JÖSSES MITEN HUONO TASOISIA VÄITÖSKIRJOJA ON HYVÄKSYTTY!
"Jo lievää ja alkavaa astmaa sairastavilla, sekä aikuisilla että
lapsilla, on hengitysteissään runsaasti eosinofiilisia valkosoluja ja niiden
vapauttamia tulehduksen välittäjäaineita." AIVAN JÄRJETTÖMÄN TYHMÄ VÄITE. Jokainen tälläkin palstalla tietää, että eihän nuo eosinofiilit kuulu astmaan juuri ollenkaan! Eikös näiltä väittelijöiltä vaadita yhtään mitään tasoa???
vk 06/02 Rytilä Paula: keuhkosairaudet ja allergologia: Induced sputum for assessment of airway inflammation in patients with COPD, asthma and asthma-like symptoms
Lähettäjä: Rytilä Paula 23.01.2002 08:02
Rytilä Paula
Lääketieteellinen tiedekunta
Keuhkosairaudet ja allergologia
8. helmikuuta 2002
Hengitystietulehduksen tutkiminen indusoidun yskösnäytteen avulla astmassa,
astman kaltaisesti oireilevilla sekä kroonisessa keuhkoahtaumataudissa
Ysköstutkimus on vanha menetelmä, jota on viime vuosina kehitetty
astmalle tyypillisen eosinofiilisen hengitystietulehduksen varhaiseksi
havaitsemiseksi. Väitöskirja koostuu metodologisista ja kliinisistä
osatöistä, joissa selvitettiin indusoidun yskösnäytteen turvallisuutta,
toistettavuutta ja merkitystä astman, astman kaltaisesti oireilevien
potilaiden sekä keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.
Indusoitu yskösnäyte kerätään käyttämällä ultraäänisumutinta ja
lievästi hypertonista suolaliuosta. Tutkimus osoittautui turvalliseksi ja
toistettavaksi menetelmäksi, jota voidaan käyttää myös vaikeasta
keuhkosairaudesta kärsivillä potilailla. Yskösnäyte saadaan noin 80 %:sta
potilaista ja ysköksen indusointi onnistuu hyvin myös lapsilla noin viidestä
ikävuodesta alkaen. Esilääkityksenä käytetään avaavaa astmalääkettä ja
keuhkojen toiminta-arvoja seurataan keittosuolahengittelyn aikana.
Jo lievää ja alkavaa astmaa sairastavilla, sekä aikuisilla että
lapsilla, on hengitysteissään runsaasti eosinofiilisia valkosoluja ja niiden
vapauttamia tulehduksen välittäjäaineita. Hengitettävät kortisonisuihkeet
parantavat näitä tulehdusmuutoksia. Varhain aloitettu hengitettävä
kortisonihoito lasten astmassa tehoaa hyvin ja lievässä taudinkuvassa
saattaa tilanteen rauhoituttua mahdollistaa jaksottaisen hoidon
pahenemisvaiheiden yhteydessä.
Varsinaisten astmaatikkojen lisäksi väestössä on runsaasti sellaisia
ihmisiä, joilla esiintyy ajoittain astman kaltaisia oireita mutta keuhkojen
toimintakokeet ovat vielä normaalit. Tutkimuksessamme osoitettiin, että
suurella osalla näistäkin potilaista esiintyy astmaan sopivaa eosinofiilista
tulehdusta yskösnäytteissä. Olemme esittäneet tälle sairaudelle nimeksi
astman kaltainen tulehdus (engl. asthma like inflammation) Myös näillä
potilailla hengitettävät kortisonisuihkeet auttavat oireisiin.
Kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla on yleensä
hengitysteissään neutrofiilinen tulehdus, mutta osalla heistä on myös
astmaan sopivia tulehdusmuutoksia. Tällaiset keuhkoahtaumapotilaat saattavat
hyötyä enemmän hoitavista astmalääkkeistä.
Olemme kehittäneet yksinkertaisen ysköksen indusointi- ja
käsittelymenetelmän, joka soveltuu myös perusterveydenhuoltoon. Menetelmää
testattiin kuudella Espoon ja Vantaan terveysasemalla pitkittyneen yskän
diagnostiikasta. Tutkimus oli turvallinen ja onnistui hyvin. Myös
pitkittyneen yskän taustalta löytyi usein eosinofiilinen tulehdus.
