Vedan pannut...

Kotisivuilla on 35:sta kaksi aika erityyppistä leikkauskuvaa. Onko Sulla tuo keraaminen arina?

50:ssä tuo puhallinarinakostruktio on aika sekava, kun leikkauskuvassa ei ole keraamista arinaa, vaikka teksti väittää sellaisen olevan. Lisäksi savukaasut kiertävät ihan eri reittiä. Onko kellään kokemusta tästä puhallinarinamallista? Siinä on ilmeisesti tuubien tuhkanpoistoa varten luukku takapuolella? Tuo puhallinarina on irto-osa, joten eikö tuota tuhkanpoistoa voi tehdä edestä käsin?

Itsellä on vanha alapaloinen ja alkaa tuntumaan siltä, että joutuu tekemääm kohta itse uuden kattilan sinne, kun mikään tehdastekoinen ei meinaa mahtua 3,5 neliön pannuhuoneeseen... Siis siten, että luukut mahtuis auki ja huolto onnistuisi ilman akrobaatin taitoja. Vedan luukun saattais saada palo-oven kohdalle siten, että vois ladata kattilaan puita suoraan sieltä puuvarastosta.

teuvo kirjoitti:

Kotisivuilla on 35:sta kaksi aika erityyppistä leikkauskuvaa. Onko Sulla tuo keraaminen arina?

50:ssä tuo puhallinarinakostruktio on aika sekava, kun leikkauskuvassa ei ole keraamista arinaa, vaikka teksti väittää sellaisen olevan. Lisäksi savukaasut kiertävät ihan eri reittiä. Onko kellään kokemusta tästä puhallinarinamallista? Siinä on ilmeisesti tuubien tuhkanpoistoa varten luukku takapuolella? Tuo puhallinarina on irto-osa, joten eikö tuota tuhkanpoistoa voi tehdä edestä käsin?

Itsellä on vanha alapaloinen ja alkaa tuntumaan siltä, että joutuu tekemääm kohta itse uuden kattilan sinne, kun mikään tehdastekoinen ei meinaa mahtua 3,5 neliön pannuhuoneeseen... Siis siten, että luukut mahtuis auki ja huolto onnistuisi ilman akrobaatin taitoja. Vedan luukun saattais saada palo-oven kohdalle siten, että vois ladata kattilaan puita suoraan sieltä puuvarastosta.

Mielestäni noissa kahdessa on aivan samanlainen rakenne, siis ero tulipintojen määrässä.
Systeemi on sellainen, että taso, jolla puut ovat on melkoisen vahvaa teräsplootua, varmaan sellaista 8-10 millistä. Kekellä tuota levyä on iso keraaminen kivi ,jossa keskellä pitkämäinen läpi, jossa pyöristetyt päät. Tuossa teräslevyssä on päissä hieman pokattua reunaa ja tarkoitus on, että sen päällä aina pidetään tuhkakerros, joka voi olla useita senttejä.Tuubeissa on, kuten kait kaikissa tuubikattiloissa irrotettavat turbulenssilevyt, jotka pistävät kaasut pyörteilemään ja antavat näin paremmin lämmön kattilaveteen. Arinakivi näyttää kestävän aika hyvin, oma on nyt ollut käytössä kohta 2 vuotta ja kyllä se varmaan vielä vuoden puolitoista menee.
Ainakin 35:n antaa tehoa sen kun lupaa. Minulla aamulla mittarit menivät kuution varaajassa 40:iin ja noin kahdessa tunnissa veti mittarit 85:een samalla lämmittäen tuulisessa 10 asteen pakkasessa tätä 130 neliön taloa.Täydessä palossa tehoa on kait vielä huomattavasti enemmän, tuohon aikaan se veti sytyshetkestä laskien.
Keraamisia osa ei siis ole kuin tuo yksi iso arinakivi keskellä polttotasoa. Polttokammioissa ei ole keraamsia pintoja, koskapa koko pesää suuluukkua lukuunottamatta ympäröi vesivaippa. Siis myös polttokammion alapuolella on vesitila.Toisaalta on etukin, että ei ole liikaa keraamsia pintoja, voi huoletta poltella huonompaakin puuta. Luulempa, että oikein viimeisen päälle hienoissa käänteipalokattiloissa(esim. Atmos) ei kyllä raaski polttaa kuin koivua ja muita lehtipuita.
Puhallin siis aiheuttaa ylipaineen palotilaan ja painaa liekin siitä arinatiilen aukosta alas palotilaan, josta palokaasut sitten menevät tuubien kautta savusolaan. Kun puut on sytytetty ja palo alkanut, avataan toisioilmaläppä.Nuuka mies pääsee talven yksillä tulitikuilla. Eräs yö puut palaneet lopuun hieman puolenyön jälkeen. Pohjalle jäi tuhkan sekaan hieman kekäleitä. Illalla kello kuudentoista jälkeen ladoin puut kattilaan ja havaitsin, että ne alkoivat hieman käryämään. No pistin suuluukun kiinni ja pistin puhaltimen päälle, vähän ajan päästä oli täysi tuli kattilassa. Että jos pitäsi sanoa, mikä on puunlisäysväli, niin tuolloin se oli 16 tuntia yhdellä tulitikulla. Työssäkäyvälle tuosta on hyötyä. Töihin lähtiessä tulet pesään ja kun tulee illalla kotiin, niin lisää puita pesään. Siis varsin helppohoitoinen noin lämmityksen kannalta.
Oma kokemus Vedasta onvarsin positiivinen ja pelaa aivan hyvin niinkin pienen kuin kuution varaajan kanssa. Itse olen pistänyt kattilan yhteeseen normaalin poltintermostaatin ja sen samuttaa puhaltimen määrtyssä lämpötilassa ja niin ei pääse kiehumaan, jos vahingossa olen pistänyt liikaa puita pesään. Termostaatti samuttaa vain puhaltimen, ei latauspumppua.
Kokeissa tuo 50:n on antanut ulos 70 kW:n tehon, joten sillä kyllä latailee isompaakin varaajaa.

