuluttaa aikaa sellaiseen asiakkaaseen, joka juuri näyttää siltä että ei osta mitään. Valitettava tosiasia on juuri se, että jos näytät varakkaalta ja fiksulta, joka ymmärtää alehintojen sijasta myös laatua, niin helpommin palvellaan. Sama on jos myyjä tuntee sinut, että olet vakioasiakas ja vaadit ehkä parempaa laatua ja käyt usein samassa liikkeessä niin varmasti palvellaan paremmin. Tosin poikkeuksiakin on. Eri asia on myös, jos myyjät ovat tottuneet siihen, että kukaan ei heidän liikeestään mitään osta.
Itse kun olin nuorempi ja iästäni huolimatta halusin ostaa hieman kalliimman ja paremman jakun, niin minut ohjattiin nuorisopuolelle katselemaan farkkutakkeja, vaikka halusin aikuisten naisten osastolta jakun itselleni. Itse olen myös asiakaspalvelija ja olen huomannut kuinka moni ei huomio asiakasta ollenkaan kun tämä astu liikkeeseen sisälle. Tosin kun joku tekopirteästi tulee kysymään voinko auttaa kun juuri haluaisi itse rauhassa katsella ja kierrellä, on todella ärsyttävää.
Etsin itselleni kirjahyllyä ensimmäiseen omaan asuntooni. Lehdestä olin katsonut yhtä mainosta, jossa oli hienon näköinen kirjahylly, eri paloista koottava. Ajattelin käydä katsomassa, että onko se niin hieno, mitä kuvasta näyttää. Ja olihan se. Liikkeessä (ei minkään ketjun liike) kerroin myyjälle vaatimuksia (esim. siihen pitää mahtua noin 100 kirjaa) ja sitten pitäisi olla hylly tällaisille tavaroille ja vielä lasivitriini jne. Myyjä esitteli ja ehdotteli kaikenlaista, näytti eri vaihtoehtoja, tiedusteli väriä (kirsikkaa, tammea vai mitä). Lisäksi lupasi mainoksessa mainitun alennuksen ja kertoi vielä että kauanko tilauksessa yleensä menee.
Sanoin miettiväni asiaa ja käydä kotona vähän suunnittelemassa. Sain nipun esitteitä mukaan ja kotona sitten suunnittelin kirjahyllyn jonka käyn tilaamassa.
Parin viikon jälkeen palasin liikkeeseen ja tein tilauksen. Kun tuote saapui, sain vielä kotiinkuljetuksen ilmaiseksi, koska asuin niin lähellä. Jäi hyvä mieli ja olen kehunut liikkeen palvelua myös ystävilleni.
"Kaupan alan ammattilainen osaa aika hyvin arvioida, kuka on ostoaikeissa" -väitteestä olen eri mieltä.
Olen nelikymppinen kohtuutuloinen nainen, eikä minulla ole tapana pukeutua myyjiä varten. En harrasta liikkeissä lorvailua, vaan ostan mitä tarvitsen, jos liikkeessä haluamaani tuotetta myydään. Kävin äskettäin tavaratalossa ostamassa hintavan laukun. Vetäisin ulkoilupuvun päälle, myssyn silmille ja kävelin menomatkan iltalenkkinä talvimyräkässä. Hiukset hapsottivat, nenä punoitti ja hengityskin rahisi. Myyjäneiti katseli pitkin nenänvarttaan, mutta rahasti sentään takin taskusta kaivamani sataset ja sulloi veskan pussiin väkinäisesti hymyillen, hyvästeli "heiiii". Onneksi laukku on sillä tavalla yksinkertainen ostos, että tiedän kysymättäkin sopiiko se minulle tai ei. En olisi niin hienoa neitiä tohtinut ehkä vaivatakaan =)
Eikö ne aletavarat muuten ole siellä laarissa siksi, että joku ne ostaisi siitä pois? Paremmin se aletuotekin kaupaksi menee, jos sitä joku alkaa myymään. Palkkahan juoksee, seisot muumiona tai teet työtäsi eli myyt.
