Vaivaa todella tää asia.. Poikaystävä haluaa aborttia, ite haluisin pitää lapsen. Kävin nyt tänään ultrassa ja sen, minkä piti olla 7 4 viikkonen sikiö oliki jo 12 6.. Tiesin ite, että raskaus oli pitemmällä, kun toi 7 viikkoa, mutta että noin paljon.. Oon elämäni aikana tehny yhden abortin, senki yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa ja puoliks poikaystävän painostuksesta. Sama poikaystävä siis yhä. Toista kertaa en halua enkä pysty!!! synnyttämään keskenkasvusta lasta. Pitäis poikaystävän kanssa jutella uudesta tilanteesta, mutta siihen ei tuu mahdollisuutta ennen huomista ja haluisin muutenki varautuu.. Pystyisinkö huolehtimaan lapsesta yksin, jos poikaystävä muuttaa Norjaan silakkatehtaalle? En haluis luopua kummastakaan, mutta jos valinta on oikeesti tehtävä niin onko se mieluummin pieni lapsi vai rakastava mies?
Kumpi?
Tyttönen
14907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Valitse lapsi! Kyllä se mies siitä tokeentuu kun lapsi syntyy. Ei ole vielä tottunut ajatukseen. Mulla oli samantapainen tilanne & erottiin sitte miehen kans, mä jäin yksin odottamaan. Ei kulunut kuin muutama kuukausi, kun alko äijä vonkaamaan takaisin. En huolinut. Vonkaa edelleen, mutta mä en enää huoli. Eli siis monin päin voi käydä, mitä sitä tulevaisuutta vielä huolehtimaan, aika näyttää kuinka käy :) MUTTA lastasi et takaisin saa jos siitä nyt luovut! Muista se! Pystyt kyllä huolehtimaan lapsesta yksinkin, mutta älä oikeasti turhia huoli vielä. (Sulla muutenkin hormonit sekoittaa järkevän ajatustoiminnan nyt raskauden aikana!)
Luopuisin sinuna miehestä. Miehesi ja sinun suhde tuskin kestää kuitenkaan kovin pitkään jos äijä on koko ajan vaatimassa aborttia. Mikä on äijän ongelma jos ei kumia osaa käyttää. Ymmärrän vielä yhden kerran mutta että toinen.. huh huh! Oikeasti jos haluat itse pitää lapsen niin pidä! Mies menköön sinne silli tehtaalle!
"En haluis luopua kummastakaan, mutta jos valinta on oikeesti tehtävä niin onko se mieluummin pieni lapsi vai rakastava mies?"
Siis missä on se rakastava mies? Tuoko, jonka vaatimuksesta olisit lopettamassa jo toista liian pitkälle vietyä raskautta? Kutsutko tuommoista rakastamiseksi? Itsekkyyttä se minun mielestäni on.
Siis pidä lapsi, anna miehen mennä, jos hän on noin kypsymätöm.
Hei! Olin samanlaisessa tilanteessa n.kuukausi sitten.Mies oli kyllä onnellinen kuultuaan raskaudesta,mutta sitten alkoi kehottamaan aborttia.Pelkäsi kai sitoutuvansa.En voisi koskaan tehdä omalla lapselle mitään.Tulevaisuudessa pärjäämme kyllä vauvan kanssa kahdestaan ja mikä estää ottamaan lapselle uutta isää joka oikeasti välittää.
kyllä sinäkin pärjäät!
Meilläki mies ensin oli täysin neutraali, sano, että tee mitä tahdot, yritän pysyä vierellä oli päätös mikä hyvänsä. Sitten kuulemma "mietti" asioita ja tuli siihen tulokseen, että abortti. On kyllä etsimässä _meille kahdelle_ asuntoa, ja sinne ei kuulemma mikään rääkyvä ipana mahdu. Ja kun kyselin vielä tuonnempana, että mikäs siinä lapsessa niin kauheeta olis, niin vastaus oli, että sen lapsesta tulee kuitenki joko vammanen tai vajaa tai vähintäänki kusipää. Tiedän, että tää mies rakastaa mua enemmän kun mitään muuta, mut miksei sama rakkaus vois ulottuu meidän lapseenki..
