3. osa:
Pian tohtori nukahtaa hoitopöydälleen, ja Nina käyttää tilaisuuden siistiytyä sekä korjata meikkaustaan ja kampaustaan, kunnes tohtori ”tulee tajuihinsa”, nousee istualleen, siirtyy nojatuoliinsa, vinkkaa valvomoon päin, josta vastaanottoapulainen tuo pikarit ja juotavaa kummallekin, ja pyytää Ninan istumaan syliinsä. Niin tämä tekee mielellään lepuuttaakseen korkkareissa väsyneitä jalkojaan, siemailee juomaansa ja leikittelee kengillään, kunnes olo tuntuu tosi kevyeltä. ”Kuinkahan täältä pääsee pois ja miten ihmeessä jaksan vielä 2 vuorokautta, kunnes saan siveysvyön pois ja rakastella armaani kanssa oikein kunnolla”, miettii Nina, kunnes tohtori katkaisee ajatukset ja kehottaa: ”Sinulla on kovin lyhyt mekko, liian kaunis vartalo ja liian tyylikkäät kengät vain istuaksesi. Annapas tuo avain pöydältäni ja tule viereeni…nostahan vähän mekkoasi, riisu sukkahoususi ja irrota siveysvyösi tällä avaimella!” – Lady tekee käskyn mukaan muistaen riisuutuessaankin ja siveysvyötä nöyrästi ojentaessaan keimailla tohtorin edessä ja sujauttaa korkkarit nopeasti takaisin jalkaansa astumatta kantapäitään lattiaan. Voi, kun hänestä tuntuu ihanalta päästä tuosta siveysvyöstä, mutta kauhistuttavalta vieraan miehen edessä. ”Mitähän hän tekee vielä? Kalu näyttää ainakin vaarattomalta”, miettii hän.
”Sinähän harrastat liikuntaa”, huomaa tohtori tuota ihannevartaloa katsoessaan, ”testaapas tuota kävelymattoa!” ”Mieluummin kävelen vähän kuin…”, pohtii Nina, astelee matolle, jonka tohtori käynnistää kaukosäätimellään, ja alkaa kävellä seksikkäästi, rytmikkäästi ja astuen tarkasti askeleet peräkkäin, minkä tohtori huomaa siirtyessään katsomaan askellusta vuoroin edestä, sivuilta ja takaa – ja kiihdyttäessään vauhtia. Kun Ninan jo tekee mieli ottaa tangosta tukea, tohtori ehdottaa: ”On nätimpää, kun annat käsien heilua vapaasti.” Kohta hän huomaa kävelytyylin hiukan rasituksesta särkyvän ja pohjelihasten olevan kovin kireällä. Joten hän pysäyttää maton ja pyytää Ninan noutamaan työpöytänsä alta alustan, jolla hän kirjoittaessaan pitää jalkojaan, ja asettamaan sen metrin päähän nojatuolistaan. Tämä alusta on n. 50 x 50 cm, toiselta reunalta 5 cm ja toiselta reunalta 10 cm korkea, kumilla pinnoitettu. ”Hyvä rouva! Ei tee hyvää noin ihanille jaloille seistä ja kävellä aina kovalla pinnalla. Nousehan tuolle alustalle seisomaan!” neuvoo lääkäri – ja Nina nousee – ja tietysti niin päin, että korot ovat kaltevalla pinnalla alaspäin ja kengänkärjet ylöspäin. Voi, kun tekee hyvää nilkoille saada näin pari senttiä korkoa pois, vaikka pehmeä pinta saakin korot keinahtamaan! Ihan kuumottaa jaloissa, kunnes tohtori taas tuumii: ”Eikös olekin mukavaa seistä vähän pehmeämmällä?” Mutta kun seisoma-asennon ”helppous” alkaa miestä harmittaa, hän käskee kääntyä ”katse kohti valvomoa” – ikään kuin valvomo tässä muka tärkeä olisi – ja jää tuijottamaan Ninaa, joka näin saakin n. 4 senttiä korkoa lisää – 2 yli kenkien normaalin 14 cm:n ja jonka olemus saa hänet uudestaan lämpiämään ja nousemaan aivan lähietäisyydeltä häntä ihailemaan.