Indusoitu yskös on suora ja ei-invasiivinen tapa tutkia
hengitystietulehdusta. Eosinofiilisen tulehduksen löytyminen ohjaa hoitavaa
lääkäriä oikeaan diagnoosiin ja potilas saa asianmukaisen hoidon.
http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/fa5639439d041bcfc2256c8b00435dca?OpenDocument
"Jo lievää ja alkavaa astmaa sairastavilla, sekä aikuisilla että
lapsilla, on hengitysteissään runsaasti eosinofiilisia valkosoluja ja niiden
vapauttamia tulehduksen välittäjäaineita." AIVAN JÄRJETTÖMÄN TYHMÄ VÄITE. Jokainen tälläkin palstalla tietää, että eihän nuo eosinofiilit kuulu astmaan juuri ollenkaan! Eikös näiltä väittelijöiltä vaadita yhtään mitään tasoa???
vk 06/02 Rytilä Paula: keuhkosairaudet ja allergologia: Induced sputum for assessment of airway inflammation in patients with COPD, asthma and asthma-like symptoms
Lähettäjä: Rytilä Paula 23.01.2002 08:02
Rytilä Paula
Lääketieteellinen tiedekunta
Keuhkosairaudet ja allergologia
8. helmikuuta 2002
Hengitystietulehduksen tutkiminen indusoidun yskösnäytteen avulla astmassa,
astman kaltaisesti oireilevilla sekä kroonisessa keuhkoahtaumataudissa
Ysköstutkimus on vanha menetelmä, jota on viime vuosina kehitetty
astmalle tyypillisen eosinofiilisen hengitystietulehduksen varhaiseksi
havaitsemiseksi. Väitöskirja koostuu metodologisista ja kliinisistä
osatöistä, joissa selvitettiin indusoidun yskösnäytteen turvallisuutta,
toistettavuutta ja merkitystä astman, astman kaltaisesti oireilevien
potilaiden sekä keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.
Indusoitu yskösnäyte kerätään käyttämällä ultraäänisumutinta ja
lievästi hypertonista suolaliuosta. Tutkimus osoittautui turvalliseksi ja
toistettavaksi menetelmäksi, jota voidaan käyttää myös vaikeasta
keuhkosairaudesta kärsivillä potilailla. Yskösnäyte saadaan noin 80 %:sta
potilaista ja ysköksen indusointi onnistuu hyvin myös lapsilla noin viidestä
ikävuodesta alkaen. Esilääkityksenä käytetään avaavaa astmalääkettä ja
keuhkojen toiminta-arvoja seurataan keittosuolahengittelyn aikana.
Jo lievää ja alkavaa astmaa sairastavilla, sekä aikuisilla että
lapsilla, on hengitysteissään runsaasti eosinofiilisia valkosoluja ja niiden
vapauttamia tulehduksen välittäjäaineita. Hengitettävät kortisonisuihkeet
parantavat näitä tulehdusmuutoksia. Varhain aloitettu hengitettävä
kortisonihoito lasten astmassa tehoaa hyvin ja lievässä taudinkuvassa
saattaa tilanteen rauhoituttua mahdollistaa jaksottaisen hoidon
pahenemisvaiheiden yhteydessä.
Varsinaisten astmaatikkojen lisäksi väestössä on runsaasti sellaisia
ihmisiä, joilla esiintyy ajoittain astman kaltaisia oireita mutta keuhkojen
toimintakokeet ovat vielä normaalit. Tutkimuksessamme osoitettiin, että
suurella osalla näistäkin potilaista esiintyy astmaan sopivaa eosinofiilista
tulehdusta yskösnäytteissä. Olemme esittäneet tälle sairaudelle nimeksi
astman kaltainen tulehdus (engl. asthma like inflammation) Myös näillä
potilailla hengitettävät kortisonisuihkeet auttavat oireisiin.
Kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla on yleensä
hengitysteissään neutrofiilinen tulehdus, mutta osalla heistä on myös
astmaan sopivia tulehdusmuutoksia. Tällaiset keuhkoahtaumapotilaat saattavat
hyötyä enemmän hoitavista astmalääkkeistä.
Olemme kehittäneet yksinkertaisen ysköksen indusointi- ja
käsittelymenetelmän, joka soveltuu myös perusterveydenhuoltoon. Menetelmää
testattiin kuudella Espoon ja Vantaan terveysasemalla pitkittyneen yskän
diagnostiikasta. Tutkimus oli turvallinen ja onnistui hyvin. Myös
pitkittyneen yskän taustalta löytyi usein eosinofiilinen tulehdus.