...... kirjoitti:

Mielestäni noissa kahdessa on aivan samanlainen rakenne, siis ero tulipintojen määrässä.
Systeemi on sellainen, että taso, jolla puut ovat on melkoisen vahvaa teräsplootua, varmaan sellaista 8-10 millistä. Kekellä tuota levyä on iso keraaminen kivi ,jossa keskellä pitkämäinen läpi, jossa pyöristetyt päät. Tuossa teräslevyssä on päissä hieman pokattua reunaa ja tarkoitus on, että sen päällä aina pidetään tuhkakerros, joka voi olla useita senttejä.Tuubeissa on, kuten kait kaikissa tuubikattiloissa irrotettavat turbulenssilevyt, jotka pistävät kaasut pyörteilemään ja antavat näin paremmin lämmön kattilaveteen. Arinakivi näyttää kestävän aika hyvin, oma on nyt ollut käytössä kohta 2 vuotta ja kyllä se varmaan vielä vuoden puolitoista menee.
Ainakin 35:n antaa tehoa sen kun lupaa. Minulla aamulla mittarit menivät kuution varaajassa 40:iin ja noin kahdessa tunnissa veti mittarit 85:een samalla lämmittäen tuulisessa 10 asteen pakkasessa tätä 130 neliön taloa.Täydessä palossa tehoa on kait vielä huomattavasti enemmän, tuohon aikaan se veti sytyshetkestä laskien.
Keraamisia osa ei siis ole kuin tuo yksi iso arinakivi keskellä polttotasoa. Polttokammioissa ei ole keraamsia pintoja, koskapa koko pesää suuluukkua lukuunottamatta ympäröi vesivaippa. Siis myös polttokammion alapuolella on vesitila.Toisaalta on etukin, että ei ole liikaa keraamsia pintoja, voi huoletta poltella huonompaakin puuta. Luulempa, että oikein viimeisen päälle hienoissa käänteipalokattiloissa(esim. Atmos) ei kyllä raaski polttaa kuin koivua ja muita lehtipuita.
Puhallin siis aiheuttaa ylipaineen palotilaan ja painaa liekin siitä arinatiilen aukosta alas palotilaan, josta palokaasut sitten menevät tuubien kautta savusolaan. Kun puut on sytytetty ja palo alkanut, avataan toisioilmaläppä.Nuuka mies pääsee talven yksillä tulitikuilla. Eräs yö puut palaneet lopuun hieman puolenyön jälkeen. Pohjalle jäi tuhkan sekaan hieman kekäleitä. Illalla kello kuudentoista jälkeen ladoin puut kattilaan ja havaitsin, että ne alkoivat hieman käryämään. No pistin suuluukun kiinni ja pistin puhaltimen päälle, vähän ajan päästä oli täysi tuli kattilassa. Että jos pitäsi sanoa, mikä on puunlisäysväli, niin tuolloin se oli 16 tuntia yhdellä tulitikulla. Työssäkäyvälle tuosta on hyötyä. Töihin lähtiessä tulet pesään ja kun tulee illalla kotiin, niin lisää puita pesään. Siis varsin helppohoitoinen noin lämmityksen kannalta.
Oma kokemus Vedasta onvarsin positiivinen ja pelaa aivan hyvin niinkin pienen kuin kuution varaajan kanssa. Itse olen pistänyt kattilan yhteeseen normaalin poltintermostaatin ja sen samuttaa puhaltimen määrtyssä lämpötilassa ja niin ei pääse kiehumaan, jos vahingossa olen pistänyt liikaa puita pesään. Termostaatti samuttaa vain puhaltimen, ei latauspumppua.
Kokeissa tuo 50:n on antanut ulos 70 kW:n tehon, joten sillä kyllä latailee isompaakin varaajaa.

Jos pesällisellä koivua 145 L. 1.5-2 kuution varaajassa nousee lämpö n.35 astetta. Vaikuttaisi olevan erittäin huono hyötysuhde tuossa vedassa. Jos kerran 145 litrassa koivua energiaa n.240 Kw

mieleeni kirjoitti:

Jos pesällisellä koivua 145 L. 1.5-2 kuution varaajassa nousee lämpö n.35 astetta. Vaikuttaisi olevan erittäin huono hyötysuhde tuossa vedassa. Jos kerran 145 litrassa koivua energiaa n.240 Kw