Tällä vastaanotolla on tapahtunut niin hurjaa ja jännää, että Nina on miltei unohtanut raskaat rypälekorvakorut, joita mies nyt keksii alkaa hipelöidä, koska ne ovat painaneet korvalehdet punaisiksi ja aroiksi. ”Laupiaasti” hän nostaa korvikset pois työpöydälleen –ne näet roikkuvat pelkästä koukusta – ja alkaa hieroa korvanipukoita, joita tuo helpotus itse asiassa vihloo, kuten esim. nännejä vihloo, joista kauan olleet nipistimet irrotetaan. ”Teillä on niin pitkät ja paksut hiukset, että korvakorunne pyrkivät piiloon. Niinpä minä lahjoitan teille tällaiset pitkät hopeaketjut, jotka tulevat hyvin esille”, ehdottaa mies ja ripustaa 2 20 cm pitkää hopeaketjua koukuilla kumpaankin korvaan – Ninalla on näet 5 reikää kummassakin korvassa ja nyt 2 vapaina, kun pienet korut ovat vain 3 ylimmässä. ”Vähänhän nuo pelkät ketjut ovat koruttomat noin kauniilla naisella ja siksi ostin niihin hopeapalloja mukaan”, esittelee tämä leikkijä/piinaaja ja ripustaa kaikkien ketjujen päihin hopeiset pallot, joilla on halkaisijaa 5 cm ja painoa niin reilusti, että saa naisparan huokaamaan.
Touhuissa tohtorin kalu on uudestaan kovettunut ja noussut täsmälleen vaaka-asentoon. Mutta Ninan silmät viestivät väsymyksestä, pelosta ja jännityksestä. Tämän huomatessaan mies painaa naisen syliään vasten, puristaa kohottaen oikealla kädellään lujasti tämän vasenta pakaraa, painaa vasemmalla kädellään kalunsa väkisin alaspäin, vie vasenta kättään pitkin oikeaa takareittä, käskee nostamaan oikean jalan mahdollisimman ylös, huitaisee kalunsa naisen haaroväliin, sieppaa kengänkorosta kiinni ja painaa sen takareittä vasten. ”Taivuta selkääsi taaksepäin ja kosketapas käsillä, mitä siellä on”, hän neuvoo – ja Nina tarttuu takaapäin kovettuneeseen kyrpään, jonka päälle hänen kiimanesteensä nyt tippuu. Voimistelusta on nyt hyötyä, kun oikea jalka on taivutettuna reittä vasten korko kohti kattoa, kun vasen jalka seisoo periaatteessa 16-senttisellä korolla, kun pitkä kaula ja pää ovat taipuneena taaksepäin ja kun nuo korvankiduttajat kiskovat nyt korvalehtiä vaihteeksi ylöspäin. Takana oleva kokovartalopeili antaa tohtorille ihastuttavan näyn, vaikka nainen jo tärisee väsymystä, jännitystä – ja kiimaakin. ”Kyllä mieluummin olisin antanut tuon nussiakin mulattivauvan saamisen riskillä kuin alkanut tähän, vaikka onpa tämä kulli aivan liian iso minulle”, päättelee lady pinteessään.
