Tiili vai kivi?

naapurin ukon kanssa ihan samaa mieltä.Meillä 10v vanha mökki,talvet kylmillään.Eihän se prkleen takka pelaa keväällä mitenkään,piippu ja hormi hikoilee vettä eikä vedä ei sitten millään.Nyttemmin alkaneet halkeilemaan kun ei malta lämmittää hissuksiin alkuun.Nyt hommasin tulikiven takan sekä peltisen hormin,luulen että on ainakin meille parempi kuin tuo tiilitakka/hormi.Tuo vuolukivi on aika hankalaa särjettävää lämmittämällä.

kyllä kirjoitti:

naapurin ukon kanssa ihan samaa mieltä.Meillä 10v vanha mökki,talvet kylmillään.Eihän se prkleen takka pelaa keväällä mitenkään,piippu ja hormi hikoilee vettä eikä vedä ei sitten millään.Nyttemmin alkaneet halkeilemaan kun ei malta lämmittää hissuksiin alkuun.Nyt hommasin tulikiven takan sekä peltisen hormin,luulen että on ainakin meille parempi kuin tuo tiilitakka/hormi.Tuo vuolukivi on aika hankalaa särjettävää lämmittämällä.

Lue lisää

piipun päässä?

on meillä haljennut useammasta kohtaa.Halkeamat painuu sitten näkymättömiin. Liekkö tulipaloriski ja pitäisikö sille tehdä jotakin?

ja hormi kirjoitti:

on meillä haljennut useammasta kohtaa.Halkeamat painuu sitten näkymättömiin. Liekkö tulipaloriski ja pitäisikö sille tehdä jotakin?

kun näkyvät. Välikatossa kun eivät näy ellei mene katsomaan. Onhan välikaton kohdalla piipussa rappaus (2cm) ja läpivienti paksunnos tai palosuoja eristys. Ennen vanhaan tarkistettiin useinkin vaan ei nykyään. Antaa vaan palaa.

haittaa.. kirjoitti:

kun näkyvät. Välikatossa kun eivät näy ellei mene katsomaan. Onhan välikaton kohdalla piipussa rappaus (2cm) ja läpivienti paksunnos tai palosuoja eristys. Ennen vanhaan tarkistettiin useinkin vaan ei nykyään. Antaa vaan palaa.

Lue lisää

pelkkä salmmaus. Yhtälailla siinäkin halkeamat näkyy kuin paksussa rappauksessa. Ja olis muuten saanu laittaa ilman salmmaustakin, palonkestävää villaa vaan välikattoosuudelle. No mä vedin sitte tasotteen ja palovillan. Voipahan tarkastaa halkeamat jos alkaa epäilyttämään.

eikö tuo vuolukivi ole vielä huokoisempaa ja
kosteutta keräävämpää kuin tiili?
ei oikein suositellut välillä kylmenevään
kesämökkiin. "itkee" aikaslailla kun kosteus
lähtee liikkeelle .
tiedehantä sitten mikä se hyvä/paras on.
paitsi itsellä hyvä ja naapurilla
täys pas.. .

häntä kirjoitti:

eikö tuo vuolukivi ole vielä huokoisempaa ja
kosteutta keräävämpää kuin tiili?
ei oikein suositellut välillä kylmenevään
kesämökkiin. "itkee" aikaslailla kun kosteus
lähtee liikkeelle .
tiedehantä sitten mikä se hyvä/paras on.
paitsi itsellä hyvä ja naapurilla
täys pas.. .

Lue lisää

ainakaan huokoisempaa ole kuin tiili. Mulle suosittelivat juuri vuolukiveä sillä perusteella, että ei ime kosteutta. Testasin liottamalla kiveä vedessä ja murtamalla. Ei ollut havaittavasti märkä eikä edes kostea murtopinnasta kuin kuten tiili, joka suorastaan valui vettä. Voi olla, että vuolukivikin imee vähän vettä, mutta kyllä se on vain murto-osa poltetun tiilen imemästä.

Saunamökissä on valurautakamina (Jotuli) ja tiilihormi. Hormi antaa mukavasti lämpöä aamuyön tunteina (etenkin jos on lämmittänyt myös saunan puolen hormit (pata ja kiuas omalla hormilla). Kaminalla saa mökin äkkiä lämpimäksi.