Pesän pituus on 68 senttiä. Jos puun pituus on tavanomaínen 50 senttiä ja pesä ladotaan tavanomaisesti täyteen, on siellä silloin noin 106 litraa puita.
Ainakin tuo Veda käyttäytyy siten, että se ensin nostaa varaajan lämpötilaa jonkun 40-50 asetta ja palamisen jälkeen alkaa nk. hiillosvaihe. Silloin ei enää varaajan mittarit eivät sen paremmin nouse kuin laskekaan, vaan menee puusta ja ulkoilman lämpötilasta riippuen 3-5 tuntia niin, että pannu suoraan lämmittää taloa hiiloksen voimalla. Eli aika vaikea siis arvioida saatua lämpömäärää. Itse olen laskelmissani tullut päätelmään, että siinä lähellä 75% hyötysuhde liikkuu eli lukemissa, jotka jossain ruotsalaisessa tutkimuslaitoksessa on saatu. Samaa luokkaa siis kuin esim. arimax 35:lla, pesä vetää siinä 160 litraa ja kaksi pesällistä kuulemma tarvitaan, jotta 3 kuution varaaja on täynnä.

...... kirjoitti:

Mielestäni noissa kahdessa on aivan samanlainen rakenne, siis ero tulipintojen määrässä.
Systeemi on sellainen, että taso, jolla puut ovat on melkoisen vahvaa teräsplootua, varmaan sellaista 8-10 millistä. Kekellä tuota levyä on iso keraaminen kivi ,jossa keskellä pitkämäinen läpi, jossa pyöristetyt päät. Tuossa teräslevyssä on päissä hieman pokattua reunaa ja tarkoitus on, että sen päällä aina pidetään tuhkakerros, joka voi olla useita senttejä.Tuubeissa on, kuten kait kaikissa tuubikattiloissa irrotettavat turbulenssilevyt, jotka pistävät kaasut pyörteilemään ja antavat näin paremmin lämmön kattilaveteen. Arinakivi näyttää kestävän aika hyvin, oma on nyt ollut käytössä kohta 2 vuotta ja kyllä se varmaan vielä vuoden puolitoista menee.
Ainakin 35:n antaa tehoa sen kun lupaa. Minulla aamulla mittarit menivät kuution varaajassa 40:iin ja noin kahdessa tunnissa veti mittarit 85:een samalla lämmittäen tuulisessa 10 asteen pakkasessa tätä 130 neliön taloa.Täydessä palossa tehoa on kait vielä huomattavasti enemmän, tuohon aikaan se veti sytyshetkestä laskien.
Keraamisia osa ei siis ole kuin tuo yksi iso arinakivi keskellä polttotasoa. Polttokammioissa ei ole keraamsia pintoja, koskapa koko pesää suuluukkua lukuunottamatta ympäröi vesivaippa. Siis myös polttokammion alapuolella on vesitila.Toisaalta on etukin, että ei ole liikaa keraamsia pintoja, voi huoletta poltella huonompaakin puuta. Luulempa, että oikein viimeisen päälle hienoissa käänteipalokattiloissa(esim. Atmos) ei kyllä raaski polttaa kuin koivua ja muita lehtipuita.
Puhallin siis aiheuttaa ylipaineen palotilaan ja painaa liekin siitä arinatiilen aukosta alas palotilaan, josta palokaasut sitten menevät tuubien kautta savusolaan. Kun puut on sytytetty ja palo alkanut, avataan toisioilmaläppä.Nuuka mies pääsee talven yksillä tulitikuilla. Eräs yö puut palaneet lopuun hieman puolenyön jälkeen. Pohjalle jäi tuhkan sekaan hieman kekäleitä. Illalla kello kuudentoista jälkeen ladoin puut kattilaan ja havaitsin, että ne alkoivat hieman käryämään. No pistin suuluukun kiinni ja pistin puhaltimen päälle, vähän ajan päästä oli täysi tuli kattilassa. Että jos pitäsi sanoa, mikä on puunlisäysväli, niin tuolloin se oli 16 tuntia yhdellä tulitikulla. Työssäkäyvälle tuosta on hyötyä. Töihin lähtiessä tulet pesään ja kun tulee illalla kotiin, niin lisää puita pesään. Siis varsin helppohoitoinen noin lämmityksen kannalta.
Oma kokemus Vedasta onvarsin positiivinen ja pelaa aivan hyvin niinkin pienen kuin kuution varaajan kanssa. Itse olen pistänyt kattilan yhteeseen normaalin poltintermostaatin ja sen samuttaa puhaltimen määrtyssä lämpötilassa ja niin ei pääse kiehumaan, jos vahingossa olen pistänyt liikaa puita pesään. Termostaatti samuttaa vain puhaltimen, ei latauspumppua.
Kokeissa tuo 50:n on antanut ulos 70 kW:n tehon, joten sillä kyllä latailee isompaakin varaajaa.

siis pystyy lisäämään puita kesken pesällisen (puhallin pois päältä, ohituspelti auki) kattilan savuttamatta?

Oikeastaan sellaisen kattilan voisin hankkia, jossa puunlisäys olisi verrattavissa saunanuunin täyttöön. Voisi saada tuon puolisonkin joskus lisäämään puuta. Alapalokattilan ei tarvitse kuin kerran vähän hönkäistä savua silmille, niin ei tarvii parempaa puoliskoa sen jälkeen pannuhuoneeseen houkutella. Lataisin kattilalla siis kahta 3000l:n sarjaankytkettyä varaajaa, jotta saa tuohon lämmitystyöhön vähän joustoa. Yöllä ei ole kyllä kiinnostusta pannuhuoneessa juosta, joten tuo varaajan lataamisen helppo jatkaminen aamulla kyllä olis toivottava ominaisuus.