Yhtäkkiä tapahtuu mahdotonta: Tohtori päästää Ninan oikean jalan alas, tarttuu molemmin käsin tämän pakaroista, nostaa tämän kuin höyhenen vajaan ½ metriä ylemmäs ja seivästää!!!! Ts. pystyyn ponnahtanut ja täyteen mittaansa jäykistynyt patukka alkaa väkisin ja mieluusti tunkeutua tosiahtaaseen, märkään, kuumaan ja kiimaiseen pimpsaan, kun painovoima tuo ja miehen kourat runnovat naista alaspäin yhä syvemmälle seipääseen. ”Aaauuh!” Kivusta, kiimasta ja järkytyksestä syntyy hennon naisen suloisesta suusta sellainen parkaisu, että vastaanottovirkailija juoksee hätiin, koska/vaikka tuosta pampusta vain reilut puolet mahtuu tuohon tiukkaan pesään – ei vaikka nainen koko 50-kiloisella painollaan on tuon tapin päällä. Hän voihkii, huutaa, rimpuilee, hädissään puree tohtorin kaulaa ja iskee terävät kyntensä tämän niskaan ja selkään, raapii verinaarmuja….Orgasmi tai mitä liekin tulee tilaamatta.
Seivästäessään tohtori on itse noussut alustalleen, joten Ninan jalat eivät enää ulottuisikaan lattiaan, vaan hän alkaa kiimassaan vimmatusti nytkytellä miehen sylissä ja potkia niin, että korkkarit lentävät jaloistaan, ja riuhtoa niin, että yksi uusi korvakoru putoaa lattialle. Sumenevin silmin hän näkee tohtorilla ”murhaavan” katseen, mutta onneksi myös virkailijan tulevan apuun. ”Apua, auttakaa”, hän huutaa seksikkään käheällä äänellä tuolle hentoiselle ja valkoiselle sisarelle – tietämättä itsekään, tarvitseeko hän apua omaan vai uroksen kiimaan, poispääsyyn, kalun valtavaan kokoon vai mihin. ”Autanhan minä, hyvä rouva”, rauhoittaa tulija. Mutta miten?! Sillä välin, kun avunhuudot ovat saaneet tohtorin pysähtymään seivästyksessään ja rauhoittavasti halaamaan partneriaan, tuo sisar ”auttaa” veikeästi hymyillen: rauhallisin elein hän vie äsken jaloista lentäneet korkkarit pois, tuo tilalle uudet, hopeanväriset sandaalit, jotka jättävät varpaat ja kantapäät näkyville, joissa on 6,5”:n eli 16 cm:n korko ja hopeiset pannat, jotka hän ”ystävällisesti” lukitsee napsauttamalla nilkkoihin. Sitten hän poimii pudonneen korvakorun, panee sen koukusta punoittavaan korvalehteen takaisin ja rauhallisin ottein puristaa pihdeillä kaikki koukut niin kipeästi ja lujasti kiinni, ettei niitä ilman työkaluja irti saa – ja mutisee ”työtyytyväisenä” poistuen: ”Nyt ne pysyvät kaikki.”
Lady huokaa yhä raskaammin moisen ”avun” johdosta, kun mies alkaa nostella ja laskea häntä tangossaan, ja yhdessä he ovat kuin juna, joka hitaasti lähtee kohti pääteasemaa, molempien orgasmia. Näillä toimin ladyn pillu on tulvinut, pehmennyt ja lämmennyt niin, että ylisuuri tunkeutuja on tuntunut jopa syntisen hyvälle. ”Kyllä kait Toni on tämän tiennyt ja hyväksynyt? Mutta onko munasolu jo irronnut? Ei kai tuo ´sonni´ aio uudestaan laueta ja sisällenikö? No, ei kai hän muutenkaan halua lopettaa?”, takovat hänen ajatuksensa ratsastuksen tahdissa, kun tohtorikin tuntuu pääsevän vauhtiin. ”Voooih, rakas herrani”, voihkii aivan puhki naitu ja tunnustaa, ”minä een todellakaan jaksa enää, aauh!” Niinpä tuo musta hirviö päästää naisen sylistään seisomaan äsken saamillaan seksipiikkareilla, mutta jättää kovan kalunsa reikään ja tuijottaa tovin kuola suustaan valuen siihen malliin, että kohta hän työntää viimeisen kerran – ”ja se on siinä.”
