Moi!
Suunnittelen 2kerros taloa, niin että väli pohja tulisi ontelo laatasta, ja yläpohja myös.
Seinä Siporex:stä.
Pidempi jänne väli ontelolaatalla, ei kantavia väliseiniä.
Kyssäri, kun ontelo laatta on laitettu paikalleen, betoni talossa se ulkoseinän ja ontelon väli täytetään betonilla.
Miten onko näin myös sipon kanssa?
Mitä eristettä siihen väliin??
Suunnittelen 2kerros taloa, niin että väli pohja tulisi ontelo laatasta, ja yläpohja myös.
Seinä Siporex:stä.
Pidempi jänne väli ontelolaatalla, ei kantavia väliseiniä.
Kyssäri, kun ontelo laatta on laitettu paikalleen, betoni talossa se ulkoseinän ja ontelon väli täytetään betonilla.
Miten onko näin myös sipon kanssa?
Mitä eristettä siihen väliin??
Vastaukset 7
Vanhimmat
käytännössä ontelolaattojen päät tulpataan, jotta betoni ei valu ontelon sisään ja kun laattojen väliin ja päihin valetaan raudoitettu rengasvalu, se on syytä erottaa ulkoilmasta (kylmäsilta)eristeellä maskiharkolla. Eristelevysiivu toimii samalla valumuottina. Minulla ei ole kokemusta, voisiko maskiharkko suoraan toimia valumuottina.
Myös yläpohjan osalta maskiharkko seinällä liimataan 'yli' betonisen laataston villojen yläpinnan tasolle asti joten tiivistysmenettettely on sama kuin välipohjan kohdalla. Rouhetta lopuksi tasaamaan kaikki aukot täyteen, jotta villa asettuu tiiviisti.
Ontelopontelot asennetaan asennustukien varaan (silikoninauha tai vanerinpala) kun taas siporex-laatat asennetaan suoraan tasatun harkkokerroksen varaan, itse käytin välissä bitumihuopa villakaistaa.
Siporex-välipohjalaatan ja maskiharkon väli täytetään sipo-rouheella. Sitä tulee kuution säkki muiden tarpeiden mukana tehtaalta.
Ontelopontelon tukipinta päissä on minimissään pari tuumaa, sipopalkilla 9cm, mutta ainakin minä käytin tukevampaa 12 sentin työvaraa molemmissa.
Hartiapankkirakentelu kun ei ole ihan millin hommaa ja pienin mitta on helposti tuuma.
Aika pitkä on huoneesi jänneväli, jos 6m laatta on liian lyhyt. Yläpohjassa sipo voisi olla jopa parempi kuin ontelopontelo, kun noin puolet sen paksuudesta toimii jo eristeenä. Ehkä tarvittava kantava väliseinä tehdään esimerkiksi 20cm harkoista, jotta molemmille palkistoille jää tukipintaa.
Tietysti voi rautapalkkejakin käyttää tukipintana, jos se harkkoväliseinä ärsyttää.
Kelaa myöskin sellainen vaihtoehto, että asennat yläpohjan viistoon lapojen suuntaan. Säästät kattotuolirahat.
Siporex-detaljit ovat nähtävissä valmistajan sivuilla suunnittelijan ohjekirjassa.
Samoin ontelolaattoihin liittyviä teknisiä ohjeita löytyy valmistajien sivuilta.
Mutta rakennesuunnittelija sen ratkaisee luotettavasti.
Moi!
Kiitos..
Alan kallistumaan siihen että teen rossi pohjan ontelosta ja sitten siitä ylös päin Sipolla.
Yläpohjan teen varmaankin vaakaan, helpompi nostaa katto kerralla paikalle, eikä tarvitse tehdä niin paljoa telineitä.. Sekä varmasit jää kunnon ilma rako.
Kävin tuossa yhdellä työ (sipo) työmaalla oli kaverin harkot mennyt sisällä joistain kohdin vihertäväksi.. Mikä pielessä?