Minäkään en yleensä saa heti palvelua liikkeissä missä käyn. Sen sijaan olin yllättynyt, kun jokin aika sitten olin pukeutunut tavallista siistimmin ja juhlavammin, ja satuin käymään eräässä vaateliikkeessä. Normaalisti olisin koko liikkeessä vierailun ajan saanut katsella vaatteita aivan yksin, mutta sillä kertaa kaksi (!) eri myyjää tuli tarjoamaan apuaan (eivät olleet huomanneet että toinen oli jo käynyt...) ja ystävällisesti kieltäydyttyäni molemmat vielä varmistivat että ovat kyllä lähellä jos tarvitsen apua. Kyseessä aivan tavallinen nuorten aikuisten ketjuliike.
Oli yllättynyt, mutta selvästi niin ystävällinen lähestyminen johtui siitä, että olin pukeutunut ehkä kalliimman ja hienomman näköisesti kuin normaalisti kaupungilla pyöriessäni.
Lisäksi palvelu paranee huonekalukaupoissa huomattavasti, jos olen liikkeellä puolisoni kanssa.
missasitte pointin. Aletavaran kate on joko olematon tai negatiivinen. Sellaista ei yleensä kannata alkaa tuputtamaan. Jos seisot normaalihintaisen tuotteen luona/ hyväkatteisen tuotteen luona, saat todennäköisesti palvelua. Ei ole järkeä kuluttaa aikaa siihen, että tyrkyttää halvinta vaihtoehtoa. Jos tämä teitä harmittaa, ei sille voi mitään.
ku jostain pretty womanista.En tiennykkään et tollassii on oikeesti olemassa.huh.onneks en oo myyjä....säälin niitä liikkeitä joissa käyt.
Olet ihan oikeassa että joissain liikkeissä ei vain saa palvelua vaikka kuinka kauan pyörisi ympäriinsä.
Kun olimme mieheni kanssa etsimässä uutta mikroaaltouunia erehdyimme liikkeeseen nimeltä Markantalo. Ilmeisesti nimen mukana myös asiakaspalvelu on jumittunut johonkin viime vuosikymmenelle, katselimme mikroja jonkin aikaa ja myyjiä meni ohitsemme ainakin 3, yksikään ei kysynyt voisiko olla avuksi. Poistuessamme tiskin takana oli 2 nuorta kundia tietokoneen kimpussa ja hauskaa tuntui olevan, ei minkäänlaista reagointia meihin edes siinä vaiheessa. Siitäpä sitten läheiseen Mustaan pörssiin josta löysimme mieluisamme ja myös henkilön joka halusi sen meille myydä..
Ja Gigantti, etsiessämme uutta tietokoneen näyttöä olimme liikkeessä ainakin puoli tuntia, mieheni löysikin jo sopivan ja siinä vaiheessa aloimme etsiä myyjää. Yhtään vapaana olevaa ei näkynyt eikä missään vaiheessa kukaan kysynyt mitä olemme vailla. Ainoastaan kännykkäosastolla oli tiskin takana poika joka kuulemma myi vain kännyköitä ja liittymiä, meidän pitäisi bongata joku myyjä sieltä tietokoneiden läheisydestä. Siinä vaiheessa taas riitti, kävelimme liikkeestä ulos ja menimme Expert nimiseen liikkeeseen. Samantien ovesta sisään astuessamme miesmyyjä tervehti ja kysyi mitä etsimme. Häneltä löytyikin tasan sama näyttö minkä olisimme Gigantista halunneet ja kaupat tuli. Hinta oli korkeampi mutta näköjään palvelusta pitää maksaa.
Tästä eteenpäin taloutemme ei asioi kyseisissä palveluttomissa liikkeissä laisinkaan, pitäköön romunsa. Kyllä lektroniikka ja kodinkoneliikkeessä palvelua on saatava mielestäni pian, eri asia joku vaatekauppa jossa haluuakin katsella rauhassa ja sitten omin avuin suunnistaa tiskille.
Vähän samansuuntaisia kokemuksia (Markantalosta, Gigantista mm.)
Ymmärrettävä siis on, että palvelukin maksaa... Poikkeuksiakin toki on, ja asiakaspalveluhan on pitkälle henkilöstä kiinni. Ns "halpisketjuissa" (joka sekin on melko suhteellista, hinta siis, ja vaatii tarkkuutta)erittäin hyvää palvelua olen saanut useaan kertaan Claes Ohllsson-liikkeissä. Niin neuvoja (naisena) työkaluosastolla, kuin muutaman palautuksen yhteydessäkin.