Samassa jokin kongi kumahtaa, tohtori jähmettyy paikoilleen ja Nina säpsähtää sen verran tajuihin, että näkee virkailijan kopsuttelevan heitä kohti. ”Niin, tohtori! Varattu aika on täynnä”, tivahtaa nainen. Mutta kun mies ei tunnu heti reagoivan, sivaltaa nainen mustalla piiskalla tämän selkään ja samassa tämä lyyhistyy Ninan eteen – kalun irrotessa tiukasta puristuksesta. Vielä minuutti sitten mies näytti kuin 50 km:n olympiakävelyn voittajalta ja Nina kuin pitkän dopingtuomion saajalta. Mutta tämä keskeytys on miehelle kuin diskaus 5 m ennen maalinauhaa ja Ninalle kuin olympiavoitto. Sillä juuri kun mies yrittää vielä käydä Ninaan käsiksi, virkailija antaa uuden ruoskaniskun, pistää rauhoittavan piikin hänen pakaraansa ja päästää pirullisen hymyn naamalleen. Miehen lyyhistyminen tönäisee Ninaa, joka viimeisillä voimillaan hoipertelee tuolille istumaan itkien ja nauraen hervottomana ja yhtä aikaa. – ”Te olette upein näkemäni nainen, tosi miesten silmäruoka, ilo ja piina. Te toimitte niin loistavasti, että uskallan jo luvata tohtorin teille varaamat ´tunnustuspalkinnot´”, puhelee virkailija lempeästi ja astuu hyväilemään Ninan hiuksia, ”meillä on vajaa tunti aikaa siistiytymiseen, kunnes tohtori herää, siistiytyy ja pukeutuu hyvästelemään – tai oikeammin sanomaan ´näkemiin´”, opastaa virkailija veikeästi hymyillen viime sanalleen ja tarttuu ystävällisesti Ninaa kädestä, ”menemme.”
Pian tohtori nukahtaa hoitopöydälleen, ja Nina käyttää tilaisuuden siistiytyä sekä korjata meikkaustaan ja kampaustaan, kunnes tohtori ”tulee tajuihinsa”, nousee istualleen, siirtyy nojatuoliinsa, vinkkaa valvomoon päin, josta vastaanottoapulainen tuo pikarit ja juotavaa kummallekin, ja pyytää Ninan istumaan syliinsä. Niin tämä tekee mielellään lepuuttaakseen korkkareissa väsyneitä jalkojaan, siemailee juomaansa ja leikittelee kengillään, kunnes olo tuntuu tosi kevyeltä. ”Kuinkahan täältä pääsee pois ja miten ihmeessä jaksan vielä 2 vuorokautta, kunnes saan siveysvyön pois ja rakastella armaani kanssa oikein kunnolla”, miettii Nina, kunnes tohtori katkaisee ajatukset ja kehottaa: ”Sinulla on kovin lyhyt mekko, liian kaunis vartalo ja liian tyylikkäät kengät vain istuaksesi. Annapas tuo avain pöydältäni ja tule viereeni…nostahan vähän mekkoasi, riisu sukkahoususi ja irrota siveysvyösi tällä avaimella!” – Lady tekee käskyn mukaan muistaen riisuutuessaankin ja siveysvyötä nöyrästi ojentaessaan keimailla tohtorin edessä ja sujauttaa korkkarit nopeasti takaisin jalkaansa astumatta kantapäitään lattiaan. Voi, kun hänestä tuntuu ihanalta päästä tuosta siveysvyöstä, mutta kauhistuttavalta vieraan miehen edessä. ”Mitähän hän tekee vielä? Kalu näyttää ainakin vaarattomalta”, miettii hän.
