Minulla ja ex:llä on yhteishuoltajuus,ollut jo kolmatta vuotta.Lapsi (poika 6v) asuu äidillään.Vahvistettu tapaamissopimus on seuraava:lapsi on isällä 2 vrk viikko ja lomat ja ylimääräiset vapaat sovitaan erikseen (tiedän että joku sanoo että sopimus on ylimalkainen,mutta hankala vuorotyöläisenä saada joku säänölinen rytmi tapaamisiin)
Tähän saakka lapsen tapaamiset ovat sujuneet hyvin,mutta lapsen äiti sai eräänä päivänä "kohtauksen" alkoi lapsen vaihto tilanteessa sanomaan että viikottainen tapaaminen on liian hankalaa ja tapaamiset täytyisi muuttaa vähintään parin viikon välein tapahtuvaksi ja uhkaili myös että aikoo hakea yksinhuoltoa myös.
En toki hänen vaatimuksiinsa suostunut kun ei ole mitään todellista syytä alkaa tapaamisia ja huoltajuuksia muuttamaan.Varsinkin kun poika viihtyy valtavan hyvin luonani ja myös lapsen hoidan esimerkillisen hyvin.Kysymys kuuluukin että voiko ex esim lastenvalvojan kautta muuttaa nykyisiä sopimuksia,vaikka en olisi asiaan suostuvainen,vai onko käräoikeus paikka missä asiat lopullisesti selvitetään jos ex aikoo uhkailustaan kiini pitää.Epäilen myös että lastenvalvoja on kovinkaan innokas asettumaan lapsen äidin puolelle,koska olen joutunut useaan otteeseen turvautumaan lastensuojelu viranomaisiin äidin toimissa lasta kohtaan ja veimpä lapsen tässä lääkäriinkin äidillä ollessaan lapseen tulleista mustelmista johtuen (sormilla painetut mustelmat käsivarteen) lääkäri teki asiasta lastensuojelu ilmoituksen viranomaisille ja kävimme asian tiimoilta palaverissä sosiaali ihmisten luona.Tällä tarkoitan vain että en todellakaan ole suostuvainen huonontamaan tapaamissopimustani,hänen yksinhuoltaja haaveista puhumattakaan
Eli onkohan huolta että äiti asioissaan onnistuisi vai saako viedä asian lakitupaan niin halutessaan.Kiitos vastauksista.
Tähän saakka lapsen tapaamiset ovat sujuneet hyvin,mutta lapsen äiti sai eräänä päivänä "kohtauksen" alkoi lapsen vaihto tilanteessa sanomaan että viikottainen tapaaminen on liian hankalaa ja tapaamiset täytyisi muuttaa vähintään parin viikon välein tapahtuvaksi ja uhkaili myös että aikoo hakea yksinhuoltoa myös.
En toki hänen vaatimuksiinsa suostunut kun ei ole mitään todellista syytä alkaa tapaamisia ja huoltajuuksia muuttamaan.Varsinkin kun poika viihtyy valtavan hyvin luonani ja myös lapsen hoidan esimerkillisen hyvin.Kysymys kuuluukin että voiko ex esim lastenvalvojan kautta muuttaa nykyisiä sopimuksia,vaikka en olisi asiaan suostuvainen,vai onko käräoikeus paikka missä asiat lopullisesti selvitetään jos ex aikoo uhkailustaan kiini pitää.Epäilen myös että lastenvalvoja on kovinkaan innokas asettumaan lapsen äidin puolelle,koska olen joutunut useaan otteeseen turvautumaan lastensuojelu viranomaisiin äidin toimissa lasta kohtaan ja veimpä lapsen tässä lääkäriinkin äidillä ollessaan lapseen tulleista mustelmista johtuen (sormilla painetut mustelmat käsivarteen) lääkäri teki asiasta lastensuojelu ilmoituksen viranomaisille ja kävimme asian tiimoilta palaverissä sosiaali ihmisten luona.Tällä tarkoitan vain että en todellakaan ole suostuvainen huonontamaan tapaamissopimustani,hänen yksinhuoltaja haaveista puhumattakaan
Eli onkohan huolta että äiti asioissaan onnistuisi vai saako viedä asian lakitupaan niin halutessaan.Kiitos vastauksista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensinnäkin, jos teillä on voimassa oleva sopimus, niin YKSIPUOLEISESTI sopimusta ei voi muuttaa, ILMAN sinun suostumusta.