Alapaloisen varastosiilossa tapahtuu aina vähän holvaamista ja tuossa Vedassa pääsis siitäkin eroon (huomaa piipun päästä ja savukaasujen lämpötilasta). Lisäksi tulis tuo huollon helppous, kun alkaa kuitenkin paikat tässä pikku hiljaa kangistumaan... Kaiken lisäksi tuollainen 65 cm klapi pysyis pinossa paremmin, niin kehtais tehdä nätit pinot. Hyötysuhteen prosenttiyksiköillä ei niin väliä, kun jää sitä puuta metsään lahoaan kuiteskin. Ehkä se käytön helppous ja yksinkertaisuus olis tärkein kriteeri.

teuvo kirjoitti:

siis pystyy lisäämään puita kesken pesällisen (puhallin pois päältä, ohituspelti auki) kattilan savuttamatta?

Oikeastaan sellaisen kattilan voisin hankkia, jossa puunlisäys olisi verrattavissa saunanuunin täyttöön. Voisi saada tuon puolisonkin joskus lisäämään puuta. Alapalokattilan ei tarvitse kuin kerran vähän hönkäistä savua silmille, niin ei tarvii parempaa puoliskoa sen jälkeen pannuhuoneeseen houkutella. Lataisin kattilalla siis kahta 3000l:n sarjaankytkettyä varaajaa, jotta saa tuohon lämmitystyöhön vähän joustoa. Yöllä ei ole kyllä kiinnostusta pannuhuoneessa juosta, joten tuo varaajan lataamisen helppo jatkaminen aamulla kyllä olis toivottava ominaisuus.

Alapaloisen varastosiilossa tapahtuu aina vähän holvaamista ja tuossa Vedassa pääsis siitäkin eroon (huomaa piipun päästä ja savukaasujen lämpötilasta). Lisäksi tulis tuo huollon helppous, kun alkaa kuitenkin paikat tässä pikku hiljaa kangistumaan... Kaiken lisäksi tuollainen 65 cm klapi pysyis pinossa paremmin, niin kehtais tehdä nätit pinot. Hyötysuhteen prosenttiyksiköillä ei niin väliä, kun jää sitä puuta metsään lahoaan kuiteskin. Ehkä se käytön helppous ja yksinkertaisuus olis tärkein kriteeri.

missä se tuntuu jos joutuu motin pari enemmän polttamaan kuin huippukattiloissa, kun käyttömukavuus on kattiloiden huippua. Ja pääsisi rakennus tavarasta yms. roskasta helposti eroon, joilla voisi sitten kompensoida tuota hivenen huonompaa hyötysuhdetta. Vaikuttaa kyllä loistavalta kattilalta kaikinpuolin!

teuvo kirjoitti:

siis pystyy lisäämään puita kesken pesällisen (puhallin pois päältä, ohituspelti auki) kattilan savuttamatta?

Oikeastaan sellaisen kattilan voisin hankkia, jossa puunlisäys olisi verrattavissa saunanuunin täyttöön. Voisi saada tuon puolisonkin joskus lisäämään puuta. Alapalokattilan ei tarvitse kuin kerran vähän hönkäistä savua silmille, niin ei tarvii parempaa puoliskoa sen jälkeen pannuhuoneeseen houkutella. Lataisin kattilalla siis kahta 3000l:n sarjaankytkettyä varaajaa, jotta saa tuohon lämmitystyöhön vähän joustoa. Yöllä ei ole kyllä kiinnostusta pannuhuoneessa juosta, joten tuo varaajan lataamisen helppo jatkaminen aamulla kyllä olis toivottava ominaisuus.

Alapaloisen varastosiilossa tapahtuu aina vähän holvaamista ja tuossa Vedassa pääsis siitäkin eroon (huomaa piipun päästä ja savukaasujen lämpötilasta). Lisäksi tulis tuo huollon helppous, kun alkaa kuitenkin paikat tässä pikku hiljaa kangistumaan... Kaiken lisäksi tuollainen 65 cm klapi pysyis pinossa paremmin, niin kehtais tehdä nätit pinot. Hyötysuhteen prosenttiyksiköillä ei niin väliä, kun jää sitä puuta metsään lahoaan kuiteskin. Ehkä se käytön helppous ja yksinkertaisuus olis tärkein kriteeri.