Anyway, olin vastaamassa tähän sitä, että nelikymppisenä alan jo nauttia hyvästä palvelusta niin paljon, että ostan monet tuotteet vaikka vähän kalliimmin, kun saan sen asiallisen ystävällisen ja hyvän palvelun siihen lisäksi, sillä lisähinnalla siis)
ihmetyttää miten koko ko. kaupasta ei löydy kuin yksi asiakaspalvelutaitoinen myyjä, ihana,reipas tyttö aliisa tai alina tai jotain sinnepäin... käyn siellä usein ja olen työntänyt sinne lähes 20.000€ vuoden aikana,isoimmat kaupat olen tehnyt juuri tämän tytön kanssa! olen itsekkin nainen!
tälle tytölle ehdottaisinkin siirtymistä johonkin parempipalkkaiseen työpaikkaan jossa hyvät työntekijät palkitaan ja niitä arvostetaan johdon päässä...
TODELLA ÄRSYTTÄVIÄ kaltaisesi "wanna be rich" asiakkaat. Tuota lausetta ei koskaan pidä sanoa myyjälle, että "tiäks kuin paljon rahaa oon tälle firmalle maksanut". Se on niin säälittävää kun pienellä asiakkaalla menee suhteellisuudentaju.
Veikkaanpa että Gigantin keskiverto myyjä myy PÄIVÄSSÄ tuon sinun vuosibudjettisi. Joten asioista puhuttaessa sen painoarvo voi olla kyseenalainen. Sama pätee kaikessa vähittäiskaupassa!!
Kamalimpia paikkoja joissa olen asioinut olivat
keittiökalustekaupat... Oltiin tekemässä 10 000 euron kauppoja, ja myyjät eivät edes vaivautuneet myymään tai saatika tekemään tarjouslaskelmia.
Jos joku sitten ehdotteli jotain, niin lähes aina jääkaappi laitettiin uunin viereen. Ei tarvitse olla mikään nero tietääkseen, että uunin ja jääkaapin ei kuulu olla vierekkäin. Palvelu oli töykeää, ja suoraan vihjattiin, että ette te oikeasti ole mitään ostamassa. Kyllä, siinä tuli lähes itku silmään, kun ei edes raha kelvannut myyjille.
Juu, kyllä se hyvä keittökauppiaskin löytyi, mutta sitä sai toisissaan etsiä.
kun lähisiwassa,kassat juorus keskenään ja toinen heitteli ostoksiani et nopeammin häipysin eivät tervehtineet kumpikaan ja kaiken päälle toinen seiso kassan edessä että jouduin kiertämään.
Kyllä olet! Jos olet ostamassa jotain tiettyä tuotetta, niin osta se. Otat hyllystä ja kiikutat kassalle! Jos et tiedä niin kysy. Ota huomioon että monen liikkeen omistaja palkkaa myyntityöhön usein tyhmiä ihmisiä halvalla. Ota etukäteen selvää tuotteesta jota hankit (internet), nopeutat ja helpotat elämääsi. Jos sovitat kenkiä, niin varmaan itse tiedät oman kengän kokosi ja oman makusi paremmin kuin henkilökunta. Jos myyjä sanoo; että ei ole., Hän tietää paremmin kuin sinä mitä varastosta löytyy. Usko että usein henkilökunta on kiireistä ja haluavat hoitaa yhden asian/asiakkaan kerrallaan loppuun, eivätkä ole olemassa vain sinua varten. Tässä vinkkejä! Antoisia shoppailukokemuksia sinulle!
Liki kymmenen vuotta sitten minulle iski autokuume. Miespuolinen ystäväni mukanani lähdin kiertämään alan liikkeitä. Ja huom. minun ostoaikeeni, minun vaihtoautoni ja mukana ystävä jolla ei edes ajokorttia.