Toisaalta, turhaan lapsen äiti uhkalee yksinhuoltajuuden hakemisella.
Eli kaiken kaikkiaan sinun EI TARVITSE, ellet halua muuttaa nykyistä sopimusta. On vain hyväntahtoisuudestasi kiinni. Toki toinen saa "herneen nenäänsä" mutta jos olet tunnollisesti hoitanut "leiviskäsi" niin eipä ole mihin tarttua.
Anna ihmeessä toisen tehdä itsensä naurunalaiseksi viranomaisten silmissä.
Eli kaikenkaikkiaan, voit huoleti odottaa käräjillä käyntiä, kerta moinen "rajatapaus" lapsen äiti on.
Pikemminkin, lapsen hyvää ajatellen, sinun tulisi hakea yksinhuoltajuutta, aihetta näemmä kertomasi perusteella olisi.
"Lapsen lähivanhemmalla on lain mukaan velvollisuus edistää lapsen ja muualla asuvan vanhemman tapaamisia.
Jos vanhemmilla on sosiaalitoimessa tai tuomioistuimessa vahvistettu tapaamissopimus, voi tapaajavanhempi hakea tälle sopimukselle täytäntöönpanoa tuomioistuimesta ellei se toteudu. Täytäntöönpanoprosessissa suoritetaan sovittelu ja sosiaaliviranomaiset selvittävät lapsen olosuhteet. Tuomioistuin voi määrätä lapsen luovutettavaksi tapaamisiin sakon uhalla ja äärimmäisessä tilanteessa lapsi voidaan jopa noutaa tapaamisiin." Lainaus: http://www.eroperhe.net/?core=tapaamisongelmat
"Vuorotyötä ja muuta epäsäännöllistä työtä tekevien tai eri maissa asuvien vanhempien järjestelyt voidaan myös hoitaa siten, että lapselle ja muualla asuvalle vanhemalle kehittyy luja suhde. Tavallisesti vanhemmat sopivat silloin, että lapsi viettää yllä olevan mallin mukaisen ajan vanhempiensa luona, tarkoista päivistä ja ajoista sovitaan vanhemman saadessa työvuorolistansa tai lomien yhteyteen. Lähivanhempi saattaa kokea tämän järjestelyn epäoikeudenmukaiseksi, koska hän joutuu sopeutumaan tapaajavanhemman aikatauluihin. Lapsen oikeus kuitenkin toteutuu eikä tapaamisia voida muutenkaan järjestää jos tapaajan työajat ovat epäsäännölliset tai pitkä etäisyys estää tiheät tapaamiset." lainaus: http://www.eroperhe.net/?core=tapaamismallit
"Yhteishuolto
Lapsen asemaa säätelee laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapset jäävät pääsääntöisesti vanhempiensa yhteishuoltoon vaikka vanhemmat eroavat. Yhteishuolto on Suomessa niin vahva normi, että yksinhuollolle täytyy olla aivan erityisiä perusteluja jos toinen vanhempi haluaa yhteishuoltoa ja toinen yksihuoltoa. Yksinhuoltoa ei kannata hakea ellei yhteishuolto ole suorastaan vaaraksi lapselle, koska itse oikeusprosessi vanhempien välillä tuhoaa yleensä viimeisetkin mahdollisuudet yhteistyöhön. Huoltomuodon käytännön merkitykset ovat yleensä vähäiset eikä juridisella huoltomuodolla voida ratkaista tosielämän ongelmia kuin äärimmäisissä tapauksissa (väkivalta).
Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä
lapsensa nimestä
passista
asuinpaikasta
uskontokunnasta
koulutuksesta ja
terveydenhuollosta sekä
lapsen omaisuuden käytöstä
Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Lähivanhemman kuoltua lapsi siirtyy automaattisesti toiselle yhteishuoltajalle, samoin lapsen perimän omaisuuden hallinta.
