Sinun läsnäolosi oli kuin lämpimän käden hipaisu lumihiutaleen poskella.
Odotit siinä ja hymyilit silmiini.
Huurre muuttui vedeksi, jää lammikoksi...
En voinut sinua enää katsoa,
olisin sulanut kokonaan.
Odotit siinä ja hymyilit silmiini.
Huurre muuttui vedeksi, jää lammikoksi...
En voinut sinua enää katsoa,
olisin sulanut kokonaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
lukenut runosi, että on jo pakko mainita pitäväni tästä lämpöisestä tunnelmasta, jonka se loi.
Kiitos lukuhetkestä : )
Sinä päivänä olin onnellinen.