”Sinähän harrastat liikuntaa”, huomaa tohtori tuota ihannevartaloa katsoessaan, ”testaapas tuota kävelymattoa!” ”Mieluummin kävelen vähän kuin…”, pohtii Nina, astelee matolle, jonka tohtori käynnistää kaukosäätimellään, ja alkaa kävellä seksikkäästi, rytmikkäästi ja astuen tarkasti askeleet peräkkäin, minkä tohtori huomaa siirtyessään katsomaan askellusta vuoroin edestä, sivuilta ja takaa – ja kiihdyttäessään vauhtia. Kun Ninan jo tekee mieli ottaa tangosta tukea, tohtori ehdottaa: ”On nätimpää, kun annat käsien heilua vapaasti.” Kohta hän huomaa kävelytyylin hiukan rasituksesta särkyvän ja pohjelihasten olevan kovin kireällä. Joten hän pysäyttää maton ja pyytää Ninan noutamaan työpöytänsä alta alustan, jolla hän kirjoittaessaan pitää jalkojaan, ja asettamaan sen metrin päähän nojatuolistaan. Tämä alusta on n. 50 x 50 cm, toiselta reunalta 5 cm ja toiselta reunalta 10 cm korkea, kumilla pinnoitettu. ”Hyvä rouva! Ei tee hyvää noin ihanille jaloille seistä ja kävellä aina kovalla pinnalla. Nousehan tuolle alustalle seisomaan!” neuvoo lääkäri – ja Nina nousee – ja tietysti niin päin, että korot ovat kaltevalla pinnalla alaspäin ja kengänkärjet ylöspäin. Voi, kun tekee hyvää nilkoille saada näin pari senttiä korkoa pois, vaikka pehmeä pinta saakin korot keinahtamaan! Ihan kuumottaa jaloissa, kunnes tohtori taas tuumii: ”Eikös olekin mukavaa seistä vähän pehmeämmällä?” Mutta kun seisoma-asennon ”helppous” alkaa miestä harmittaa, hän käskee kääntyä ”katse kohti valvomoa” – ikään kuin valvomo tässä muka tärkeä olisi – ja jää tuijottamaan Ninaa, joka näin saakin n. 4 senttiä korkoa lisää – 2 yli kenkien normaalin 14 cm:n ja jonka olemus saa hänet uudestaan lämpiämään ja nousemaan aivan lähietäisyydeltä häntä ihailemaan.
Tällä vastaanotolla on tapahtunut niin hurjaa ja jännää, että Nina on miltei unohtanut raskaat rypälekorvakorut, joita mies nyt keksii alkaa hipelöidä, koska ne ovat painaneet korvalehdet punaisiksi ja aroiksi. ”Laupiaasti” hän nostaa korvikset pois työpöydälleen –ne näet roikkuvat pelkästä koukusta – ja alkaa hieroa korvanipukoita, joita tuo helpotus itse asiassa vihloo, kuten esim. nännejä vihloo, joista kauan olleet nipistimet irrotetaan. ”Teillä on niin pitkät ja paksut hiukset, että korvakorunne pyrkivät piiloon. Niinpä minä lahjoitan teille tällaiset pitkät hopeaketjut, jotka tulevat hyvin esille”, ehdottaa mies ja ripustaa 2 20 cm pitkää hopeaketjua koukuilla kumpaankin korvaan – Ninalla on näet 5 reikää kummassakin korvassa ja nyt 2 vapaina, kun pienet korut ovat vain 3 ylimmässä. ”Vähänhän nuo pelkät ketjut ovat koruttomat noin kauniilla naisella ja siksi ostin niihin hopeapalloja mukaan”, esittelee tämä leikkijä/piinaaja ja ripustaa kaikkien ketjujen päihin hopeiset pallot, joilla on halkaisijaa 5 cm ja painoa niin reilusti, että saa naisparan huokaamaan.
