Käykääpäs neitoset lukemassa palstalta "Särkynyt sydän" teksti "Arvon LEIDEILLE :)" jonka Von Wrighter on kirjoittanut. Tuntuu näitten viestien perusteella täällä että monen naisen kysymysmerkit oikenevat ja ikävä hellittää kerrasta tekstin luettuanne. Ainakin minulle valkeni asiat ja säästyinpäs siltä roikkumiselta jota arvon herra pitää ilmeisesti hauskanakin asiana. Nyt on vaan käsiteltävä tunnepuolisko "oma hölmöys", mutta otan homman elämän opetuksena, nyt jo naureskelen tyhmyyttäni miten annoin koukuttaa itseäni. Ja omalla kohdallani sain opetuksen ihan vain näin virtuaalisesti, halpa oppiraha!
Ihmetteleville
ihastuneille
16950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
no voihan sen johtopäätköksen vetäistä.
Oma tilanteeni,käytökseni sopisi kuvaukseen loistavasti. Mutta eroavaisuus on se etten ole pelimies.
en ole pitänyt yhteyttä ja antanut kuvitella yms. koska nainen ilmoitti vahvasti ettei kiinnosta.
Ja mikäs tässä itsekseen välillä itkeä omaan yksinäisyyteen.
Enpä tässä paljon naureskele nuo kuvailut omaksuen.
Ja joo olen kyllä pannut elämäni aikana merkille että on naisen helpompi nähdä mies sikana ja täynnä vikoja. Jättää homma siihen.
Kuuntelette yhtä ihmistä?
Mistä lähtien nämä tänne kirjoittajat ovat teitä ohjaavia Jeesuksen kristuksia, jotka latelevat maailmankaikkeuden säännöt?
Ei maailma ole mustaa ja valkoista
ei-pelimieheltä miten itse olit kiinnostuksesi ilmaissut tälle naiselle? Et voi odottaa kenenkään laulavan lemmenlaulua sinulle jos itse olet epäselvä tunteittesi kanssa. Jos kerroit suoraan ja selvään kiinnostuksesi ja sait vastaukseksi ei kiinnosta, sitten ymmärrän. Muussa tapauksessa tuo käytöksesi ilmaisee ei-kiinnostusta omalta puoleltasi eikä varmasti paranna tilannetta.
Kerroin suoraan...
Mutta käsittääkseni ihmisellä oli minusta valheellinen kuva jota yritin myös oikaista, mutta ihan oma mokani jos oli siitä kiinni. Ja sekoilin paljon... sattui tapahtumaan vielä sekavaan elämäntilanteeseen.
sen jälkeen olen pitänyt itseni etäällä ja ajoittain ilmaissut välittämisen... koska oikeasti välitän. en rupea toista kuitenkaan sen enempää häiritsemään jos ei kiinnosta
Ihmistyypeittäin elämää tarkastellen ja taustoja pohtiessa, ei yhtään ihmetytä, miksi kunkin elämä menee kuten on mennyt. Kaikkeen löytyy syy syvemmältä. Kiehtovaa löytää selityksiä ihmisten oudoille käyttäytymisille ;)
Pikkasen pölvästiä oppia yhdestä viestistä?
Valitettava ilmiö taitaa olla että elämä muokkaa,koulii meitä lähinnä huonompaan suuntaa. Itsensä pitää löytää joka kerta uudelleen kun tarpeeksi kokee. Muuten tajuaa joku päivä olevansa sellainen henkilö jota joskus vihasi...
Itse huomasin tässä muuttuneeni liikaa ja sen jälkeen yrittänyt vetää jarruja. Onneksi tajusin kuka tahdon olla ja miten se eroaa siitä mitä pakotteita on olla. Ja nyt toimin sen mukaan.
Sitä se on henkinen kasvaminen.
Valitettavasti jotkut tippuu jossain välissä kärrystä eivätkä enää kehity vaan luovuttavat.
Kyynisiä, toisia hyväksi käyttäviä, vihaavia, omassa navassa eläviä...
Onnellisuuden tuntee kun itseään voittaa, itsensä ylittää. Sitä on elämä parhaimmillaan.
Sitä haen itse loppuelämältä. Vaikkei mitään suurta koskaan saavuttaisi, olen silti rikkaampi kuin yksikään miljonääri.