Puita lisätessä ainoastaan ohituspelti auki, niin eipä tupashtele savut silmille. Tuo puiden lisääminen on aika joustavaa, jos säätää vaikkpa savukaasulämpötilassa 70 astetta puhaltimen sammumaan, jää arinapinnalle kekäleitä puhaltimen automaatisen sammumisen jälkeen ja niin saattaa lisäysväli olla pidempikin tuo joku 3-4 tuntia, kekäleet kyllä sytyttävät puut vielä tunteja puhaltimen sammumisen jälkeen.
Itse sytytän kovalla pakksella pannun nukkumaan mennessäni ja seuraavan kerran sytytän pannun ennen puolta päivää, siis kaksitoista tuntia väliä ja minulla on vain kuution varaaja. Puuni on ollut puolimetristä sekapuuta, josta 90% on havupuuta. Koivulla varmaan pääsee 15 tuntia. Tuo poltintermostaatti pelaa siten, että olen säätänyt sen sammuttamaan puhaltimen, kun kattilan lämptila noin 90 astetta. Kun kattilan lämpötila alenee 5-6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään. Olen laskeskellut, että maksimipituisella koivuhalolla pääsisin varmaankin lähes vuorokauden yhden pesän polttamisella pakkasilmallakin tuon termostaattisysteemin ansiosta, se pelaa kuin öljypoltin.
Henkilökohtaisesti suhtaudun hieman varaksellisesti ylisuuriin varaajiin, yksi kolmikuutioinen lienee tuon Vedan kanssa hyvä koko. Kaverillani on veda 70:n ja 5 kuution varaaja, lämmitettävää määrä, johon ennen meni 6000-7000 litraa öljyä. Kyllä hänelläkin paukkupakkasella alkaa olla tekemistä, kun alarajalta vetää ison varaajan 90:iin ja samalla lämmittää melko suuria kiinteistöjä.
Kun puiden lisääminen ei ole niin minuutin eikä oikeastaan tunninkaan päälle, voi kyllä pärjätä pienemmälläkin varaajalla. 3 kuution varaajaa esim. kovalla pakksella saa ladata 7 tuntia, jos kattilan teho on 35 kW:n(oletan että talo vie 10 kW:n lämmitystehon. Juuri koville pakkasillehan me toivomme tuota latausvaraa, jotta lämmitysväli olisi pitkä. Muina aikoina latauksen suhteen ei ole ongelmia, kun talon lämmittämiseen ei paljon tehoa tarvita.
Ihanne puunpituus lienee 60 senttimetriä, mutta kyllä sinne 65:kin menee. Systeemi tykkää suorastaan aika krouvin kokoisesta puusta, joten ei tarvitse silpuksi halkoa.
Itselläni on kattilan ja varaajan välissä Laddomat 21:n, maksaa 400 euroa, mutta mielestäni kannttava juttu, saa ladattua oikeaoppisesti varaajan täyteen. Jos tulee sähkökatko, laddomaatissa aukeaa ohitusventiili ja vapaakierto pelaa pannun ja kattilan välillä, jos varaaja ei ole ihan täyteen ladattu.Yksi puhallinkattilan plussa on myös se, että sähkökatkon yhteydessä puhallin sammuu ja ei ole heti katastrofi päällä, kun ilma loppuu palamiselta.

...... kirjoitti:

Pesän pituus on 68 senttiä. Jos puun pituus on tavanomaínen 50 senttiä ja pesä ladotaan tavanomaisesti täyteen, on siellä silloin noin 106 litraa puita.
Ainakin tuo Veda käyttäytyy siten, että se ensin nostaa varaajan lämpötilaa jonkun 40-50 asetta ja palamisen jälkeen alkaa nk. hiillosvaihe. Silloin ei enää varaajan mittarit eivät sen paremmin nouse kuin laskekaan, vaan menee puusta ja ulkoilman lämpötilasta riippuen 3-5 tuntia niin, että pannu suoraan lämmittää taloa hiiloksen voimalla. Eli aika vaikea siis arvioida saatua lämpömäärää. Itse olen laskelmissani tullut päätelmään, että siinä lähellä 75% hyötysuhde liikkuu eli lukemissa, jotka jossain ruotsalaisessa tutkimuslaitoksessa on saatu. Samaa luokkaa siis kuin esim. arimax 35:lla, pesä vetää siinä 160 litraa ja kaksi pesällistä kuulemma tarvitaan, jotta 3 kuution varaaja on täynnä.

on noin 25-30% pesällisestä, ei siis merkityksetön. Kattilan tehoja arvioitaessa puun kilomäärä paljon täsmällisempi kuin tilavuus. Puun energiamäärät likimain samat painossa mitattuna.
Pienillä hyötysuhde-eroilla ei ole paljon merkitystä, jos kattila toimii hyvin ja helposti.

heittomotti kirjoitti:

on noin 25-30% pesällisestä, ei siis merkityksetön. Kattilan tehoja arvioitaessa puun kilomäärä paljon täsmällisempi kuin tilavuus. Puun energiamäärät likimain samat painossa mitattuna.
Pienillä hyötysuhde-eroilla ei ole paljon merkitystä, jos kattila toimii hyvin ja helposti.

Vaikeaa tosiaan on arvioida tilavuusmittojen perusteella kattilan hyötysuhdetta. Helpointa se on, kun otetaan kriiteerit täyttävää ja tarpeeksi kuivaa puuta ja punnitaan se ennen kattilaan laittamista. Silloin kompensoituu myös eri puulajien tilavuuspainoerot, koskapa ei puun polttoarvossa/painoyksikkö ole suurtakaan eroa. Koivun etu on se, että samalla kuutiomäärällä saadaan noin 30% enemmän lämpöä kuin sekapuulla.
Hiilloksella tosiaan on melkoinen merkitys ja jollain vankalla koivuhalolla se jopa korostuu, hiillos hehkuu kauemmin. Moni katsoo vaan, paljonko menee varaajaan latausta, mutta kun sitä suoritetaan, niin tosiasillisesti pannu samalla lämmittää taloa helposti 5-6 tuntia ja kovalla pakkasella se merkitsee talosta riippuen 40-60 kWh:n energiamäärää. Tuo energiamäärä pitää lisätä latauksen määrään, jotta saadaan selville, paljonko on puumäärästä saatu energiaa. Nykyään tosiaan näyttää menneen asia siihen, että suorastaan "hifistellään" jolloin hyötysuhteella. Kyllä kuitenkin kattilan helppohoitoisuus on myös tärkeää. Jos kattila on oikein vaikea nuohota, sitä ei tehdä ja silloin nähdään vain unta kattilan mainoksen lupaamista hyötysuhteista. Jos esim. havupuuta kattilalla poltetaan, niin taatusti karstaa muodostuu. Jollain kuorettomalla koivulla kattila taas pysyy puhtaana, pinnoilta löytyy vain lentonokea.

