Hei!
Ristiäisistä on jo kulunut aikaa ja mieltäni on koko ajan vaivannut, että annoimme lapselle "väärän" nimen...
Siis kyseessä ei olisi etunimen vaihto, vaan toisen nimen.
Tämä nykyinen toinen nimi, jonka kasteessa annoimme, olkoot esim. "ADA", on puhe kielessä kääntynyt aataksi ( "ATA").
Nyt tämä alkuperäinen "ADA" ei oikein istu suuhun kun on tottunut tähän puhekieli-malliin.
Olisiko turhamaista vaihtaa lapsen nimi?
Toisaalta olen sitä mieltä, että kerran annettua nimeä ei pitäisi vaihtaa, mutta toisaalta, vaihtuuhan se sukunimikin naimisiinmennessä...
Ja tämä ristiäisissä annettu toinen nimi tosiaan tuntuu "vieraalta".
Onko kukaan vaihtanut lapsen nimeä, miten ja miksi? Olen todella kiitollinen vastauksista.
Tämä asia on kuitenkin vaivannut mieltä niin kauan että kyseessä ei ole mikään hetken mielijohde.
Ristiäisistä on jo kulunut aikaa ja mieltäni on koko ajan vaivannut, että annoimme lapselle "väärän" nimen...
Siis kyseessä ei olisi etunimen vaihto, vaan toisen nimen.
Tämä nykyinen toinen nimi, jonka kasteessa annoimme, olkoot esim. "ADA", on puhe kielessä kääntynyt aataksi ( "ATA").
Nyt tämä alkuperäinen "ADA" ei oikein istu suuhun kun on tottunut tähän puhekieli-malliin.
Olisiko turhamaista vaihtaa lapsen nimi?
Toisaalta olen sitä mieltä, että kerran annettua nimeä ei pitäisi vaihtaa, mutta toisaalta, vaihtuuhan se sukunimikin naimisiinmennessä...
Ja tämä ristiäisissä annettu toinen nimi tosiaan tuntuu "vieraalta".
Onko kukaan vaihtanut lapsen nimeä, miten ja miksi? Olen todella kiitollinen vastauksista.
Tämä asia on kuitenkin vaivannut mieltä niin kauan että kyseessä ei ole mikään hetken mielijohde.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.uta.fi/campus/981/vaiht.htm
Jos tämä toinen nimi ei ole kutsumanimi,
en lähtisi sitä vaihtamaan.
Toista nimeä tarvii tosi harvoin, useimmiten vain kirjoitettuna virallisiin papereihin.
Toista nimeä tosiaankin tarvitsee sen verran harvoin, että meilkeinpä turha lähteä vaihtamaan. Vaihtakoon lapsi itse isona nimensä, jos asia häntä häiritsee.
kun ihan väkisin pitää pyrkiä harvinaisiin nimiin jotka ei ole suomalaisia/sovi suomalaiseen suuhun. Jätä nyt se nimi ennalleen ja anna lapsesi vaihtaa se aikuisena. Saattaapi sitten samalla vaihtaa etunimenkin.
on kyllä ihan tavallinen suomalainen nimi. Tämä ADA-esimerkki oli siis vain esimerkki, oikeata nimeä en tässä viitsi kertoa.
Kun nimi selvästi harmitttaa ja häiritsee, kannataa se vaihtaa, kun siihen on kerran mahdollissuus. Vauva on niin pieni, että nyt tehty muutos ei häiritse ketään eikä aiheuta sekaannuksia.
Patar kavereni muutti tyttärensä nimen samoin perustein kuin sinäkin, eikä ole katunut.
Anna olla vaan. Jotkut eivät osaa sanoa nimiä oikein vaan Aadasta tulee Aata ja Danielista Tanieli, Mariasta vaikka Marriia tai Mari. Nimi on mikä on ja olkoon niden häpeä jotka eivät osaa oikein sanoa vaikka nimi olisi helppo.
isäntä ei suostu nimenvaihtoon :/
kaduttaa meidän pojalle annettu etunimi. olisi sittenkin pitänyt antaa se ensimmäinen vaihtoehto, mitä mietin...
mieheltä ei tukea nimenvalinnassa irronnut yhtään, joten menin laittamaan siihen paperiin ihan "väärän" nimen, mikä tosin silloin tuntui paremmalta vaihtoehdolta.
kutsumanimenä on enimmäkseen keskimmäinen nimi, mutta silti tämä häiritsee minua ihan suunnattomasti!!!
Eipä se sukunimenkään vaihto naimisiin mennessä ole mikään automaatio. (Eikä itse asiassa edes vanha perinne.) Yleensä en nimenvaihtoja kannata jos ei nimi kantajaa itseään kovasti häiritse. Teidän sijassanne varmaankin säilyttäisin nimen entisellään ja antaisin lapsen sitten vanhempana itse päättää.