Päämökkiin laitan vuolukiviuunit (saa lämpöä ulos parin tunnin päästä lämmityksen aloittamisesta) ja piiput tiilestä. Mökki tulee olemaan pitemmät poissaolojaksot kylmillään. Ainut miinus vuolukiviuuneissa on, että ne ovat mielestäni rumempia kuin tiiliuunit.

vuolukivi kirjoitti:

ainakaan huokoisempaa ole kuin tiili. Mulle suosittelivat juuri vuolukiveä sillä perusteella, että ei ime kosteutta. Testasin liottamalla kiveä vedessä ja murtamalla. Ei ollut havaittavasti märkä eikä edes kostea murtopinnasta kuin kuten tiili, joka suorastaan valui vettä. Voi olla, että vuolukivikin imee vähän vettä, mutta kyllä se on vain murto-osa poltetun tiilen imemästä.

Saunamökissä on valurautakamina (Jotuli) ja tiilihormi. Hormi antaa mukavasti lämpöä aamuyön tunteina (etenkin jos on lämmittänyt myös saunan puolen hormit (pata ja kiuas omalla hormilla). Kaminalla saa mökin äkkiä lämpimäksi.

Päämökkiin laitan vuolukiviuunit (saa lämpöä ulos parin tunnin päästä lämmityksen aloittamisesta) ja piiput tiilestä. Mökki tulee olemaan pitemmät poissaolojaksot kylmillään. Ainut miinus vuolukiviuuneissa on, että ne ovat mielestäni rumempia kuin tiiliuunit.

Lue lisää

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/keskustelukanava/keskusteludetail.asp?id=6839

häntä kirjoitti:

eikö tuo vuolukivi ole vielä huokoisempaa ja
kosteutta keräävämpää kuin tiili?
ei oikein suositellut välillä kylmenevään
kesämökkiin. "itkee" aikaslailla kun kosteus
lähtee liikkeelle .
tiedehantä sitten mikä se hyvä/paras on.
paitsi itsellä hyvä ja naapurilla
täys pas.. .

Lue lisää

Tiilen tiheys on 1700kg/m3 kun taas vuolukiven 2700kg/m3 eli tiili huokoisempaa.

Ville Valo kirjoitti:

Tiilen tiheys on 1700kg/m3 kun taas vuolukiven 2700kg/m3 eli tiili huokoisempaa.

"Tiilen tiheys on 1700kg/m3 kun taas vuolukiven 2700kg/m3 eli tiili huokoisempaa. "

Toi sun päättelys ei toimi alkuunkaan, mee takas kouluun urpo!

Kevythormi vuolukivitakka myös minun valinta. Ei hikoa, lämmittää jo viidessä minuutissa ison lasiluukkunsa kautta, mutta samalla varaa lämpöä aivan eri tavalla kuin tiiliuunit. Eli kysymykseesi vastaus; oikein mitoitettu tulikiviuuni lämmittää vähintään yhtä nopeasti kuin (jättimäisen kokoinen) tiilitakka ja varauskyky onkin sitten aivan omaa luokkaansa.

Eli jos ei mitään väliä uunin fyysisillä mitoilla, lämmönluovutuskyvyllä ja uunin kestävyydellä niin kyllähän se on mukava sitä paikallista muuraria elättää- Muuten valinta lienee selvä asia..

keijo_k kirjoitti:

Kevythormi vuolukivitakka myös minun valinta. Ei hikoa, lämmittää jo viidessä minuutissa ison lasiluukkunsa kautta, mutta samalla varaa lämpöä aivan eri tavalla kuin tiiliuunit. Eli kysymykseesi vastaus; oikein mitoitettu tulikiviuuni lämmittää vähintään yhtä nopeasti kuin (jättimäisen kokoinen) tiilitakka ja varauskyky onkin sitten aivan omaa luokkaansa.

Eli jos ei mitään väliä uunin fyysisillä mitoilla, lämmönluovutuskyvyllä ja uunin kestävyydellä niin kyllähän se on mukava sitä paikallista muuraria elättää- Muuten valinta lienee selvä asia..

Lue lisää

Tiili muuten lämpiää hitaamminen...ja luovuttaa myös lämpään hitaammin kuin vuolukivi koska tiilen lämmönjohtavuus (0.6) on alhaisempi kuin vuolukiven (6). Eli vuolukivi kun pitää sadaa nopeasti lämpöä ja tiili jos lämmön tasaisuus on tärkeää.

Väärin.

