Abortin tehnyttä naista usein syyllistetään ja kaikki vastuu tapahtuneesta sysätään naisen niskoille. Nainen joutuu yksin kärsimään sen kaiken **skan, joka raskaudenkeskeytyksesta aiheutuu. Reilua?
Sillä vahinkolapsella on kuitenkin aina isäkin. Miehet vaan yleensä pääsevät pälkähästä, ilman vastuuta mistään. Ei miehiä syyllistetä siitä, että hänen tyttöystävänsä/yhdenillansuhteensa/vakipanonsa teki abortin, ei miehiä syyllistetä siitä että siitti sen lapsen joka ei saanutkaan syntyä. Ei, vaikka mies yleensä juuri toivoo naisen keskeyttävän ei-toivotun raskauden, mies ei halua tulla isäksi "vahingossa". Usein mies jopa painostaa naista aborttiin, jotta ei joutuisi maksamaan elatusmaksuja seuraavia 18 vuotta. Reilua?
Harva mies ottaa vastuun kantaakseen ja kannustaa naista pitämään lapsen. Harva mies suree sitä lasta, joka ei saanut koskaan kasvaa ja elää. Vielä harvempi mies tajuaa, mitä naiselle merkitsee, kun joutuu vastentahtoisesti luopumaan lapsesta. Ei, kun se ei miestä kosketa millään lailla. Joku mies saattaa jopa syyllistää naista kaikesta tapahtuneesta. Niin, naiselle jää siis kaikki vastuu.
Itse tämän kaiken kokeneena en voinut kuin sanoa lapsen isälle "sinusta ei koskaan pitäisi tulla isää". Ja tarkoitin sitä todella. Heti kun saimme tietää että olen raskaana hän alkoi hoputtamaan aborttiin, koko ajan on ollut kyselemässä koska mulla on aika mihinkin ja aina kun olen asian takia itkeskellyt, on ollut aivan ihmeissään että miten se nyt niin kamalaa on. Tekee pikkuisen katkeraksi tuollainen. Ja sitten kun saa lukea näiltä palstoilta juttua siitä kuinka "tunteettomia ja raakoja" abortin tehneet naiset ovat, niin alkaa välillä "hieman" kiehua yli. Hitto vie, jos mieheltä edes vähän kannustusta olisi saanut, jos vähänkin tukea mutta kun ei niin MITÄÄN, en minä voinut ajatella täysin yksin synnyttää ja kasvattaa lasta. Kaiken lisäksi saisin tietysti miehen vihat niskoilleni siitä, että pidin lapsen vaikka hän ei olisi sitä halunnut.
Niin, sellaista se naisen elämä on.
Sillä vahinkolapsella on kuitenkin aina isäkin. Miehet vaan yleensä pääsevät pälkähästä, ilman vastuuta mistään. Ei miehiä syyllistetä siitä, että hänen tyttöystävänsä/yhdenillansuhteensa/vakipanonsa teki abortin, ei miehiä syyllistetä siitä että siitti sen lapsen joka ei saanutkaan syntyä. Ei, vaikka mies yleensä juuri toivoo naisen keskeyttävän ei-toivotun raskauden, mies ei halua tulla isäksi "vahingossa". Usein mies jopa painostaa naista aborttiin, jotta ei joutuisi maksamaan elatusmaksuja seuraavia 18 vuotta. Reilua?
Harva mies ottaa vastuun kantaakseen ja kannustaa naista pitämään lapsen. Harva mies suree sitä lasta, joka ei saanut koskaan kasvaa ja elää. Vielä harvempi mies tajuaa, mitä naiselle merkitsee, kun joutuu vastentahtoisesti luopumaan lapsesta. Ei, kun se ei miestä kosketa millään lailla. Joku mies saattaa jopa syyllistää naista kaikesta tapahtuneesta. Niin, naiselle jää siis kaikki vastuu.
Itse tämän kaiken kokeneena en voinut kuin sanoa lapsen isälle "sinusta ei koskaan pitäisi tulla isää". Ja tarkoitin sitä todella. Heti kun saimme tietää että olen raskaana hän alkoi hoputtamaan aborttiin, koko ajan on ollut kyselemässä koska mulla on aika mihinkin ja aina kun olen asian takia itkeskellyt, on ollut aivan ihmeissään että miten se nyt niin kamalaa on. Tekee pikkuisen katkeraksi tuollainen. Ja sitten kun saa lukea näiltä palstoilta juttua siitä kuinka "tunteettomia ja raakoja" abortin tehneet naiset ovat, niin alkaa välillä "hieman" kiehua yli. Hitto vie, jos mieheltä edes vähän kannustusta olisi saanut, jos vähänkin tukea mutta kun ei niin MITÄÄN, en minä voinut ajatella täysin yksin synnyttää ja kasvattaa lasta. Kaiken lisäksi saisin tietysti miehen vihat niskoilleni siitä, että pidin lapsen vaikka hän ei olisi sitä halunnut.
