On kuin juuriani vedettäisiin maasta,
tai kaarnani halkeilisi pois.
On kuin sisältäni kuivuisin,
tai lehteni pois lakastuisi.
Minä surussa kasvava puu,
joka rakkauden sateita kaipaa.
On kuin yksin kalliolla riutuisin,
tai ikävästä pois kuivaisin.
On kuin pieni henkäys tuulen,
tai sateesta pieni toive herää.
Minä surussa riutuva puu,
joka rakkauden sateita odottaa.
tai kaarnani halkeilisi pois.
On kuin sisältäni kuivuisin,
tai lehteni pois lakastuisi.
Minä surussa kasvava puu,
joka rakkauden sateita kaipaa.
On kuin yksin kalliolla riutuisin,
tai ikävästä pois kuivaisin.
On kuin pieni henkäys tuulen,
tai sateesta pieni toive herää.
Minä surussa riutuva puu,
joka rakkauden sateita odottaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
*Muru juoksee kastelukannun kanssa*
Mikä vertaus! Hienosti kirjoitit - voimakkaasti
Sain kuvan kelopuusta, johon yksinäinen pisara tipahtaa
ja siitä syntyy vihreä pieni lehti..
auringonsäde ja kevät!...
Kiitos tästä kauniista runostasi, K_eno! :)