Menimme ensimmäiseen liikkeeseen. Vanhempi myyjä valui meitä kohti. Kerroin mitä haluan. Myyjä käänsi puolittain selkänsä minulle ja alkoi esitellä autoja ystävälleni. Heitin jonkin kysymyksen väliin.Vastaus annettiin ystävälleni. Minä tein päätelmät ja marssin ulos. Kului 10min ja ystäväni tuli ihmeissään perässäni. Ressukka ei ollut huomioinut saamaani epäkohteliaisuutta. Autokuumeeni meni ohi, mutta päätimme mennä kuitenkin vielä seuraavaan alan kauppaan. Se oli kotimatkan varrella. Liike oli täynnä asiakkaita ja nuorilla miehillä kova kiire. No, minähän en ollut ostamassa mitään niin ei häirinnyt kun sai vaan kierrellä. Yht'äkkiä pysähtyi myyjä kohdalle ja alkoi esitellä autoa, jonka luona olimme. Minä heitin herjana, että sen väri on lempivärejäni, mutta en minä nyt ole...Se ei haitannut. Ystävällisesti esittelyä jatkettiin. Ja samassa huomaan lupautuneeni koeajolle. Myyjä järjesteli minulle autoa ulos sieltä kaikkien muitten keskeltä, vaikka se ei tuntunut helpolta. Minulle, joka ilmoitin, ettei kauppoja tule. Koeajolla käytiin ja seuraavana päivänä ostin sen saman auton.
En enää ikinä ajattele ostavani autoa muualta kuin mainitusta liikkeestä(=olen niin tyytyväinen että minua kohdeltiin kuin ihmistä)
Olen ollut kaupan alalla jo 20v, tosin nyt vaihtanut ammattia kun selkäni "repesi".
No, suunnistin pieneen taidgalleriaan ostamaan hiukan nimeä saaneen herran taidetta.
Löysin sopivan, tosin pienikin maksoi 200 euroa, mutta ei se mitään, lahja tulisi äidilleni joka itsekkin maalannut tauluja ja pitää tästä taiteilijasta.
Kööh, lähestyin valitsemaani taulua hiljakseen, kun kuulin takaani myyjän äänen:
" sun kuule varmaan pitäisi koota joku kööri että saisitten ne rahat kokoon, näethän tuon hinnan?"
Siis, myyjä luokitteli minut varattomaksi.
Olin täysin mykistynyt, äimistynyt, en osannut sanoa kuulkaas yhtään mitään vaan tuijotin sitä hyvin laitettua keski-ikäistä rouvaa hämmentyneenä.
Olin niin jähmettynyt etten osanut muuta kuin perääntyä kaupasta ihan hiljaa.
Päälläni oli lenkkipuku, ei ihan sesongin huippua, mutta kuitenkin muistutin ihmistä.
Kyllä, kyllä minulla olisi olllut varaa ostaa se taulu, kaksisataa euroa, enhän nyt Picassoa hakenut sentään.
Voi jessus sentään.
Sanoilla on aika vähän merkitystä ihmisen viestinnässä. Oikeasti ammattitaitoinen myyjä kyllä tämän pystyy näkemään. Asiaa on vaikea selittää, sillä se on eleitä, liikkeitä, käyttäytymistä ja tietynlaisia vihjauksia. Mutta vaikka sanot suoraan että en ole mitään ostamassa, niin hyvä myyjä näkee että kyllähän sinä muuten olet.
Itse olen myynyt 20v ja hauskojakin tapauksia on tullut vastaan: Mies & vaimo oli ostamassa uutta sohvaa. Mies sanoi, että kyllä hän tästä voisi jonkun ottaakin, mutta kun tuo vaimo on niin vastaan tätä hankintaa. Todellisuudessa näin, että vaimo oli juuri se joka uuden sohvan halusi... vaikkakin koko ajan sanoi muuta. Hauska tilanne oli kun tietysti myin vaimolle ja mies ei voinut muuta kuin mennä mukana ja hyväksyä. Vaikka alunperin he nimenomaan vihjailivat, että mies se tässä uuden sohvan on ostamassa ja vaimo laittaa vain vastaan.
Jep odotan samoja asioita kuin sinäkin. Olen 27v mies. Olen valmis kuluttamaan hankintoihini huomattavia rahasummia ja jo teini-iästä tottunut kalliisiin ostoksiin (mm. vaatteet arvokkaampia kuin tyttökaverillani) ja ilmeisesti tästä syystä myös odotan hyvää palvelua - palvelen itsekin työssäni asiakkaita tinkimättömästi.
Matkustelen paljon ja olen todennut että suomessa ei vain osata palvella, yleensä. Poikkeuksia löytyy ja yleensä näissä kansainvälisissä huippumerkkien liikkeissä osataan palvella paremmin kuin kotosuomalaisissa pienyrittäjien putiikeissa.