Niin, sellaista se naisen elämä on.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tuo "miehesi" mikään oikea mies ollut. Ei lapsen isä jätä naistaan eikä lastaan. Ei mies voi toivoa lapsensa kuolemaa, sehän on käsittämätöntä.
No, ei ilmeisesti teidän romanssianne abortti pelastanut?
No ei tätä suhdetta kyllä pelasta mikään. Aika tuhoon tuomittu on kyllä ollut jo pitkään... melkeinpä alusta alkaen. Rupea siinä nyt lapsia sitten tekemään sellaisessa suhteessa :|
Samainen mies on muuten aikaisemminkin "pannut paksuksi" yhden naisen, sekin teki abortin. Se naikkonen taisi tosin olla vähän eri sorttia kuin minä, ainakin sen perusteella mitä olen tuolta kuullut niin se ei heittäytynyt niin hankalaksi kuin minä vaan "hoiti homman pois päiväjärjestyksestä" ihan itse ja ilman suurempaa "draamaa". Että silleen...
vuodattelet kun ei riittäny omaa tahtoo pelastaa lastaan jonku paskan ukon mielivallalta?!!
SINÄ olisit voinu pelastaa lapsesi, lapsen elämä pättyi SUN päätökses ansiosta, EI miehen!!
Todella, nainen voi tälläsissä tapauksissa syyttää ihan vaan itteensä jos noin miehen talutusnuorassa oleva nöyristelijä idiootti on!!!
Ja sitäpaitsi, tilanne voi olla päinvastoinkin, jos nainen haluaa abortin niin miten mies vois pelastaa lapsensa??
Päätös abortista oli yhteinen, ei vain minun. Toki olisin voinut lapsen pitää jos olisin halunnut, mutta en järkisyistä siihen alkanut. Mielestäni tässä maailmassa on jo liikaakin isättömiä lapsia (joo, olisihan tällä isä ollut mutta ei sellainen joka olisi läsnä), eikä minulla yksinkertaisesti riitä voimia eikä energiaa lapsen kasvattamiseen yksin. Elämäntilanne muutenkin on melko sekava.
En ole miehen talutusnuorassa. Olin jo etukäteen päättänyt, että jos vahingossa tulen raskaaksi, teen abortin ja mieskin tiesi siitä. Toista kertaa en tekisi, tämäkin oli sen verran tuskallinen kokemus että ei kiitos enää...
Käyhän joskus niinkin, kuten totesit, että mies haluaisi pitää lapsen mutta nainen ei. Todella harvinaista sellainen kuitenkin on, veikkaan... toki naisen pitäisi silloin kuunnella miehenkin mielipidettä ja heidän pitäisi jotenkin yhdessä ratkaista asia.
Naisella, joka tekee abortin vain sen takia, että mies painostaa, on varmaan aika heikko itsetunto. Tuollainen ilkeily saattaa laskea sitä entisestään mikä aiheuttaa sen että tulevaisuudessa nainen päätyy aborttiin enistä todennäköisemmin. Kannattaa siis vähän miettiä ennen kuin aukoo päätään.
Mulla on kanssa negatiivia kokemuksia miehestä mutta tilanne on kuitenkin hyvin erilainen kuin sinulla.
Kaikki on tosiaankin vain naisen harteilla: kaikenmaailman ehkäisypuheet jonkun ahdasmielisen lääkärin kanssa(okei joku ehkä tarvitsee niitä mutta ei kaikki),syyt tehdä abortti ja fyysiset kivut abortin jälkeen.
Minun mies ei ole vieläkään ottanut yhteyttä. Hän oli kyllä sellainen ns.vakkaripano ja ei seurusteltu. Mutta se ei paljon sympatioita hänessä herätä. Yhtäkkiä ei pillu enää kelvannukkaa vaikka ennen "oli sitten niin ihanaa nukkua mun vieressä."