Touhuissa tohtorin kalu on uudestaan kovettunut ja noussut täsmälleen vaaka-asentoon. Mutta Ninan silmät viestivät väsymyksestä, pelosta ja jännityksestä. Tämän huomatessaan mies painaa naisen syliään vasten, puristaa kohottaen oikealla kädellään lujasti tämän vasenta pakaraa, painaa vasemmalla kädellään kalunsa väkisin alaspäin, vie vasenta kättään pitkin oikeaa takareittä, käskee nostamaan oikean jalan mahdollisimman ylös, huitaisee kalunsa naisen haaroväliin, sieppaa kengänkorosta kiinni ja painaa sen takareittä vasten. ”Taivuta selkääsi taaksepäin ja kosketapas käsillä, mitä siellä on”, hän neuvoo – ja Nina tarttuu takaapäin kovettuneeseen kyrpään, jonka päälle hänen kiimanesteensä nyt tippuu. Voimistelusta on nyt hyötyä, kun oikea jalka on taivutettuna reittä vasten korko kohti kattoa, kun vasen jalka seisoo periaatteessa 16-senttisellä korolla, kun pitkä kaula ja pää ovat taipuneena taaksepäin ja kun nuo korvankiduttajat kiskovat nyt korvalehtiä vaihteeksi ylöspäin. Takana oleva kokovartalopeili antaa tohtorille ihastuttavan näyn, vaikka nainen jo tärisee väsymystä, jännitystä – ja kiimaakin. ”Kyllä mieluummin olisin antanut tuon nussiakin mulattivauvan saamisen riskillä kuin alkanut tähän, vaikka onpa tämä kulli aivan liian iso minulle”, päättelee lady pinteessään.
Yhtäkkiä tapahtuu mahdotonta: Tohtori päästää Ninan oikean jalan alas, tarttuu molemmin käsin tämän pakaroista, nostaa tämän kuin höyhenen vajaan ½ metriä ylemmäs ja seivästää!!!! Ts. pystyyn ponnahtanut ja täyteen mittaansa jäykistynyt patukka alkaa väkisin ja mieluusti tunkeutua tosiahtaaseen, märkään, kuumaan ja kiimaiseen pimpsaan, kun painovoima tuo ja miehen kourat runnovat naista alaspäin yhä syvemmälle seipääseen. ”Aaauuh!” Kivusta, kiimasta ja järkytyksestä syntyy hennon naisen suloisesta suusta sellainen parkaisu, että vastaanottovirkailija juoksee hätiin, koska/vaikka tuosta pampusta vain reilut puolet mahtuu tuohon tiukkaan pesään – ei vaikka nainen koko 50-kiloisella painollaan on tuon tapin päällä. Hän voihkii, huutaa, rimpuilee, hädissään puree tohtorin kaulaa ja iskee terävät kyntensä tämän niskaan ja selkään, raapii verinaarmuja….Orgasmi tai mitä liekin tulee tilaamatta.
Seivästäessään tohtori on itse noussut alustalleen, joten Ninan jalat eivät enää ulottuisikaan lattiaan, vaan hän alkaa kiimassaan vimmatusti nytkytellä miehen sylissä ja potkia niin, että korkkarit lentävät jaloistaan, ja riuhtoa niin, että yksi uusi korvakoru putoaa lattialle. Sumenevin silmin hän näkee tohtorilla ”murhaavan” katseen, mutta onneksi myös virkailijan tulevan apuun. ”Apua, auttakaa”, hän huutaa seksikkään käheällä äänellä tuolle hentoiselle ja valkoiselle sisarelle – tietämättä itsekään, tarvitseeko hän apua omaan vai uroksen kiimaan, poispääsyyn, kalun valtavaan kokoon vai mihin. ”Autanhan minä, hyvä rouva”, rauhoittaa tulija. Mutta miten?! Sillä välin, kun avunhuudot ovat saaneet tohtorin pysähtymään seivästyksessään ja rauhoittavasti halaamaan partneriaan, tuo sisar ”auttaa” veikeästi hymyillen: rauhallisin elein hän vie äsken jaloista lentäneet korkkarit pois, tuo tilalle uudet, hopeanväriset sandaalit, jotka jättävät varpaat ja kantapäät näkyville, joissa on 6,5”:n eli 16 cm:n korko ja hopeiset pannat, jotka hän ”ystävällisesti” lukitsee napsauttamalla nilkkoihin. Sitten hän poimii pudonneen korvakorun, panee sen koukusta punoittavaan korvalehteen takaisin ja rauhallisin ottein puristaa pihdeillä kaikki koukut niin kipeästi ja lujasti kiinni, ettei niitä ilman työkaluja irti saa – ja mutisee ”työtyytyväisenä” poistuen: ”Nyt ne pysyvät kaikki.”