Esim. Englannissa asiat ovat aivan toisin ja myös New Yorkissa missä kävimme jouluostoksilla huomaa palvelualttiuden ja välittömyyden ihmisruuhkasta huolimatta. Ehkäpä tuossa on juuri se syy, tässä maassa kun ei osata edes pyytää anteeksi jos halutaan tietä ruuhkaisessa kaupassa vaan tungetaan kylki kylkeä vasten vältellen katsekontaktia.
myyjätkin voisivat miettiä, että ei sinne keittiökalustekauppaan/autokauppaan/elektroniikka-/huonekaluliikkeeseen mennä ihan huvin vuoksi aikaa viettämään. Kyllä siinä on asiakkaalla joku pointti mennä tutkiskelemaan olohuoneen sohvien uusia tuulia (värejä ja malleja). Se on nyt eri asia poiketa jossain Tiimarissa tai Seppälässä, niistä löytää aina jotain pientä ostettavaa.
Mutta yleensä asiakkaalla on jokin syy, miksi mennä sinne Giganttiin tai mustaan pörssiin. Kahvinkeitin saattaa olla vaihdon tarpeessa, joten jos sieltä liikkeestä nyt löytyisi joku kiva sopivanhintainen kahvinkeitin, niin tottakai sen ostaa. Myyjän tehtävänä taas on esitellä eri malleja.
päälläni on musta villakangastakki. Uudehko ja siisti. Musta kaulahuivi. Mustat housut tai farkut sekä talvisaapikkaat, joissa on pieni korko. Ulkoisesti hiukset ovat aina puhtaat, koruina on korvikset, kaulakoru, sormukset ja rannekello. En ole mikään meikkipelle, mutta perus puuterit, ripsarit ja huulirasva kyllä.
Kun menen kauppaan, pitäisikö minun ensin käydä kampaajalla laittamassa hiukset nutturalle, meikkaajalla laitattamassa kunnon meikki naamaan, käydä tekemässä manikyyri ja vuokrata turkis. Vain sen takia, että saisin hyvää palvelua?!
Syy nihkeään palveluun on juuri se minkä itse sivulauseessa mainitsit: "Alennuksessa oli 120 senttinen sänky..."
Usein nuoret ovat köyhiä. Jos olet joskus myyntiä tehnyt, niin oivaltaisit heti eron. Myyjä haluaa saada isoja kauppoja ja etenkin isolla katteella. Vaikka myisi kymmenen alennussänkyä, se ei välttämättä vastaa edes yhtä ainoaa luxus-sänkyä.
Nuoret ovat köyhiä ja se tarkoittaa liikkeessä yleensä kahta asiaa. 1=katsellaan, katsellaan ja vielä kerran katsellaan. Ostetaan optimaalisin sänky sitten sadannen katselukerran jälkeen. 2=kun ostetaan, niin ostetaan se kaikista halvin tai toiseksi halvin mallistosta.
Suoraan sanottuna kun tässä provisiolla myy, niin on parempaakin tekemistä. Kuulostaa ikävältä, eikä tätä "saa sanoa" ääneen, mutta näin on. Mieluummin myyn ja teen korkeakatteista kauppaa, kun selittelen halpissängyn ominaisuuksia katselijalle.
jos marssin myyjän puheille, ja sanon että haluan ostaa sängyn ja ainoa tarkoituksiini sopiva sänky on se 120 senttinen joka oli mainoksessa kissankokoisin kirjaimin ja vielä tarjoushintaan.
Edelleen, vaikka nuoret ja vanhemmatkin joskus ovat vähävaraisia, ei sinne kauppaan mennä itseensä kiduttamaan "voi kun olisi rikas niin ostaisin tuon sohvan tai noi stereot".
Eli, osaavatko myyjät erottaa tosiostajan ja sunnuntaikävijän? Ero on siinä, että tiettyihin liikkeisiin ja kauppoihin mennään syystä. En minäkään käy kerran viikossa jossain kiinteistövälittäjällä muuten vain katselemassa. Siinä vaiheessa on jo asunnonosto ajankohtaista ja suunnitelmissa.
Se halpis sängynkin ostaja saatta muutaman vuoden kuluttua olla varoissaa ja ei varmasti tule samaan liikkeeseen enää tekemään kauppaa.
Hänellä voi olla myös varakkaita sukulaisia ja tuttavia jotka ovat juuri ostamassa jotain kallista, ja se paha kello kuulu kauas.