Hän ei alúksi vastannut soittoihin ja viesteihin. Sitten kävin työpaikalla ja siitähän herra suuttui suuresti. Uhkailin uutta käyntiä pari kertaa, ja aina hän otti yhteyttä. Ikinä ei kuitenkaan nähty. Hän ei vieläkään tiedä että tein abortin.Kertoisin jos hän suostuisi näkemään. "Sinähän sen kuitenkin päätät ja mun tarvii vaa elää asian kanssa." (Tarvin sulta tukea:"En vaan tiedä mitä tehdä saatika sanoa." Mies on sinun ikäisesi ja itse olen pari vuotta nuorempi. Käytös kuin jollain 18-vuotiaalla. Ystävän poikakaverikin sanoi:"Ei vittu mikä jätkä. Ei vissii tajuu mitä nainen tarvii ja mitä on lapsen saaminen."
Itse en olisi kaivannut kannustuksia lapsen pitoon.Olisin kaivannut halia ja silityksiä. Olisin kaivannut tukea ja korvaa kuka kuuntelee mua.Olisin kaivannut hänen mielipiteitään. Olisin kaivannut lääkäriin hänet. Olisin kaivannut sitä läsnäoloa.Ja sitä olen itkenyt. En kaipaa tuollaista typerää miestä,mutta kaipaan lapsen isän tukea.
Hän ei tosissaan vieläkään tiedä abortista. Jos ei suostu näkemään,niin uusi reissu työpaikalle ja tälläkertaa kirje kourassa.Siinä on selitykset paljon maksaa abortti ja muut kulut asiaan liittyen. Mies maksaa puolet vaikka ravaisin työpaikalla joka päivä. Ihan hänen valintansa miten helppoa tästä tulee.
Kuulostanko jotenkin katkeralta? Olen katkera,surullinen,vihainen,loukkaantunut tämän miehen takia. Helpottaa kuitenkin saada rahat häneltä.En kuole nälkään jos en saisi, mutta jotain helpotusta kai siitä saan..!
Vai ovat miehet sikoja... Katkeroituneiden feministien valitus on musiikkia korvilleni.
Ensinnäkin, ehkäisy on yhtä lailla molempien osapuolten asia. Mutta esimerkiksi kondomin hajoaminen on yleensä täysin riippumaton kummastakaan, mutta esim. ehkäisypillerin unohtaminen on täysin naisen oma syy.
"Minun mies ei ole vieläkään ottanut yhteyttä. Hän oli kyllä sellainen ns. vakkaripano ja ei seurusteltu."
Tämä kertoo jo hieman sinusta itsestäkin. Hän on miehesi, mutta ette kuitenkaan seurustele... Vakkaripano? Voi luoja. Oletatko tosiaan, että vakkaripano on halukas hoitamaan vahinkolasta? Jos suhteessanne on pelkästään kyse panemisesta, niin kuin tekstistäsi voisi ymmärtää, on edellytykset lapsen saamiselle hyvin alhaiset. Lapsella tulisi olla oikeus syntyä rakastavaiselle pariskunnalle, ei sitoutumattomalle panoparille.
Onko mies sika, jos sinä annat hänelle pillua, koska tahdot vain harrastaa seksiä, mutta hän ei tahdokaan lasta? Luuletko että miehellä on jokin "aisti", jolla hän tietää sinun tehneen abortin, ellet kerro asiasta hänelle?
Aina myös painotetaan, ette raskaus on vain naisen asia, ja ettei miehellä ole mitään sananvaltaa synnytyksen tai abortin suhteen. Sitten kun miestä ei tosiaan kiinnosta, ja hän antaa naisen tehdä päätöksensä, te feministit tulette kiljumaan, miten miehet ovat sikoja! Olisiko aika pohtia missä mättää...?
Ensin haluan todeta sinulle,että en ole feministi.Olen aika monessa asiassa eri mieltä feministien kanssa. Lähinnä olen samaa mieltä heidän kanssaan naisten palkkaeroista työelämässä. Minusta nainen ja mies on kuitenkin kovin erilaisia monissa asioissa joten en ole feministi.
Ehkäisy on yhtälailla molempien osapuolten asia. Olen täysin samaa mieltä.Ja koska ehkäisy on molempien asia niin juuri sen takia miehenkin kuuluu ottaa tilanteesta vastuu.
No oletanko että vakkaripano on halukas hoitomaan vahinkolasta?!? Tiedän yhden tutun kuka tuli raskaaksi yhden illan suhteesta. Hän oli minua vanhempi joten biologinen kello soi että pidäppäs se lapsi. Heillä on yhteishuoltajuus ja lapsi on sovittuna aikoina isällään.Vaikka olisin miehelle vakkaripano ja samantekevä nainen,niin se ei muuta asiaa että miehellä on lapsi maailmassa!!Ihan yhtäpaljon se on hänen lapsi kuin minun!! (Paitsi tässätapauksessa sitä lasta nyt ei synnytetty)
No siis minä annan hänelle pillua ja hän minulle kyrpää.Kumpikaan ei halua muuta toisesta. Kumpikaan ei halua lasta.Näin vain kävi!
