Haluan kertoa teille kaikille, jotka pohtivat, uskaltaako kertoa tunteistaan... Itse mietin pitkään ja lopulta uskalsin. Tavalla ei loppujen lopuksi ole niin väliä. Riskit olivat "suuret", mutta kyllä kannatti ottaa. Koko juttu on vielä aivan alussa, mutta en osaa edes kertoa, miten hyvältä tuntuu!!! Ja miten monesti olen tännekin valittanut surkeutta... Paistaa se päivä risukasaankin tai jotain... Toivottavasti paiste jatkuu! Ja vasta kaiken epäonnen jälkeen osaan todella nauttia. Kaikella on siis sittenkin tarkoituksensa!
Onnellinen
Neiti Kesäheinä
3461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja jos vielä kumpikin osapuoli on ujoja, niin ei hommasta mitään tule.
Tiedän, miten vaikealta se tuntuu. En vieläkään tajua, että todella tein sen... Ja nyt vasta jännittääkin, kun pitäisi tavata! Toivottavasti pystyn kävelemään paikalle omin jaloin:)! Lohdutuksena: ei minullakaan rohkeus riittänyt, mutta lopulta vain päätin tehdä sen, sen kummemmin miettimättä. Jos liikaa miettii, sitten ei kyllä enää pysty! Pidän peukkuja sulle!
Voit olla varma että onnesi ei kestä kauan. Kesäheinät kuihtuvat syksyn tullen. Otan osaa.