Tuollainen asenne on todella huonoa myyntiä. Katsotaan vain sen hetkistä tilannetta eikä ajatella mitä 1 halpa kauppa voisi ehkä tuoda tullessaan.
Ai, niin se mukava kettiökauppias jonka kanssa tein keittiökaupat, on saanut kauttani ainakin 2 uutta kauppaa, koska olen suositellut häntä. Niin, olisivat voineet myös saada ne monet muut kauppiaat, jos olisivat vain jaksaneet ottaa ostoaikeeni vakavasti.
"...sopiva sänky on se 120 senttinen joka oli mainoksessa kissankokoisin kirjaimin ja vielä tarjoushintaan."
Kyllä sillä on väliä! Ostanko ensi kuussa sen uuden auton vai en. Tarjoustavarassa ei ole katetta, joten sen myyminen ei edesauta uuden autoni ostamista. Minäkin olen ihminen ja haluan saada työstäni rahaa.
"Eli, osaavatko myyjät erottaa tosiostajan ja sunnuntaikävijän?"
Kyllä useimmiten. Ei aina tietenkään. Joskus joku rikas nuori saattaa mennä ohi, mutta ei sen väliä. Suurin osa kaupasta valuu omaan lompakkooni kun palvelen potentiaalisia asiakkaita. Jos joku menee ohi, niin tällä metodilla tienaan silti enemmän.
"...Siinä vaiheessa on jo asunnonosto ajankohtaista ja suunnitelmissa."
Varmasti on! Siinä vaiheessa kun olet kiertänyt sata eri myyjää ja etsinyt muka parhaan vaihtoehdon. Tähän ei myyjällä ole ehkä aikaa. Ja kaiken lisäksi ottaisit sen halvimman tai toistaiseksi halvimman, eikä tähänkään ole myyjällä varaa.
Ystäväni rakensi talon ja tilasi keittiön erään firman kautta. On kehunut palvelua, sen sujuvuutta, miten kaikki on mennyt hyvin yhtä pientä fiksausta lukuunottamatta. Liikkeestä kävi jopa mies monta kuukautta asentamisen jälkeen kyselemässä, että onko toimiva ja sellainen kuin piti ollakin ja mitä muuttaisi sijoittelussa jne.
Omasta mielestäni keittiö on myös ihana ja haluaisin kokkailla siellä.
Voitte olla varmoja, että sitten kun keittiön hankinta on ajankohtaista, käyn ensimmäisenä tuossa liikkeessä katselemassa keittiöitä.
Itse kampaajana törmään useinkin siihen, että (nuoret, vähävaraisetkin kenties, mutta vanhemmatkin) tulevat kyselemään (tuotteista, työtekniikoista, toiveistaan jne) tilanteessa, jolloin melko kokeneena asiakaspalvelijana jo aavistelen, ettei potentiaalista maksavaa/ostavaa asiakasta tästä tule. Pyrin kuitenkin palvelemaan kaikkia tasavertaisesti ja kerron, neuvon, opastan jne.
Ai miksi tuhlaan aikaani tähän? Vaikkei kauppaa/ajanvarausta synnykään, toivon että tyyppi lähtee hyvillä mielin liikkeestäni ulos, ja kertoo kaikille tutuilleen, miten mukavalta se "karvari" vaikutti ja antoi hyviä vinkkejä. Sekin kaveri, joka ääneen pohtii hänelle, mihin menisin tukkani laittamaan, saa varmasti palautteen itse saamastaan asikakaspalvelusta...
Tyytyväinen asiakas on halvin ja paras mainos, vaikkei olisi ostanut mitään.
Sulla taitaakin olla eri tilanne pienenä yksityisyrittäjänä. Kun kauppa ei käy tarpeeksi kuumana, on sitten aikaa harrastaa asiakaspalvelua. Myyjä on kuitenkin ensisijaisesti aina myyjä ja vasta tämän jälkeen asiakaspalvelija. Eli jos kauppa käy, niin prioriteetti on ilmanmuuta siellä.