"Tiedän, että tää mies rakastaa mua enemmän kun mitään muuta,"
Ihan varmasti mies EI rakasta sinua enemmän kuin mitään muuta, jos se jo toista aborttia on sinulle painostamassa. Kannattaa ihan oikeasti lakata uskomasta tuommoisen miehen rakkaudenvakuutuksiin.
Lähetä mies sterilisaatioon, jos sen mielestä sen jälkeläiset kerran ovat vammasia, vajaita tai kusipäitä. Eipähän tarvitse enää kenenkään moisen kusipään takia mennä aborttia tekemään.
Mies ehdotti itse sterilisaatiota, mutta tein toivottavasti tarpeeks selväks sen, että joskus haluun vielä lapsia (ainakin enemmän kun yhden). Ja vaikka hurjalta kuulostaakin, tää mies _todella_ rakastaa mua, enemmän kun ois tervettä. Kuuntelin tossa aamulla sen juttuja, niin lapsen pelkkä ajatteleminen saa sen kuulemma voimaan pahoin, ja jostain syystä musta tuntuu, että se on mustasukkanen tulevalle vauvalle? Ainakin se puhu siitä niinku mun exästä, että turpiin pitäis vetää ja ect.. Onko ihan hullu ajatus? Voiko joku oikeesti olla mustasukkanen vauvalle.. Lekurista kun kerjäsin ultrakuvaa ja tyrkkäsin sen poikaystävän nenän eteen ja sanoin, että kato meijän vauvaa, niin kyllä se hetkeks suli ja katteli sitä kuvaa pitkään eikä ei ees sanonu siitä mitään pahaa..
Kuvailemasi tapainen mustasukkaisuus EI OLE rakkautta, se on itsekästä omistamisenhalua. Rakkaus on aina tervettä. Suosittelen lämpimästi, että panet miehen kiertoon ennenkuin mustasukkaisuus saa liiallisia piirteitä. Vaarana on, että mies alkaa pahoinpidellä sinua ja mahdollisesti myös tulevaa lasta, kun jo nyt uhkaa moisella asialla.
Koska nuoret naiset oppivat sen, että rakkautta ei ole sellainen tilanne, missä uhataan nyrkeillä esim juuri ex-suhdetta?
Umm.. Siis tää mun mieheni ei _pysty_ lyömään mua ei edes uhkaamaan sellasella. Kerran se töytäs mua nenään vahingossa ja mötkötti siitä itku kurkussa monta päivää. Tiiän, että se "roikkuu" mussa vähän liikaa ja on liian riippuvainen :( Se ei pysty olla pitämättä yhteyttä edes päivää, minkä takia melkein asun sen kotona. Ehkä se ei oo rakkautta, vaan riippuvuutta, mutta ei se mua satuttais siitä oon varma. Siitä satuttaisko lasta, en oo.
Sanopas muuten! tossa viime yönä ennen nukkumaan menoa, että haluu sellasen ja sellasen auton (osta mulle, kulta rakas) vitsillä tietysti ja lisäs että se ei muuten oo mikään perheauto, joten joudutaan sit vaihtaa autoo myöhemmin. Ja kuulemma kaikkien meidän 24 lapsen pitäis mahtuu siihen :P ARGH! Kyllä tulevat kelpaa mut ei tää eka.. niinkö.. :(
Olen sitä mieltä että jos se todella rakastaa sua ja haluaa sut loppuiäkseen, niin miksi lapsi ei sopisi kuvioon. Vaikka on nuori niin kyllä sitä pääsee vielä ulos, mummi ja pappa ottaa aivan varmasti enemmän kuin vapaa ehtoisesti pikkuisen hoitoon.
Tilanne on kyllä kieltämättä monimutkainen, koska poikaystäväsi muuttaa norjaan.
Mutta kuten sanoin, jos haluat pitää lapsen ja poikaystäväsi todella rakastaa sua, niin se kyllä tulee rakastamaan sitä lastakin, onhan se osa teitä kumpaakin. Nyt et kuuntele ketään vaan päätät itse ja kerrot päätöksestäsi poikaystävällesi, on päätöksesi sitten kumpi vaan.