Ja en todellakaan ajattele että mies voisi vaistota minun tehneen abortin.En vain halua keskustella asioista puhelimessa!!!!!!! Ja olen ehdottanut tapaamista ym.
Jos pitäisin lapsen niin kyllä sitä miestä olisi ruvetta kiinnostamaan ja viimeistään kun joutuu maksamaan elatusmaksut. MONET TUTUT JA MIESPUOLISET ovat ihmetelleet joskus "mikä meitä suomalaisia miehiä vaivaa.Miten me voimme elää ja olla ajattelematta,että meillä on jossain ihana tytär tai poika?"
Siis raskaus ei ole vain naisen asia mun mielestä.Se sikiö/alkio on ihan yhtä paljon sen miehen sinne laittama. Miehellä ei ole sananvaltaa aborttiin koska sikiö on naisen sisällä.´Pitäisikö nainen pakottaa synnyttämään lapsi jos mies haluaa ja nainen ei? Sitoutuisiko mies sitten yksinhuoltajaksi? Joku voi sanoa että kyllä mutta lain mukaan se nyt ei näin vain ole !!!
Ja lopuksi: Myönnän että abortti/ei-toivottu-lapsi on isompi asia naiselle kuin miehelle. Ja näin on kuulemani mukaan vaikka elettäisiin parisuhteessa. Silti NORMAALI mies mun mielestä huolehtii raskaana olevasta naisesta jos on itse sen pannut paksuksi! Ja tällätarkoitan siis LÄSNÄOLOA ainakin..Muuta en minä olisi kaivannut! Kyllä aika pirun yksinäiseltä tuntui selitellä miksi en olisi valmis saamaan lapsia jollekin lääkärille.Ja monet miehet menevät kyllä naisen mukana lääkärikäynneille !!!!!
Nainen on tunteellisempi ja heikompi kuin mies. Nainen tarvitsee miehen läsnäoloa ja tukea. Tämä on mun mielipide.Ja tämä kai todistaa etten ole ihan feministi !!!!!!!!!!!
Hyvä Kauko P
Itse puutuin kirjoituksessani lähinnä siihen, miten kaikki on, ja tulee varmasti olemaankin, naisen vastuulla tässä asiassa. Osittain sille asialle ei voi mitään, koska vain nainen voi tulla raskaaksi, vain nainen voi kokea sen tuskan ja kivun jota lapsen synnyttäminen ja myös abortti (ainakin lääkkeellinen, se joka mulle tehtiin ja sattui ihan **tusti) aiheuttaa. MUTTA mies voisi edes yrittää ymmärtää ja olla tukena, sekin jo auttaisi jotain. Kun kerran yhdessä se lapsi on alulle pantu, niin tottakai vastuun siitä pitäisi jakautua mahdollisimman tasaisesti. Valitettavasti näin ei vain käy.
Kyllähän tuo mun kaverini (siis mies) koitti kuunnella ja piti välillä sylissä kun itkin ja niin edespäin, mutta välillä kävi niin selvästi ilmi ettei hän tajunnut ollenkaan, miksi itkin, ja ne kommentit joita hän väliin sanoi oli niin vähätteleviä että ne itsessään sai mut taas pahalle tuulelle. Minulle se olento mun sisälläni oli alusta alkaen ihmisalku, hänelle vain jokin solumöykky. Näkemyserot tässä asiassa olivat melkoiset.
Ehkäisy on tottakai molempien asia, meillä vaan sattuu käymään niin, että mies ei halua käyttää kortsua ja siksi asia jää mun kontolleni. Käytin aikaisemmin pillereitä ja piti siirtyä hormonikierukkaan, siinä oli kuukausi välissä ettei ollut mitään ehkäisyä ja näin sitten kävi. Perhesuunnittelupoliklinikalla keskustelin ehkäisystä lääkärin ja hoitajan kanssa ja luultavasti mulle laitetaan jälkitarkastuksen yhteydessä joko kupari- tai hormonikierukka. Ja tämän ajan syön minipillereitä vaikka tuskin mitään seksiä tuleekaan, ei kyllä tee mieli. Eli taas se ehkäisy on mun vastuullani, mutta mieluummin niin, koska en halua kokea uudestaan tuota helvettiä, mikä abortti on.