Ainakin itse täytyy myöntää ettei useinkaan ole aikaa kuvailemaasi markkinointiin. Firmalla on eri ihmiset markkinointiosastolla sitten sitä varten. Oma tavoitteeni myyjänä on myydä mahdollisimman paljon. En voi käyttää puolta tuntia "satujen kertomiseen" ja small talkkiin, koska sinä aikana menee kauppaa minulta ohi. Se tarkoittaa etten saavuta tavoitteitani, saan siitä huonoa palautetta esimieheltäni ja mikä pahinta: en saa palkkaa tuosta ajasta. Minulla on auto ja asunto maksettavana, lapsi ja vaimo kotona ja veronpalautuksiakaan en hiivatti saanut. Ei tässä ykkösprioriteettina ole tosiaan mukavat juttutuokiot nuorien kanssa. Kyllä se omien laskujen maksaminen ajallaan valitettavasti painaa vaakakupissa enemmän.
en ole oikein ikinä saanut palvelua. myyjät ovat vain tiskin takana ja katselevat housunpuntteja tai johonkin muualle kuin asiakkaaseen.
vaikka olisi tunnin kyseisessä liikkeessä ei kukaan tule kysymään mitään.
vaikka menisin melkein myyjän viereen seisomaan, ei heru palvelua.
yksikin kerta oltais ostettu moottoroitu sänky, eikä ollut ees alessa.
rahaahan siihen ois palanut paljon mut meil oli se raha tilillä.
oisin maksanut käteisellä.
mainitsinkin kovaan ääneen et, ei tääl saa palvelua, mennään toiseen liikkeeseen.
kun lähdimme, syrjäsilmällä näin et yks myyjä käveli meihin päin. mut mepä ei tunnin odottelun jälkeen enää jaksettu oottaa. nuolkoot sit näppejään kun menimme ja ostimme moottoroidun parisängyn naapurikaupasta.
Ihan aluksi, olen tavallisen (?) näköinen 36v. nainen, useinmiten farkuissa ja perus siisteissä arkivaatteissa.
Toki huonoon palveluunkin törmää, itse kuitenkin koen ajoittain jopa häiritsevänä, nimenomaan niissä pienissä yksityisissä liikkeissä, myyjän välittömän "kimppuun hyökkäyksen" tyyliin; voinko auttaa...
Omasta mielestäni mukavinta esim. pikku vaateliikkeessä on, jos myyjä tervehtii, kysyen tarvitsenko apua. Jos vastaan, että kunhan katselen, toivon myyjän hymyillen vastaavan siihen jotain tyyliin; "Ok, kysy sitten, jos tarvitset apua"... Tämäntyylistä palvelua usein olen saanut esim. kodinkoneliikkeissä, joissa sitten kysyessä on kyllä (useinmiten) saanut asiantuntevaa ja hyvää palvelua.
Asiakaspalvelu on kuitenkin niin henkilöstä kiinni, ettei sillä ole mitään tekemistä itse liikkeen kanssa. Huonointa, suorastaan ilkeää "palvelua" sain n. 50v. miesmyyjältä itäkeskuksen Gigantissa. Suivaantuneena tein asiasta ilmoituksen liikkeen johtoportaaseen asti, kertoen kuitenkin samalla, että muilla kerroilla liikeessä olen saanut asiallista ja hyvää palvelua. (palute oli ok).
Vuosia sitten ostin Anttilasta halvan kattolampun, ja kun ei lamppua hyllystä löytynyt, oli pyydettävä myyjä apuun. WAU, palvelu oli huikeaa, lamppu löytyi varastosta, ja heh...koska heppu niin asiantuntevasti ja ystävällisesti jaksoi myyntityönsä hoitaa, otin ilon irti ja annoin vielä hänen selvittää lampun asennukset ja muut koukerot (vaikka alunperinkin tiesin, etten sitä itse tule kattoon ripustamaan...) No, liikkeessä oli hiljainen aika, en kuitenkaan varannut siis myyjää jonottavien asiakkaiden edestä itselleni... Kiittelin iloisena myyjää ja tästäkin tilanteesta lähti (kiitos)palaute yrityksen johtoon, toivottavasti positiivinen palaute tavoitti myös kyseisen työntekijän. (tästä ei taas minulle palautetta tullut?)
Ihaninta palvelua koen saavani vakikampaajallani (koko henkilökunnan osalta), mutta periaatteessa olen hyvin tyytyväinen nykypäivän palvelukulttuuriin, joka on kovasti muuttunut vuosien varrella parempaan suuntaan.
kirjoitit
"Syy nihkeään palveluun on juuri se minkä itse sivulauseessa mainitsit: "Alennuksessa oli 120 senttinen sänky..."