Tiili on hitaampi lämmittää koska sen lämmönjohtavuus on pienempi. Kummmankin ominaislämpökapasiteetti on kuitenkin noin sama eli kumpikin varastoivat lämpöään itseensa saman verran! Ei vuolukivi varastoi sen enempää kuin tiilikään!

Peltipiipun edut on siinä että tulisijaan voi laittaa heti "täydet" tulet kun kylmää tiilihormia pitää lämmittää alussa hitaasti. Siinä ne valmishormin edut sitten olikin.
Suurin osa valmishormeista on muodostanut suuren paloturvallisuusriskin johon on "korjauksena" asetettu määräys että tulisijojen valmistajien pitää ilmoittaa jatkossa hormilämpötilat?????
On vain yksi ns. valmishormivalmistaja jonka tuote luokitellaan kuuluvaksi korkeimpaan paloluokitukseen minkä jokainen oikein muurattu tiilihormi täyttää.
Valmishormia en suosittele kuin jalassaunaan tai vastaavaan jossa massiiviselle hormille ei ole mahdollisuutta.
Tiilihormi ei ole ongelma peruskylmässä rakennuksessa jos sitä osaa lämmittää. Veto on alussa huono jos edellisestä lämmityskerrasta on aikaa mutta savuja en saa omassa vastaavassa sisään en sitten millään. Taitolaji.
Eniten häiritsee valmishormeissa se, että hinta on lähes sama kuin tiilihormin materiaalien hinta.

Tiilihormi sitoo ja luovuttaa lämpöä, valmishormi on kylmä kun tulet sammuu.

Vuolukivi lämpeää nopeasti ja luovuttaa sitä kautta nopeasti lämpöä ja tiilinen vastaava hiukan hitaammin lämpeää mutta luovuttaa lämpöä vastaavasti kauemmin. Ammattimuurarit ei suosi vuolukiveä kuin maks. ulkovaipan materiaaliksi, "kuluu" ja rapautuu tiiltä nopeammin.

Naapurin isäntä kehuisi tiilihormia ja muurattua takkaa jos sellaisen sattuisi omistamaan. "Oikeat" hankinnat on yleensä juuri ne mitä itseltä sattuu löytymään ja ne perustellaan mitä ihmeellisimmillä teorioilla.

R.Ocky kirjoitti:

Peltipiipun edut on siinä että tulisijaan voi laittaa heti "täydet" tulet kun kylmää tiilihormia pitää lämmittää alussa hitaasti. Siinä ne valmishormin edut sitten olikin.
Suurin osa valmishormeista on muodostanut suuren paloturvallisuusriskin johon on "korjauksena" asetettu määräys että tulisijojen valmistajien pitää ilmoittaa jatkossa hormilämpötilat?????
On vain yksi ns. valmishormivalmistaja jonka tuote luokitellaan kuuluvaksi korkeimpaan paloluokitukseen minkä jokainen oikein muurattu tiilihormi täyttää.
Valmishormia en suosittele kuin jalassaunaan tai vastaavaan jossa massiiviselle hormille ei ole mahdollisuutta.
Tiilihormi ei ole ongelma peruskylmässä rakennuksessa jos sitä osaa lämmittää. Veto on alussa huono jos edellisestä lämmityskerrasta on aikaa mutta savuja en saa omassa vastaavassa sisään en sitten millään. Taitolaji.
Eniten häiritsee valmishormeissa se, että hinta on lähes sama kuin tiilihormin materiaalien hinta.

Tiilihormi sitoo ja luovuttaa lämpöä, valmishormi on kylmä kun tulet sammuu.

Vuolukivi lämpeää nopeasti ja luovuttaa sitä kautta nopeasti lämpöä ja tiilinen vastaava hiukan hitaammin lämpeää mutta luovuttaa lämpöä vastaavasti kauemmin. Ammattimuurarit ei suosi vuolukiveä kuin maks. ulkovaipan materiaaliksi, "kuluu" ja rapautuu tiiltä nopeammin.

Naapurin isäntä kehuisi tiilihormia ja muurattua takkaa jos sellaisen sattuisi omistamaan. "Oikeat" hankinnat on yleensä juuri ne mitä itseltä sattuu löytymään ja ne perustellaan mitä ihmeellisimmillä teorioilla.