..... kirjoitti:

Puita lisätessä ainoastaan ohituspelti auki, niin eipä tupashtele savut silmille. Tuo puiden lisääminen on aika joustavaa, jos säätää vaikkpa savukaasulämpötilassa 70 astetta puhaltimen sammumaan, jää arinapinnalle kekäleitä puhaltimen automaatisen sammumisen jälkeen ja niin saattaa lisäysväli olla pidempikin tuo joku 3-4 tuntia, kekäleet kyllä sytyttävät puut vielä tunteja puhaltimen sammumisen jälkeen.
Itse sytytän kovalla pakksella pannun nukkumaan mennessäni ja seuraavan kerran sytytän pannun ennen puolta päivää, siis kaksitoista tuntia väliä ja minulla on vain kuution varaaja. Puuni on ollut puolimetristä sekapuuta, josta 90% on havupuuta. Koivulla varmaan pääsee 15 tuntia. Tuo poltintermostaatti pelaa siten, että olen säätänyt sen sammuttamaan puhaltimen, kun kattilan lämptila noin 90 astetta. Kun kattilan lämpötila alenee 5-6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään. Olen laskeskellut, että maksimipituisella koivuhalolla pääsisin varmaankin lähes vuorokauden yhden pesän polttamisella pakkasilmallakin tuon termostaattisysteemin ansiosta, se pelaa kuin öljypoltin.
Henkilökohtaisesti suhtaudun hieman varaksellisesti ylisuuriin varaajiin, yksi kolmikuutioinen lienee tuon Vedan kanssa hyvä koko. Kaverillani on veda 70:n ja 5 kuution varaaja, lämmitettävää määrä, johon ennen meni 6000-7000 litraa öljyä. Kyllä hänelläkin paukkupakkasella alkaa olla tekemistä, kun alarajalta vetää ison varaajan 90:iin ja samalla lämmittää melko suuria kiinteistöjä.
Kun puiden lisääminen ei ole niin minuutin eikä oikeastaan tunninkaan päälle, voi kyllä pärjätä pienemmälläkin varaajalla. 3 kuution varaajaa esim. kovalla pakksella saa ladata 7 tuntia, jos kattilan teho on 35 kW:n(oletan että talo vie 10 kW:n lämmitystehon. Juuri koville pakkasillehan me toivomme tuota latausvaraa, jotta lämmitysväli olisi pitkä. Muina aikoina latauksen suhteen ei ole ongelmia, kun talon lämmittämiseen ei paljon tehoa tarvita.
Ihanne puunpituus lienee 60 senttimetriä, mutta kyllä sinne 65:kin menee. Systeemi tykkää suorastaan aika krouvin kokoisesta puusta, joten ei tarvitse silpuksi halkoa.
Itselläni on kattilan ja varaajan välissä Laddomat 21:n, maksaa 400 euroa, mutta mielestäni kannttava juttu, saa ladattua oikeaoppisesti varaajan täyteen. Jos tulee sähkökatko, laddomaatissa aukeaa ohitusventiili ja vapaakierto pelaa pannun ja kattilan välillä, jos varaaja ei ole ihan täyteen ladattu.Yksi puhallinkattilan plussa on myös se, että sähkökatkon yhteydessä puhallin sammuu ja ei ole heti katastrofi päällä, kun ilma loppuu palamiselta.

Joko on pannussa syöpymisen merkkejä? Kestääkö yhtä kauan kuin yläpaloinen, noin 20-25 vuotta? Tulee kalliiks jos kattilaa joutuu jatkuvasti uusimaan..

Kuinka pitkä? kirjoitti:

Joko on pannussa syöpymisen merkkejä? Kestääkö yhtä kauan kuin yläpaloinen, noin 20-25 vuotta? Tulee kalliiks jos kattilaa joutuu jatkuvasti uusimaan..

Kuten totesin tuolla aikasemmin, katselin jossain ruotsin nettisivulla myytävän käytettyä Veda 35:sta, jonka vuosi malli 80-luvun alusta. Kyllä puupannut kestävät, jos ei kaikkia myrkkykjä polta, varmaan 20-30 vuotta. Joku Högforssin valurautapannu kait on lähes ikuinen.Sekin kyllä tuossa kylällä meni muutamassa vuodessa eräältä VR:n työntekijältä puhki, kun innostui ilmaiseksi saamiaan kyllästettyjä ratapölkkyjä polttamaan. Tämä tapahtui joskus 70-luvulla.Helpoiten kait pannun saa puhki, kun unohtaa pistää vetet sisään ja pistää täydet tulet. Tolkuton kiehuttaminen toinen tapa, lämpöjännitykset tuhoavat kattilan.Jos oikein käyttää, niin pitkän kestää.