Yksinhuolto
Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että toisella vanhemmalla on yksin päätäntäoikeus lapsen kaikista asioista. Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole mitään oikeuksia lapsen asioista päättäessä eikä hän saa tietoa lapsen asioista viranomaisilta ellei yksinhuoltaja anna siihen lupaa.
Työnjakoyhteis/yksinhuolto
Yhteishuoltoa ja yksinhuoltoa voi myös täsmentää pyytämällä tuomioistuimelta siitä määräystä. Tuomioistuin voi määrätä yksinhuollossa olevan lapsen toiselle vanhemmalle oikeuden saada tietoja lapsesta tai täsmentää yhteishuoltoa työnjakoa koskevilla määräyksillä." lainaukset: http://www.eroperhe.net/?core=huolto
Toivottavasti sait jotain apua näistä.
Lainauksesi ovat ihan hyviä, mutta jos ap. kysyi, onko huoltajuuden menetys mahdollista, niin kyllä se on. Mahdollisilla käräjillä oikeus tekee päätöksen, ei lastenvalvoja tms. Minusta olisi tärkeätä korostaa oikeuden päätöksen merkitystä, ei sitä mitä jossakin sanotaan mitkä asiat vaikuttavat jne. Oikeuden päätöshän on pahimmassa tapauksessa aivan arpapeliä.
Näillä ei ole mitään merkitystä oikeasti
Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä
-lapsensa nimestä
Jos olisimme eronneet lapsen isän kanssa ennen kuin poika sai nimensä, olisi poika kastettu juuri sillä nimellä, minkä minä olisin halunnut.
Ei olisi pappi pistänyt vastaan
-passista
Kumpi tahansa vanhempi saa lapselle passin hankittua lomareissua varten vaikka toinen sitä vastustaisi jos ei ole vaaraa kaapata lasta ulkomaille.
Poliisi järjestäisi asian jos erimielisyyksiä ilmaantuu
-asuinpaikasta
Lähivanhempi voi muuttaa lapsen kanssa vaikka toiselle puolelle suomea, eikä etävanhemmalla ole siihen nokan kopauttamista
-uskontokunnasta
Jos lapsi kuuluu johonkin uskontokuntaan ennen eroa ja toinen vanhempi haluaa sitä lähteä muuttamaan muuksi, ei onnistu ilman toisen vanhemman suostumusta
-koulutuksesta
Lapsi käy sitä koulua, mihin lähivanhempi hänet ilmoittaa
-terveydenhuollosta
Jos etävanhempi ei halua esim. rokotuksia, ne otetaan silti jos lähivanhempi vie lapsen rokotettavaksi ja päinvastoin.
Jos lapsi joutuu tapaturmaan ja viedään sairaalaan hoitoa varten, häntä hoidetaan eikä kysellä toisen vanhemman mielipiteitä, vei hänet sitten kumpi vanhempi tahansa.
Meillä on poika joutunut kerran leikkaukseen hoidossa tapahtuneen tapaturman takia ja isä vei sairaalaan, ei kyselty minun mielipiteitä ja itse olen vienyt tikattavaksi sekä rokotuksiin, eikä ole kertaakaan kyselty, mitä isä on näistä mieltä ja hyvä niin.
Sehän vaarantaisi lapsen terveyden jos kaikkea pitäisi lähteä kyselemään molemmilta vanhemmilta.
-lapsen omaisuuden käytöstä
Minä säästän kuukausittain lapsen tilille rahaa, samoin tekee lapsen isä.
Molemmat olemme avanneet lapselle eri tilit, eikä kummallakaan ole käyttöoikeutta toisen avaamaan tiliin.
Yhden yhteisen tilin olemme avanneet, minne menee lapsen elatusmaksu isältä ja sama summa kuukausittain minulta.
Sehän nyt hienoa olisi kun itse laittaisi lapsen tilille rahaa ja toinen vanhempi niitä nostelisi sieltä.