Vinossa yläpohjassa mineraalivillan eristepaksuus tuulensuojalevyn ja höyrynsulun välissä on 350 mm. Tämän jälkeen on koolaus (ristiin) parin tuuman 'rimoilla'. Voiko höyrynsulun sisätilanpuolelle laittaa 50 mm villaa koolauspuiden väliin ? Tämän jälkeen tulisi panelointi.
Ajatus 'lisäeristämisestä' heräsi, kun tuttavani rakentaa Kastelin pakettia, jossa ulkoseinässä on vain 150 mm villaa höyrynsulun ulkopuolella ja 50 mm villaa sisäpuolella. Ajattelin että suhde 350/50 olisi kastepisteen suhteen turvallisella puolella, mutta kertokaa olenko ymmärtänyt asian väärin.
Ajatus 'lisäeristämisestä' heräsi, kun tuttavani rakentaa Kastelin pakettia, jossa ulkoseinässä on vain 150 mm villaa höyrynsulun ulkopuolella ja 50 mm villaa sisäpuolella. Ajattelin että suhde 350/50 olisi kastepisteen suhteen turvallisella puolella, mutta kertokaa olenko ymmärtänyt asian väärin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaverisi höyrynsulku kastuu. Sinun ei.
Tulkitsin vahingossa, että kaverillasi on 50mm lisäeristys ulkopuolella. Ei tiivisty kosteus höyrynsulkuun kummassakaan tapauksessa. Mitä luulet onko 400mm:n villakerros hyödyllinen? Ilmavuodoilla ja vedolla alkaa olla varmaan suurempi merkitys.
Joo, on totta, että tämän lisäeristyksen hyöty on aika marginaalinen. Ovet ja ikkunat lienevät myös suuret lämmön hukkaajat. Samoin ilmastointi, vaikka onkin lämmöntalteenotolla, vie lämpöä pihalle. Sattui vain jäämään aika paljon ylimääräistä villaa ja ajattelin laittaa ne hyötykäyttöön. Lueskelin lisäksi noita energiatehokkaan talon vaatimuksia. A-B luokkaan yläpohjan U-arvoksi on annettu 0.08-0.1 W/m2K.
400 mm:llä taitaa päästä johonkin 0.09...0.1 W/m2K huituville.
Kiitos vastauksestasi ja hyvät viikonloput.
"energiatehokkaan talon vaatimuksia. A-B luokkaan yläpohjan U-arvoksi on annettu 0.08-0.1 W/m2K."
mistä löytyy moinen? linkkiä?
En ole nähnyt mitään yksiselitteisiä u-arvorajoja erilaisille energialuokituksille. Ymmärrettävästi sellaisia ei voi ollakaan. Olin sellaisessa luulossa että A-luokkaan pääseminen on tehty lähes mahdottomaksi. Nykyisten rakennusmääräyksien täyttäminen riittää vain D-luokkaan ja kohtuullisilla virityksillä pääsisi C-luokkaan.
Olisi hauska lukea ja korjata mahdollista virheolettamusta.
Eikös ne joutovillat olis kuitenkin parempi ja jopa helpompi latoa sinne vanhojen päälle?
päällepano yläkertatalossa, ei ei
No se ei kyllä selvinnyt kysymyksestä.
Mulla on vino, korotettu sisäkatto, mutta sinne kyllä mahtuu könyämään päälle ja se on myös villoitettu yläkautta ja sinne saisi lisättyä kerroksen jos haluaisi.
Tuossa tuo linkki.
http://www.energiatehokaskoti.fi/attachment/f16d4d543f9 9d7a59f54560a69063a0e/8c43d93dc64dec9b64622772659555b1/ RakentajanCheckList_final.pdf
Jos haluat oikein perehtyä asiaan syvällisemmin
osoitteesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070765
löytyy asetus rakennuksen energiatodistuksesta. Samaiselta sivulta alareunasta pääsee liitteisiin 1-6, josta löyttyy tietoa laskentaperusteista.
Ja vastauksena seuraviin kysymyksiin. Rakenne on tosiaan sellainen, että yläpuolelle ei enempää villaa mahdu/pääse laittamaan. Rakenne on aluskate, tuuletusväli 80-100 mm, tuulensuoja levy 12 mm (rimojen välissä, poikkisaumat suljettu laudalla/levyllä), villa 350 mm (ISOVER KL 35), höyrynsulkumuovi, 50 mm villaa koolausten väliin, paneli.
Meniköhän joku kirjan linkissä pieleen, ohessa
uudestaan:
http://www.energiatehokaskoti.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/8c43d93dc64dec9b64622772659555b1/RakentajanCheckList_final.pdf
Tuossahan onkin kätevä taulukko. Tuossa on suuntaa antavia arvoja eri energialuokille. Ei siitä suoraan näe millä tempuilla pääsee A tai B -luokkaan, mutta hyödyllinen kuitenkin. Näyttäisi tavannomaisilla eristyksillä ja konevalinnoilla heilahtavan C tai D luokitus. Osin A luokkaan vaatimukset on niin kovia ettei edes helposti löydy sopivia koneita.