Aloittajankin persoonallisuutta muokkasi jonkun itsekeskeisen äijän viesti. Surullista ;)
muu ole varmaa kuin muutos. Kaikki muuttuu koko ajan, ihmisetkin ja se on normaalia. Kuka oikeasti haluisi olla edelleen jollain murrosikäisen ajatusmaailmalla esimerkiksi kolmikymppisenä? Itse asiassa tällä palstalla näköjään moni.
Kasvakaa aikuisiksi niin helpottaa eikä tuo pipo kiristä niin paljoa. Oppii myös irrottautumaan ja siirtymään eteenpäin normaalisti, eikä junnaa täällä muka jotain merkkiä odottamassa. Purkupaikkana tämä on hyvä, mutta että jotkut elävät ihme harhoissaan täällä, sitä en voi käsittää jos todellakin aikuinen, ehjä persoona.
Se on alussa niin sykähdyttävän ihanaa, mutta sitten ihminen personoituu tilanteesta (itsestään) ulos, jostain syystä se ihana ei olekaan enää ihanaa ja etsii vielä parempaa.
rakkauden tunteet pistää nupin sekaisin. Se vastaa jonkinnäköistä hulluuden tilaa, ja voi pahimmassa tapauksessa kovassa koetuksessa ajaa ihmisen itsemurhaan jos on tarpeeksi muutakin taustalla. Ihmisen koko tärkeysjärjestys vaihtuu kyseisissä tunteissa ja vaatii aikaa palautua, päästä niistä irti. Eikä kyse ole siinä aikuisuudessa. Yhtä lailla voi ajautua niihin kuka tahansa nyt tai huomenna. Ja ottaen huomioon millainen maailma on, on todella vaarallista luottaa toiseen niin sokeasti...mutta sitä se tekee tahdoit tai et.
Sen ymmärtää kyllä hyvin sitten kun itse kerran tai toisen voimaakkaasti tuntee, kuinka se repii sisältä ja tekee ihmisestä haavoittuvaisen. Sen takia he täällä harhailevat ja kituvat...
Ja se voi kestää piiiiitkään
Ehjiä persoonia ei ole olemassakaan.
Ei täydellisiä ihmisiä.
Ei ole edes täydellistä mallia elämiseen mitä tavoitella
ja kun tässä analysoidaan ja toisia näköjään mollataan.
Tykkäätkö alentaa ihmisiä jotka tunteilevat, koska sinulla on itse vaikea käsitellä tunteita? Tunnevammainen? Vertaat ihmisyyttä aikuisuuteen. Menetitkö itse lapsuutesi jonnekin? Koit siellä jotain karmeaa joka teki sinusta kyynisen?
Näetkö itsesi ilman vikoja? etkö pysty hyväksymään itsessäsi heikkoutta?
Ehkä sen sijaan että valitat heidän harhoista, voisit yrittää valaista ja ohjata heitä enemmän.
oikeessa!
oli se viimeinen puuttuva palanen joka sai asiat kirkastumaan, antoi selityksen tilanteeseen ja toisen käyttäytymiseen. Enpäs löydä parempaakaan selitystä asioille. Onkos itselläsi viisaana parempia ehdotuksia pölvästille?
aika harvoin nyt ja huomaan, että täällä on nykyisin enemmän niitä, jotka ihmettelevät tätä touhua kuin niitä, jotka jotain kaipaavat. Entäpäs jos sinua ei kukaan täällä kaipaakaan. Jospa sinä oletkin nyt harhoissasi??? Entäs jos se joku muuttui ja meni eteenpäin. Jätti harhansa ja parantui. Sinä jäit jostain syystä "yksin" siihen viisastelemaan.
ei muokannut jonkun itsekeskeisen äijän viesti, aloittajan persoonallisuutta muokkasi jonkun itsekeskeisen äijän kohtelu. Surullista? Enpäs tiedä, on vähän paksumpi nahka ja vähemmän siniset silmät seuraavalla kerralla kun joku itsekeskeinen äijä sattuu taas tielle.
Hullujakin löytyy moneen junaan ja moni jää vielä asemallekin
ei tehnyt mitään vaikustusta. Aikuistuvan miehen ensimmäinen pettymys veti jalat alta. Järki jätti. Kyllä se mieli muuttuu kun ikää tulee joku 25 ja rakastuu. Hosukoot nyt aikansa, toivottavasti muistaa suojautua taudeilta.