Lady huokaa yhä raskaammin moisen ”avun” johdosta, kun mies alkaa nostella ja laskea häntä tangossaan, ja yhdessä he ovat kuin juna, joka hitaasti lähtee kohti pääteasemaa, molempien orgasmia. Näillä toimin ladyn pillu on tulvinut, pehmennyt ja lämmennyt niin, että ylisuuri tunkeutuja on tuntunut jopa syntisen hyvälle. ”Kyllä kait Toni on tämän tiennyt ja hyväksynyt? Mutta onko munasolu jo irronnut? Ei kai tuo ´sonni´ aio uudestaan laueta ja sisällenikö? No, ei kai hän muutenkaan halua lopettaa?”, takovat hänen ajatuksensa ratsastuksen tahdissa, kun tohtorikin tuntuu pääsevän vauhtiin. ”Voooih, rakas herrani”, voihkii aivan puhki naitu ja tunnustaa, ”minä een todellakaan jaksa enää, aauh!” Niinpä tuo musta hirviö päästää naisen sylistään seisomaan äsken saamillaan seksipiikkareilla, mutta jättää kovan kalunsa reikään ja tuijottaa tovin kuola suustaan valuen siihen malliin, että kohta hän työntää viimeisen kerran – ”ja se on siinä.”
Samassa jokin kongi kumahtaa, tohtori jähmettyy paikoilleen ja Nina säpsähtää sen verran tajuihin, että näkee virkailijan kopsuttelevan heitä kohti. ”Niin, tohtori! Varattu aika on täynnä”, tivahtaa nainen. Mutta kun mies ei tunnu heti reagoivan, sivaltaa nainen mustalla piiskalla tämän selkään ja samassa tämä lyyhistyy Ninan eteen – kalun irrotessa tiukasta puristuksesta. Vielä minuutti sitten mies näytti kuin 50 km:n olympiakävelyn voittajalta ja Nina kuin pitkän dopingtuomion saajalta. Mutta tämä keskeytys on miehelle kuin diskaus 5 m ennen maalinauhaa ja Ninalle kuin olympiavoitto. Sillä juuri kun mies yrittää vielä käydä Ninaan käsiksi, virkailija antaa uuden ruoskaniskun, pistää rauhoittavan piikin hänen pakaraansa ja päästää pirullisen hymyn naamalleen. Miehen lyyhistyminen tönäisee Ninaa, joka viimeisillä voimillaan hoipertelee tuolille istumaan itkien ja nauraen hervottomana ja yhtä aikaa. – ”Te olette upein näkemäni nainen, tosi miesten silmäruoka, ilo ja piina. Te toimitte niin loistavasti, että uskallan jo luvata tohtorin teille varaamat ´tunnustuspalkinnot´”, puhelee virkailija lempeästi ja astuu hyväilemään Ninan hiuksia, ”meillä on vajaa tunti aikaa siistiytymiseen, kunnes tohtori herää, siistiytyy ja pukeutuu hyvästelemään – tai oikeammin sanomaan ´näkemiin´”, opastaa virkailija veikeästi hymyillen viime sanalleen ja tarttuu ystävällisesti Ninaa kädestä, ”menemme.”
Vastaukset 1
Vanhimmat
Odotan jatkoa hyvään tarinnaan!!!