..... kirjoitti:

Puita lisätessä ainoastaan ohituspelti auki, niin eipä tupashtele savut silmille. Tuo puiden lisääminen on aika joustavaa, jos säätää vaikkpa savukaasulämpötilassa 70 astetta puhaltimen sammumaan, jää arinapinnalle kekäleitä puhaltimen automaatisen sammumisen jälkeen ja niin saattaa lisäysväli olla pidempikin tuo joku 3-4 tuntia, kekäleet kyllä sytyttävät puut vielä tunteja puhaltimen sammumisen jälkeen.
Itse sytytän kovalla pakksella pannun nukkumaan mennessäni ja seuraavan kerran sytytän pannun ennen puolta päivää, siis kaksitoista tuntia väliä ja minulla on vain kuution varaaja. Puuni on ollut puolimetristä sekapuuta, josta 90% on havupuuta. Koivulla varmaan pääsee 15 tuntia. Tuo poltintermostaatti pelaa siten, että olen säätänyt sen sammuttamaan puhaltimen, kun kattilan lämptila noin 90 astetta. Kun kattilan lämpötila alenee 5-6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään. Olen laskeskellut, että maksimipituisella koivuhalolla pääsisin varmaankin lähes vuorokauden yhden pesän polttamisella pakkasilmallakin tuon termostaattisysteemin ansiosta, se pelaa kuin öljypoltin.
Henkilökohtaisesti suhtaudun hieman varaksellisesti ylisuuriin varaajiin, yksi kolmikuutioinen lienee tuon Vedan kanssa hyvä koko. Kaverillani on veda 70:n ja 5 kuution varaaja, lämmitettävää määrä, johon ennen meni 6000-7000 litraa öljyä. Kyllä hänelläkin paukkupakkasella alkaa olla tekemistä, kun alarajalta vetää ison varaajan 90:iin ja samalla lämmittää melko suuria kiinteistöjä.
Kun puiden lisääminen ei ole niin minuutin eikä oikeastaan tunninkaan päälle, voi kyllä pärjätä pienemmälläkin varaajalla. 3 kuution varaajaa esim. kovalla pakksella saa ladata 7 tuntia, jos kattilan teho on 35 kW:n(oletan että talo vie 10 kW:n lämmitystehon. Juuri koville pakkasillehan me toivomme tuota latausvaraa, jotta lämmitysväli olisi pitkä. Muina aikoina latauksen suhteen ei ole ongelmia, kun talon lämmittämiseen ei paljon tehoa tarvita.
Ihanne puunpituus lienee 60 senttimetriä, mutta kyllä sinne 65:kin menee. Systeemi tykkää suorastaan aika krouvin kokoisesta puusta, joten ei tarvitse silpuksi halkoa.
Itselläni on kattilan ja varaajan välissä Laddomat 21:n, maksaa 400 euroa, mutta mielestäni kannttava juttu, saa ladattua oikeaoppisesti varaajan täyteen. Jos tulee sähkökatko, laddomaatissa aukeaa ohitusventiili ja vapaakierto pelaa pannun ja kattilan välillä, jos varaaja ei ole ihan täyteen ladattu.Yksi puhallinkattilan plussa on myös se, että sähkökatkon yhteydessä puhallin sammuu ja ei ole heti katastrofi päällä, kun ilma loppuu palamiselta.

Eipä kannata normitapauksessa varaajaa varmaan ylimitoittaa. Minulla on kuitenkin vähän erilainen näkökulma asiaan. Pannuhuone on ulkorakennuksessa, jonka yhteydessä on puuliiteri ja 70 neliön matala korjaamohalli. Tuon hallin perällä on sopivasti tilaa kahdelle varaajalle. Lisäksi halli saisi olla ainakin hieman lämmin ympäri vuoden. Varaajan vaipan lämpövuodot siis ovat vain eduksi. Sain varaajat mielestäni halvalla. 400e kahdesta 3000l:n säiliöstä ja kolmesta vastuksesta (7,5 6,0 7,5kW) kahdella termostaatilla on kohtuullinen hinta. Toinen varaaja on tehty Vääksyssä 1993 ja toinen vähän aikaisemmin Saarijärvellä. Tehdastekoisia siis. Sarjaankytkennästä on se etu, että jos laiskottaa, niin voin ajaa lämpimäksi vain tätä toista varaajaa. Tämä tulee olemaan päävaraaja, jossa on sähkövastukset, sekä käyttövesikierukka (otan kierukan myöhemmin käyttöön kanaalin vaihdon yhteydessä). Kakkosvaraaja siis toimii vain verkoston osana, jos siellä ei ole lämpöenergiaa käytettävissä. Kun taas aikaa sattuu olemaan, niin voin ladata myös toisen täyteen energiaa. Tarkoitus olisi joskus tehdä toinen halli mihin mahtuisi vähän isompaa kalustoa sulamaan. Kun parinkymmenen asteen pakkasesta ajaa 10000kg kylmää rautaa sisään tarvitaan hetkellisesti paljon lämpöenergiaa.

