tää on ikuisuusaihe ja ehkäpä mahdottomuuskin. olen itse vielä reilusti ylipainoinen nainen, pudotin painoa viime vuonna -20kg. elämänlaatuni on monella tapaa kohentunut. huoleni kohdistuu nyt mieheeni, joka turpoaa turpoamistaan, ongelmana ovat huipussaan olevat verenpainearvot, jatkuva närästäminen ja röyhintä, katkonainen uni sekä kuorsaaminen, levottomat jalat jne. yhdessä olisi tätä painonpudotus ja elämänkohdennusprojektia voitu toteuttaa. onko tää nyt jotain kapinointia ja mielenosoitusta vai mistä oikein on kyse. ymmärrän, että jokainen hallitsee omaa elämäänsä vaan pelkään hänen elämäntapansa johdattavan ennenaikaiseen hautaan. nyt olisi voinut saada tukea ja apua samassa tilanteessa olevalta kumppanilta.
ihmetyksen
ihmetys ja epätoivo
2388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinulla ilmeisesti perheen naisena on kuitenkin ruokakassin sangat hallussa? Omasta kokemuksesta voin sanoa että se joka käy kaupassa ja laittaa ruoan pystyy myös jonkin verran vaikuttamaan muiden perheenjäsenten ruokavalioon. Kun itse kevensin ruoanlaittoa (mausta tinkimättä) 19 vuotiaan poikanikin paino laski viisitoista kiloa vuodessa. Hän itse ei ollut edes huomannut syövänsä terveellisemmin. Kyllä oli iloinen ilme kaverilla kun xl-vaatteet sai vaihtaa m-kokoon.
ei se aina auta, mitä kotiin kantaa, jos kodin ulkopuolella ruokaillaan miten lystää. helpohkoa painon pudottamista olisi jättää huoltoaseman viinerit ja munkit pois sekä snagarilla käynti vain erityistilaisuuksiin. siinä mielessä olet oikeassa, että noin yleisesti perheen emännän valinnat vaikuttavat muiden terveyteen. suunta on kuitenkin otettu, oma paino yhä laskussa ;o)