Lue lisää

http://www.aamulehti.fi/teema/kotijaasuminen/varo-kevythormi-ei-kesta-pitkaa-saunomista/195617

Naapurin mies kirjoitti:

http://www.aamulehti.fi/teema/kotijaasuminen/varo-kevythormi-ei-kesta-pitkaa-saunomista/195617

Lue lisää

Vuolukiveä nyt vuolee vaikka puukolla, niin huokoista se on. Veljellä on vuolukivinen takka/leivinuuniyhdistelmä ja todella ongelmallinen lämmitettävä jos on pitkiä aikoja käyttämättä vaikka hormi on pitkä (uusi) kaksikerroksisen talon ansiosta. Tuhkaluukuista pitää kuumailmapuhaltimella tai hiustenkuivaajalla muodostaa veto, muuten savut on sisällä. En ole monesti nähnyt muuallakaan vuolukiviuunia jonka suuluukun yläosa ei olisi musta..Sitoo ilmankosteutta itseensä enemmän kuin vanha tiilinen joka oli jo sata vuotta vanha ja rouva halusi "sisustaa".
Hyvänä puolena on että lämpeää nopeasti kun sen saa ensin vetämään. Omasta mielestä parasta siinä on kuitenkin leivinuunin ja takan yhdistäminen. Takkaan tulet kun pitää saada pikalämpöä ja seuraavana päivänä leivinuuniin koska sitöö lämpöä enemmän. Takka kun pääasiassa lämmittää ulkovaippaa mutta leivinuuni suurta holvia ulkovaipan lisäksi. Sieltä tulee lämpöä huom. kauemmin ja tasaisemmin. Miinuksena kun nopealle lämpeämiselle, vuolukivi myös jäähtyy "nopeasti".

Itse hyväksyisin vuoluiviuunin jos sen kiviaines on muu kuin se perusharmaa joka on aika kaukana esteettisesti onnistuneesta ja jos uuni olisi ns. kakluunikopio. Lasitettujen tiilien vai mitä ne nyt on, tilalle vuolukivivastaavat. Joku jugend-tyyppinen ratkaisu olisi hieno. Ihme ettei vuolukivivalmistajat ole huomanneet iskeä muotivillitykseen kun kaikki pönttöuunit ja vastaavat on palaamassa takaisin?

puolestajavastaan kirjoitti:

Vuolukiveä nyt vuolee vaikka puukolla, niin huokoista se on. Veljellä on vuolukivinen takka/leivinuuniyhdistelmä ja todella ongelmallinen lämmitettävä jos on pitkiä aikoja käyttämättä vaikka hormi on pitkä (uusi) kaksikerroksisen talon ansiosta. Tuhkaluukuista pitää kuumailmapuhaltimella tai hiustenkuivaajalla muodostaa veto, muuten savut on sisällä. En ole monesti nähnyt muuallakaan vuolukiviuunia jonka suuluukun yläosa ei olisi musta..Sitoo ilmankosteutta itseensä enemmän kuin vanha tiilinen joka oli jo sata vuotta vanha ja rouva halusi "sisustaa".
Hyvänä puolena on että lämpeää nopeasti kun sen saa ensin vetämään. Omasta mielestä parasta siinä on kuitenkin leivinuunin ja takan yhdistäminen. Takkaan tulet kun pitää saada pikalämpöä ja seuraavana päivänä leivinuuniin koska sitöö lämpöä enemmän. Takka kun pääasiassa lämmittää ulkovaippaa mutta leivinuuni suurta holvia ulkovaipan lisäksi. Sieltä tulee lämpöä huom. kauemmin ja tasaisemmin. Miinuksena kun nopealle lämpeämiselle, vuolukivi myös jäähtyy "nopeasti".

Itse hyväksyisin vuoluiviuunin jos sen kiviaines on muu kuin se perusharmaa joka on aika kaukana esteettisesti onnistuneesta ja jos uuni olisi ns. kakluunikopio. Lasitettujen tiilien vai mitä ne nyt on, tilalle vuolukivivastaavat. Joku jugend-tyyppinen ratkaisu olisi hieno. Ihme ettei vuolukivivalmistajat ole huomanneet iskeä muotivillitykseen kun kaikki pönttöuunit ja vastaavat on palaamassa takaisin?

Lue lisää

Minulla on pitkäaikaista kokemusta näistä kaikista. Olen itse tehnyt yhden vuolukivisen leivinuunin ja teettänyt yhden tiilisen leivinuunin. Entisessä kodissani oli ns. kaakeliuunit ja nykyisessä puulämmitteisessä kodissani oli aiemmin tiilinen varaava takka, jonka tilalla on nyt vuolukivinen takka. Kodissani on kaiken kaikkiaan 9 tulipesää, saunat (2kpl.) mukaan lukien ja reilu 60v. kokemus takana. Esittämäni ei perustu siis teoriaan, vaan kokemukseen.