Hartiapakki rakentaja, eli onkohan liian pitkään kestänyt pystytys sateessa?
Itselläni olisi tarkoitus että nopeasti sateelta suojaan ja kunnon kuivatus päälle.
T:Ville
niihin on päässyt jotain maa-ainetta, siitepölyä tms, joka vihertää. Kevyt harjaus ennen pinnoitusta! Aivan sama se olisi papuharkoissakin, jos harmaata vasten vihertävä näkyisi.
sipossa itsessään ei muhi mitkään homeet.
Olisko näitä vanhoja harkkoja keräilty naapureiden työmaajäänteistä? Useinkin muutama vajaa lava jää työmaalle 'hae-pois-hinnalla'.
Jos kyse on kellastuneesta sisätasoitteesta seinällä tai katossa, se johtuu siitä, että vetonit on ruiskutettu liian kostealle pinnalle ja nyt kosteus pukkaa tasoitteen läpi ulos.
Näin käy kaikissa harkoissa/onteloissa/betonissa.
Siporex-talossa ei paljon telineitä tarvita, kun se liimataan sisäpuolelta. Lavakot pystyyn ja lankut päälle, se on siinä.
Välipohja/kattopalkit, olkoon onteloista tai siposta, asennetaan yksi kerrallaan reunasta alkaen, joten kevyt tellinki tai tikkaat riittävät, kun seuraavia palkkeja asennettaessa 1-2 asentajista on jo yläpuolella kovalla alustalla hollaamassa. Älä innostu liikaa, varovaisuus on tarpeen, vaikka amatööriä ollaankin. Viistoon asennettaessa laitimmaiset palkit (sipo 3kpl) lyödään rosteripuikoilla päästään kiinni seinään, sekin selviää rakennekuvista. Palkit on kaikki asennettava samaan juoksun suuntaan, jotta limittyvät kunnolla.
Mikäli yläpohjaan halutaan isompi eristys tai komeampi ilmaväli, tehdään korokepalat pidemmistä pätkistä. Yleensä kyllä 5-6'' ilmaväli riittää, kun päätyräystäässä on ilmaraot myös. Ilmastoinnin ja veskin läpiviennit on huomioitava ajoissa. Rakennesuunnittelija osaa piirtää laattoihin reiät tämän mukaan.
Pääsuunnittelijasi huolehtii, että rakenne- ja LVIS-kuvat vastaavat toisiaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos tulee muutoksia matkalla.
Vielä, kun sinulla on mahdollisuus valita runkomateriaali, niin luovu ihmeessä tuosta siporexistä lämmöneristävyyden tai siis -eristämyttövyyden takia. Tulevaisuudessa talojen myyntitiedoissa mainitaan energialuokka ja sehän on surkea, kun on käytetty näitä teollisuushallisiporexeja. Minun vastaava ehdotti paikallavalua, sillä siinähän saa putkitukset siististi rakenteeseen. Ja runko eristävästä harkosta. U alle 0.20.
Niin se on. Aivan kaameaa, kun itselläni meni vuodessa 7400 kWh 294 m² kokonaisalan talossa. Johtuu varmasti tuon siporexin huonosta eristävyydestä.
Turha väittää että nuinvähän menisi sähköä vuodessa.Tuo määrä menee jo aamupuuron keitossa.
Et taida peseytyä ollenkaan.Kun vedenlämmitys vie jo normaalilta perheeltä noin 4000 kwh vuodessa.
Joten katsoppa sitä mittariasi uudelleen.
Miksi pitää kilpailla kuka tai mikä kuluttaa sähköä vähiten.
Kuluttaa sen verran kun tarvitsee meni sitten 5000 tai 50000 kwh vuodessa.Ja maksaa pois.
Sä oot muuten oikeassa, mutta se sana taipuu "eristämättömyyden".
Mutta kyllähä Vallilan härhö keksii jotain tuohon energiatodistukseen (kuten 1% ilmavuodottomuuden).
T: Ex. Aeroc-kauppias (takat rulettaa).