Usein nuoret ovat köyhiä. Jos olet joskus myyntiä tehnyt, niin oivaltaisit heti eron. Myyjä haluaa saada isoja kauppoja ja etenkin isolla katteella. Vaikka myisi kymmenen alennussänkyä, se ei välttämättä vastaa edes yhtä ainoaa luxus-sänkyä. "
Ovatko myyjät jotain ihme ajatuksenlukijoita tai selvännäkijöitä!? Jotka samalla hetkellä, kun asiakas astuu liikkeeseen, näkevät kristallipallostaan, että nyt tuo ostaa sen alesängyn tai kalliin keittiönpöydän? Niinkö? Näin nimittäin väität.
Mistä se myyjä tietää, mitä tulen ostamaan, jos ei tule ensin kysymään...
Valitettavasti me kaikki emme ole Jenni Dahlman-Räikkösiä.
...tuliko vahingossa mun viestini "vastaukseksi", eli oliko tarkoitettu aloittajalle tai johonkin muuhun kohtaan viestiketjua?
Iloista asiakaspalvelua Sinullekin samalla toivotellen :))
Luepa otsikko ja nimimerkki. Oli tarkoitettu "Huonekalumyyjälle" vastannut 4.1 klo 23.50
ja myyjänä, siitä on jo aikaa. Ehkä sen vuoksi koen aniharvoin saavani huonoa palvelua. Odotukseni ovat realistiset, ja harvoin vaadin mitään asiantuntijuutta. Ainoa kerta kun olen viimeisen kahden vuoden aikana suivaantunut on kun menin ostamaan tietokonetta. Ensin menin Giganttiin, jossa ei ollut toivoakaan saada myyjää kertomaan koneista mitään. Pimahdin ja kävelin tien toiselle puolelle Markantaloon, jossa oli haluamanilainen kannettava poistomyynnissä ja sain minuutissa myyjänkin paikalle. Tosin myyjäkään ei tiennyt tietokoneista juuri mitään mutta tämä on arkea. Sain sentään sen koneen ostettua, mikä ei olisi Gigantissa edes onnistunut.
Sen verran voin entisenä myyjänä sanoa että palveluun vaikuttaa muukin kuin myyjä itse ja tämän persoona, nimittäin myyjän pomo. Joissakin paikoissa tehdään selväksi että ainoa tehtävä on rahastaa ja kaikki ylimääräinen asiakkaiden hyysääminen on tehotonta työaikaa. Ihan totta. Minua on jopa kielletty puhumasta asiakkaille, koska senkin ajan voi tehdä jotain hyödyllisempää, vaikkapa järjestellä hyllyjä. Kaupan ala vetää puoleensa kaikenlaista sakkia yrittäjiksi.
Tulipa mieleeni että kerran kuulin Turun Seppälässä miten kaksi nuorta myyjää haukkui jotain työkaveriaan. Lähdin kaupasta ulos kiukkuisena. Ei tehnyt mieli enää ostaa koko liikkeestä mitään. Samantapainen tilanne on tullut vastaan eräässä Hesburgerissa. Nämähän eivät vaikuta suorastaan saamaani palveluun, mutta on se kamalaa kuultavaa.
...saa jos sitä haluaa. Lähes kaikissa isommissa erikoisliikkeissä on palvelupisteet, joista apua saa, jos sitä tarvitsee. Itse en todellakaan odota, enkä missään tapauksessa halua, että jos menen esim. Giganttiin tms, että myyjä on heti selän takana kyselemässä mitä haluan. Jos tarvitsen erikoispalvelua, menen palvelupisteeseen. Minä suosin niitä liikkeitä, joissa saa itse vapaasti ja rauhassa katsella ja vertailla tuotteita ja hintoja, mutta tarvittaessa saa myyjän apua palvelupisteestä, ilman että myyjä on kokoajan vieressä ja tyrkyttää ja lopulta on jo melkein pakko ostaa se tuote, joka ei sitten kuitenkaan ollut sellainen, jonka alunperin halusi.
myyjiä jotka tulevat siihen viereen kyyläämään eivätkä häivy vaikka sanoisin että ei kiitos katselen vaan. Jos tarvitsen apua niin pyydän sitä. Tiedän, että myyjän tehtävä on ehkä palvella asiakasta, mutta asiakkaita on moneen lähtöön eivätkä kaikki halua tulla "ahdistelluksi". Ikävä kyllä myyjän on vaikea päätellä millainen asiakas on kyseessä...