Astman vaikeusastetta voidaan selvittää pH-mittauksella
Kreikkalaiset tutkijat raportoivat, että tutkimalla uloshengitysilman happamuutta voidaan arvioida hengitysteiden tulehduksen astetta.
Astman kannalta keskeistä on hengitysteiden tulehdustila, joka johtaa astmaoireisiin, kuten yskään, hengenahdistukseen ja vinkuvaan hengitykseen. Usein astmakohtauksen laukaisee allerginen reaktio ympäristötekijöihin, kuten tupakansavuun, homepölyyn, siitepölyyn tai muihin allergeeneihin. Sairaus yleistyy maailmanlaajuisesti, erityisesti kaupungistuneilla alueilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että potilaiden uloshengitysilma oli happamampaa COPD:tä sairastavilla kuin astmaa sairastavilla tai terveillä. Tutkijoiden mukaan happamuus, siis alhainen pH, viittaa krooniseen tulehdukseen.
Lisäksi havaittiin, että keskivaikeaa astmaa sairastavilla pH oli alhaisempi kuin lievää astmaa sairastavilla. Astmakohtausten aikana pH oli myös alentunut, mutta normalisoitui lääkityksen antamisen jälkeen.
Tulosten perusteella tutkijat arvelivat, että pH:n mittaaminen voisi olla hyvä ja halpa tapa arvioida tulehduksen vaikeusastetta astmaatikoilla. Samoin voitaisiin astmaatikoilla ennustaa, ovatko he alttiita saamaan vakavia astmakohtauksia. Nykytiedon mukaan tulehdukselliset prosessit ovat keskeisiä astman kehittymisessä. (American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, June 2002, vol 165, number 5)
http://web.maxinetti.fi/maxi.petri160/hhy/yhdistys/evl/202/phmittaus.htm
Kreikkalaiset tutkijat raportoivat, että tutkimalla uloshengitysilman happamuutta voidaan arvioida hengitysteiden tulehduksen astetta.
Astman kannalta keskeistä on hengitysteiden tulehdustila, joka johtaa astmaoireisiin, kuten yskään, hengenahdistukseen ja vinkuvaan hengitykseen. Usein astmakohtauksen laukaisee allerginen reaktio ympäristötekijöihin, kuten tupakansavuun, homepölyyn, siitepölyyn tai muihin allergeeneihin. Sairaus yleistyy maailmanlaajuisesti, erityisesti kaupungistuneilla alueilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että potilaiden uloshengitysilma oli happamampaa COPD:tä sairastavilla kuin astmaa sairastavilla tai terveillä. Tutkijoiden mukaan happamuus, siis alhainen pH, viittaa krooniseen tulehdukseen.
Lisäksi havaittiin, että keskivaikeaa astmaa sairastavilla pH oli alhaisempi kuin lievää astmaa sairastavilla. Astmakohtausten aikana pH oli myös alentunut, mutta normalisoitui lääkityksen antamisen jälkeen.
Tulosten perusteella tutkijat arvelivat, että pH:n mittaaminen voisi olla hyvä ja halpa tapa arvioida tulehduksen vaikeusastetta astmaatikoilla. Samoin voitaisiin astmaatikoilla ennustaa, ovatko he alttiita saamaan vakavia astmakohtauksia. Nykytiedon mukaan tulehdukselliset prosessit ovat keskeisiä astman kehittymisessä. (American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, June 2002, vol 165, number 5)
http://web.maxinetti.fi/maxi.petri160/hhy/yhdistys/evl/202/phmittaus.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
Astma Pekingissä harvinainen
Tulostusystävällinen versio
Suomalaisetkin ovat olleet mukana selvittämässä astman esiintyvyyttä Kiinassa, Pekingin alueella. Tutkimuksessa oli mukana yli 20 000 henkeä.
Tutkimuksen mukaan naissukupuoli ja tupakointi lisäsivät astman esiintyvyyttä. Astmakohtauksista oli kuitenkin edeltävän vuoden aikana kärsinyt vain 0,67 % 20 - 44-vuotiaista, kun muualla maailmalla kohtauksista kärsii 3 - 6 % samanikäisestä väestöstä.
Tuloksista voi päätellä, että puhdas elinympäristö itse asiassa lisää astman ja allergian esiintyvyyttä, koska tiedetään, että Pekingin seudun ilma on erityisen saastunutta. (European Respiratory Journal 2002;19)
Ammattiperäisen nuhan ja astman välinen yhteys
Tulostusystävällinen versio
Suomalaiset Työterveyslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet astman riskiä ammattiperäistä nuhaa sairastavilla. Potilaiden, joiden nuhadiagnoosi oli varmistettu, ja jotka päätyivät Ammattitautirekisteriin vuosina 1988 - 1999, mahdollista sairastumista astmaan seurattiin eri rekistereistä. Muita ammattitauteja kuin kroonista nuhaa sairastavia käytettiin verrokkeina. Ammattiperäistä nuhaa sairastavia oli tutkimuksessa n. 3 600 ja muita ammattitauteja sairastavia n. 31 000. Astmaan sairastuvuusluvut laskettiin ja arvioitiin suhteellinen riski sairastua astmaan.
Astman riskisuhteeksi saatiin 4,8 kaikilla ammattiperäistä nuhaa sairastavilla. Riskisuhde oli 5,4 niillä, jotka saivat KELAn korvausta astmasta ja 3,7 niillä, jotka eivät saaneet korvausta. Riskisuhde 4,8 esimerkiksi tarkoittaa, että ammattiperäistä nuhaa sairastavien riski sairastua astmaan on 4,8-kertainen verrattuna muihin.
Tutkijat päättelivät, että ammattiperäistä nuhaa sairastavien riski sairastua astmaan on kohonnut, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voitaisiin arvioida ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksia. (Chest 2003 Jan;1)
http://web.maxinetti.fi/maxi.petri160/hhy/yhdistys/evl/202/tutkimusnyt8.htm