Indusoitu yskös on suora ja ei-invasiivinen tapa tutkia
hengitystietulehdusta. Eosinofiilisen tulehduksen löytyminen ohjaa hoitavaa
lääkäriä oikeaan diagnoosiin ja potilas saa asianmukaisen hoidon.
http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/fa5639439d041bcfc2256c8b00435dca?OpenDocument
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla on yleensä
hengitysteissään neutrofiilinen tulehdus, mutta osalla heistä on myös
astmaan sopivia tulehdusmuutoksia."
Että siinä se ASTMAA se on taas on. Mutta tietysti tämäkin väitöskirja on ihan virheellinen! Kyllähän se on astmaa, jos niin kerran halutaan uskoa!!!!!!!!!
"Eosinofiilisen tulehduksen löytyminen ohjaa hoitavaa
lääkäriä oikeaan diagnoosiin ja potilas saa asianmukaisen hoidon. "
NIINKÖ?????
kun mitään muuta ei minullekaan tehty homealtistumisen jälkeen. Kun tarpeeksi kauan kärsin bronkiitista, siitä tuli krooninen ja ainoa hoito on astmalääkitys. Astmaa minulla ei ole, mutta minkäs voit. Jollaki keinoin pitää saada keuhkot pelittämään.
heti tämän Paula Rytilän väitöskirjan julkaisun jälkeen, kun TTL:n ammattitautitiimi Henkka Tuppuraisen johdolla päätti muuttaa astman KANSAINVÄLISIÄ kriteereitä siten, että
tulehdussolujen laadulla ei ole mitään väliä. Kaikki on vain astmaa, jos vähänkin henkeä ahdistaa. Näin astman diagnosointi helpottui huomattavasti aikaisemmasta. Tämän jälkeen arvauskeskusten lääkäreiden arvaukset potilaan sairaudesta putosivat dramaattisesti.
Sadan yhden % (101) varmuuden allergisesta astmasta antaa, jos varsinkin A. fumigatus-kaasutus aiheuttaa liman erityksen siten, että pef-arvo laskee. 102 % varmuus astmasta saadaan, jos ei löydy lainkaan ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-ainetta.
Henkka Tuppurainen on nyt asetettu ehdolle Vakuutuslääkäriyhdistyksen toimesta saamaan tämän vuoden lääketieteen Nobel-palkinto näistä erinomaisista oivalluksistaan. Ne ovat verrattavissa Albert Einsteinin oivallukseen, joka tunnetaan suhteellisuusteorian nimellä. Myös Majvik-II konsensuskokouksen osallistujat ovat yhtyneet tähän ehdotukseen liikuttavan yksimielisinä.
on päinhonkia:
http://www.huslab.fi/ohjekirja/1329.html
Siis ainakin tämä:
"Eosinofiilisten valkosolujen lisääntyminen nenän eritteessä viittaa allergiaan, kun taas neutrofiilit ovat merkki infektiosta."
Ilman ammattitautitutkimuksia lääketieteeseen olisi jäänyt hirvittävä määrä vääriä tutkimustuloksia. Onneksi kaikki muuttui ja nyt jokainen tietää, että jopa väitöskirjojen tietotaso on ollut hyvin heikko ja on osin vielä edelleenkin, joten tehtävää riittäneen vielä pitkäksi aikaa. Kaikki eivät ymmärrä näitä uusia kansainvälisiä tutkimustuloksia, jolla astma määritellään nykyisin pääosin homeastma tosin, neutrofiilien aiheuttamaksi astmaksi, jolla ei ole mitään tekemistä eosinofiilien kanssa.
Kyllä tämä tutkimustieto on sitten laadukasta, ihan näin maallikkona sitä ihmettelee miten nämä tulehdukset nyt oikein menevät kumpi tulee ensin ja mitä ne aiheuttavatkaan... hih,,,, no onneksi meillä on ammattitaitoisia tutkijoita kertomassa asiaa, joka on ihan päivänselvä. Astmaa se on.
Neutrofiilit reagoivat nimenomaan mikrobeihin ja niiden osiin ja siksi asia on tärkeä homealtistuneille. Astman lääkityksenkään kannalta ei ole yhdentekevää, onko kyseessä eosinofiilit vai neutrofiilit.