Nyt kuluu öljyä n. 3000l/vuosi ja tuota alapaloista oon lämmitellyt ehkä vain viikon verran vuodessa (on ihan mieletön työmaa). 17kW:n öljykattila on talon pannuhuoneessa. Talo on vanha täystiilitalo, 280 neliötä lämmintä. Eristystä ei oikeastaan voi parantaa kuin yläpohjasta.

teuvo kirjoitti:

Kotisivuilla on 35:sta kaksi aika erityyppistä leikkauskuvaa. Onko Sulla tuo keraaminen arina?

50:ssä tuo puhallinarinakostruktio on aika sekava, kun leikkauskuvassa ei ole keraamista arinaa, vaikka teksti väittää sellaisen olevan. Lisäksi savukaasut kiertävät ihan eri reittiä. Onko kellään kokemusta tästä puhallinarinamallista? Siinä on ilmeisesti tuubien tuhkanpoistoa varten luukku takapuolella? Tuo puhallinarina on irto-osa, joten eikö tuota tuhkanpoistoa voi tehdä edestä käsin?

Itsellä on vanha alapaloinen ja alkaa tuntumaan siltä, että joutuu tekemääm kohta itse uuden kattilan sinne, kun mikään tehdastekoinen ei meinaa mahtua 3,5 neliön pannuhuoneeseen... Siis siten, että luukut mahtuis auki ja huolto onnistuisi ilman akrobaatin taitoja. Vedan luukun saattais saada palo-oven kohdalle siten, että vois ladata kattilaan puita suoraan sieltä puuvarastosta.

kuvien kera.
Kyllä se itsetekeminenkin onnistuu,
katso kohdasta Omat keksinnöt / tuunattu AriMix

siellä on omatekoinen kirjoitti:

kuvien kera.
Kyllä se itsetekeminenkin onnistuu,
katso kohdasta Omat keksinnöt / tuunattu AriMix

olen seurannut tuon pannun rakentelua ja lukenutkin jutun moneen kertaan.

Omankin pannun modifioinnista on kyllä aika selvät suunnitelmat ja piirustukset päässäni. Valitettavasti siitä ei saa kovin pienellä työllä helppohoitoista. Ikääkin on jo niin paljon, ettei voi tietää mitä sieltä sisältä löytyy. Ja toisaalta pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Vaikka kattilan ostaisikin, niin silti jää ihan tarpeeksi askartelua ennen kuin savu uudesta piipusta nousee. Asia on kuitenkin vielä avoin ja saatan innostuakin tuohon rakennusprojektiin.

35:n voi ihan hyvin pistää 2 kuution varaajan kylkeen. Se kyllä kunnollisella koivupuulla täydellä pesällisellä vetää vähintään puolentoista kuution varaajan täyteen, siis kun mittarit aloitusvaiheessa ovat luokkaa 40 astetta ja ulkolämpötila 0- -10 astetta(koovalla pakksella menee tehoa paljon myös talon lämmittämiseen. 35:sta puoltaa myös tuo puhallinsysteemi, kun kattilan on sytyttänyt, niin voi lämmitystouhut unohtaa, puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet loppuun.
Vedassa, kuten kaikissa käänteispalokailoissa, pitää aluksi pistää muutama puu pesän pohjalle ja polttaa ne lähes hiillosvaiheeseen. Sitten vaan pesä puita täyteen ja antaa palaa. Jos mättää pesän täyteen ja sytyttää puut, niin ensimmäinen tunti tulee turhan paljon sauhua piipusta. Tosiaan sama syteemi pätee kaikkiin käänteispaloisiin kattiloihin.

........ kirjoitti:

35:n voi ihan hyvin pistää 2 kuution varaajan kylkeen. Se kyllä kunnollisella koivupuulla täydellä pesällisellä vetää vähintään puolentoista kuution varaajan täyteen, siis kun mittarit aloitusvaiheessa ovat luokkaa 40 astetta ja ulkolämpötila 0- -10 astetta(koovalla pakksella menee tehoa paljon myös talon lämmittämiseen. 35:sta puoltaa myös tuo puhallinsysteemi, kun kattilan on sytyttänyt, niin voi lämmitystouhut unohtaa, puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet loppuun.
Vedassa, kuten kaikissa käänteispalokailoissa, pitää aluksi pistää muutama puu pesän pohjalle ja polttaa ne lähes hiillosvaiheeseen. Sitten vaan pesä puita täyteen ja antaa palaa. Jos mättää pesän täyteen ja sytyttää puut, niin ensimmäinen tunti tulee turhan paljon sauhua piipusta. Tosiaan sama syteemi pätee kaikkiin käänteispaloisiin kattiloihin.

Kiitos neuvoista, pyydänpä Vedan valmistajalta tarjouksen kattilasta.

Veda kiinnostaa kirjoitti:

Kiitos neuvoista, pyydänpä Vedan valmistajalta tarjouksen kattilasta.

No minkä kattilan laitoit? Onko tuoveda. 35 edelleen hyvä vaihtoehto?
Onko vakavarainen firm?

Tarjous kysytty kirjoitti:

No minkä kattilan laitoit? Onko tuoveda. 35 edelleen hyvä vaihtoehto?
Onko vakavarainen firm?

http://yritys.taloussanomat.fi/y/steel-production-maanselka-oy/perho/1012444-5/