Olen itse nyt 24 1 viikoilla raskaana ja olen enemmän kuin onnellinen, tosin raskaus oli suunniteltu, ei tarvinnut epäröidä hetkeäkään.
On päätöksesi sitten kumpitahansa niin saat tukeni päätökselle.
Onpas sinulla tunteeton ja vastuuton mies ja uskot, että se rakastaa sinua!
Mietipä asiaa tarkemmin ja tulevaisuuttanne, että kun alatte miettimään mahdollisesti lasten hankintaa ja sitten jos sinulle on tehty jo 2 aborttia, niin voi olla että raskaaksi tuleminen ei enää välttämättä onnistukaan - lapsettomia pareja on PALJON!! Lapsi on suuri muutos elämässä, mutta kyllä siihen tulee aina varautua kun on vakituisessa parisuhteessa - ja niin ymmärsin että te olette miehenne kanssa.
Keskustele asiasta vielä miehesi kanssa!!
Meille vauva voi syntyä milloin vain (laskettu aika kolmen päivän kuluttua) ja se on hartaasti mietitty ja toivottu ja odotettu, mikä sen mukavampaa kuin että saa OMAN VAUVAN ja mies on innoissaan ja katsoo ja pussaa masua päivittäin!!
Kysyin lääkärissä tosta kahden abortin vaikutuksesta hedelmällisyyteen ja vastattiin, että ei pelkoa ellei niistä aborteista oikeesti tuu tapa. Enkä oikeastaan pelkää sitä, etten sais enää lapsia, vaan sitä etten sais enää juuri _tätä_ lasta. Pitäis varmaan paukauttaa pölkyllä päähän ja sanoo, että joko kummatki tai ei mitään..
Enkä usko, että rakastaa, tiedän sen seikan aivan varmasti. En usko noihin rakkaudentunnustuslauseisiin, uskon tekoihin. En tiiä oisinko ite pystyny tukemaan tätä miestä sellasissa asioissa, joissa se on tukenu mua. Pitäny hiuksia ylhäällä, kun oksentelin ja istunu 10 tuntia sairaalassa pitämässä mua kädestä kiinni, ensimmäisen abortin aikaan se oli. Ja sillonki huusin sille ja löin sitä monta kertaa, sattu niin paljon, mut silti se pysy siinä. Tosin tais kyllä sillon luvata, ettei sitä reissua tehä enää koskaan uudestaan..
Sanot ettet usko rakkaudentunnustuksiin vaan tekoihin. Anna sitten miehesi todistaa, kuinka paljon hän oikeasti sinua rakastaa. Mies, joka rakastaa naistaan enemmän kuin mitään muuta, ei taatusti anna tappaa teidän yhteistä lastanne. Yhden vahingon ja abortin vielä ymmärtää, mutta että kaksi... Jossain vaiheessa ihmisen on yksinkertaisesti pakko kasvaa isoksi ja alkaa ottaa vastuu omasta ja etenkin aikaansaamastaan elämästä.
Jos päätät pitää lapsen ja mieskin jää kuvioon, suosittelen että pidät miestä silmällä. Jos miehesi puheet ja suhtautuminen vauvaan eivät ala muuttua, keskusteleminen ammattiauttajan kanssa on varmasti enemmän kuin paikallaan. Ei ole tervettä ja normaalia uhata pientä vauvaa väkivallalla.
voi olla eroa ajalla 5 viikkoa?
Mistä eka aika on laskettu,(arvottu taikahatusta?) vai oletko itse antanut väärää tietoa hoitohenkilökunnalle? Koska haluat pitää lapsen ja haluat "pätevän" syyn esitettäväksi poikaystävällesi.
Kyllä lapsen paras paikka on perheessä, kahden vanhemman rakastamana. Muussa tapauksessa lapsesi ei saa parasta mahdollista alkua elämälleen. Luulisi senkin jotain painavan.
Miksi muuten poikaystävä haluaa aborttia?