Nämä asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia...
..... siis miten syntyy keuhkoahtauma... vai onkos sekin muutettu 1995 jälkeen ASTMAKSI???? Mieletöntä tutkimusta, monet ovat kuolleet turhaan kun eivät ole tajunneet sairastuneensa ASTMAAn. Voi hitsin hitsi mitä tuhlausta.
minulla oli... jos se on tärkeää, niin luulisi että sitä sitten tutkittaisiin myös kumpia ne ovat. En muuten usko näihin neutrofiili-juttuihin yhtään pätkää. Tieto on jyrätty jo niin monta kertaa, ettei se tunnu yhtään todelta. Sen on tälle palstalle heittänyt joku hiton häirikkö taas. Eipä noista astmajulkaisusta löytynyt mitään neutrofiileistä. Missä se tutkimustieto ja erittelyt yms. on? Laitatko kunnon tietoa ja linkit niihin, niin täytyy lukea. Jos ovat vain lääkäreiden saatavilla laitatko siitäkin sitten viitteet tiedoksi.
Tässä on ihan hiukkasen tuota selittelyn makua. Joten kyllä nuo selitykset pitäisi nyt parantua ehkä noin 99% verran nyt ainakin.
http://web.maxinetti.fi/maxi.petri160/hhy/yhdistys/evl/202/imusolut.htm
Imusolujen välittäjäaineen avulla uusia lääkkeitä?
Neutrofiiliset valkosolut, jotka osallistuvat normaalisti elimistön puolustusreaktioihin bakteereja vastaan, voivat myös edesauttaa hengitysteiden sairauksien, kuten astman ja kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden kehittymistä.
Tiedetään, että eräät imusolut voivat orkestroida ja mobilisoida neutrofiilejä valkosoluja koe-eläiminä käytettävien jyrsijöiden hengitysteissä. Tätä neutrofiilien liikekannallepanoa voidaan edistää hiljattain löydetyllä imusolujen välittäjäaineella, interleukiini-17:lla. Siten voitaisiin kehittää lääkkeitä, jotka vähentäisivät interleukiini-17:n toimintaa keuhkoissa.
Ruotsalaiset tutkijat havaitsivat, että terveillä koehenkilöillä havaittiin selvä IL-17 -proteiinitason nousu heidän hengitettyään orgaanisperäistä pölyä. Tutkijoiden mukaan liukoista IL-17:ta voi vapautua vakavan neutrofiilisen tulehdusreaktion aikana. Tarvitaan lisää kliinisiä tutkimuksia, jotta voitaisiin selvittää, voidaanko tätä kautta löytää uusia lääkkeitä neutrofiilisten valkosolujen liiallista mobilisaatiota vastaan. (European Respiratory Journal, March 2002, Vol, 19, Number 2)
"voivat myös edesauttaa hengitysteiden sairauksien, kuten astman ja kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden kehittymistä"
muutakin kuin vain ASTMAA
on edes tutkittu yskösnäytteestä? Minulta on, mutta vain nenästä. Niitä löytyi runsaasti. Astmani on puhjennut jo lapsuudessa, toisin kuin ilmeisesti useimpien homealtistuneiden astma tai "astma". Minun astmaani astmalääkkeet myös auttavat tehokkaasti, sekä kortisoni että avaavat. Alveoliitin aiheuttamaan hengenahdistukseen taas auttoi vain aika. Loppupeleissä osa keuhkojeni tilavuuksista on kuitenkin salaperäisesti "hävinnyt", hyvin hoidetusta astmasta huolimatta.
yskösnäytteestä mitään, vaikka minulla tutkimusten alussa olikin TTL:n keuhkolääkärin lausunnon mukaan "hevosmainen yskä". Verestä ja BAL näytteestä vain, kummassakaan sitä eosinofiliaa ei ollut.
Minusta noiden papereiden perusteella näyttää, että tutkimuksista huolimatta on todettu astma. Ja se mikä tuon astmadiagnoosin aiheutti oli tuo peffien putoaminen. Oikeastaan kaikki muut olikin sitten sitä ristiriitaista tietoa ja enemmänkin näin maallikkona nyt näyttäisi siltä, että kaikki tutkimukset enemmänkin poistivat astman mahdollisuuden, mutta peffien alentuma altistuksen jälkeen oli sitten se mikä vakuutti tutkijat, että kaikesta huolimatta astmasta oli kyse.