Jos puhutaan leivinuuneista, on tiilinen ilman muuta parempi leivontaominaisuuksiensa puolesta, jos se tehdään oikein. Vuolukivinen ei paista tasaisesti. Hyvä nykyaikainen leivinuuni on kaiken kaikkiaan erinomainen laite, vaikkei se lämmityslaitteena olekaan paras mahollinen. Leivinuunin tulipesän muoto ei ole puunkäytön suhteen erityisen hyvä, jolloin hyötysuhde jää väistämättä heikoksi ja osa polttoaineesta menee palamattomina savukaasuina pihalle. Syntyy niitä paljon puhuttuja pienhiukkasia.

Lämmityslaitteen materiaalina vuolukivi on taas ihan omaa luokkaansa sekä kestävyytensä, että lämmitysominaisuuksiensa puolesta. Lämpiääkö takka nopeasti ja kauanko se pysyy lämpinä, riippuu taas tulisijan massasta. Iso kivimassa lämpiää hitaasti ja luovuttaa lämpöä pitkään ja tasaisesti. Vuolukiven ominaisuuksista voisi puhua pidempäänkin, mutta mainitsen nyt vain, että sitäkin on monen tyyppistä. Oikein suunnitellussa vuolukiviuunissa on sisäosat harmaata hyvin lämpöä johtavaa ja kovaa kuumuutta kestävää tasaista kivilaatua ja ulkopinta värikkäämpää lustoista kiveä, jonka lustot poikkipäin lämmön johtumisen kanssa. Näin se hidastaa lämmön siirtymistä sisäosista pintaan. Oikein tehty vuolukiviuuni kestää satoja vuosia, ja niitä on olemassakin.

Mitä tulee savupiippuun, voisi ajatella että tiilestä muurattu piippu on kuin yksi tulisija talossa lisää. Esimerkiksi minulla kaksikerroksisen puulämmitteisen talon yläkerta lämpiää pelkästään piipun lämmöllä, kun savupellit sijaitsevat yläkerran katonrajassa. Miksi tuhlata lämmitysenergiaa, päästämällä se savukaasun mukana eristetystä valmispiipusta taivaan tuuliin.

Puulämpö kirjoitti:

Minulla on pitkäaikaista kokemusta näistä kaikista. Olen itse tehnyt yhden vuolukivisen leivinuunin ja teettänyt yhden tiilisen leivinuunin. Entisessä kodissani oli ns. kaakeliuunit ja nykyisessä puulämmitteisessä kodissani oli aiemmin tiilinen varaava takka, jonka tilalla on nyt vuolukivinen takka. Kodissani on kaiken kaikkiaan 9 tulipesää, saunat (2kpl.) mukaan lukien ja reilu 60v. kokemus takana. Esittämäni ei perustu siis teoriaan, vaan kokemukseen.

Jos puhutaan leivinuuneista, on tiilinen ilman muuta parempi leivontaominaisuuksiensa puolesta, jos se tehdään oikein. Vuolukivinen ei paista tasaisesti. Hyvä nykyaikainen leivinuuni on kaiken kaikkiaan erinomainen laite, vaikkei se lämmityslaitteena olekaan paras mahollinen. Leivinuunin tulipesän muoto ei ole puunkäytön suhteen erityisen hyvä, jolloin hyötysuhde jää väistämättä heikoksi ja osa polttoaineesta menee palamattomina savukaasuina pihalle. Syntyy niitä paljon puhuttuja pienhiukkasia.

Lämmityslaitteen materiaalina vuolukivi on taas ihan omaa luokkaansa sekä kestävyytensä, että lämmitysominaisuuksiensa puolesta. Lämpiääkö takka nopeasti ja kauanko se pysyy lämpinä, riippuu taas tulisijan massasta. Iso kivimassa lämpiää hitaasti ja luovuttaa lämpöä pitkään ja tasaisesti. Vuolukiven ominaisuuksista voisi puhua pidempäänkin, mutta mainitsen nyt vain, että sitäkin on monen tyyppistä. Oikein suunnitellussa vuolukiviuunissa on sisäosat harmaata hyvin lämpöä johtavaa ja kovaa kuumuutta kestävää tasaista kivilaatua ja ulkopinta värikkäämpää lustoista kiveä, jonka lustot poikkipäin lämmön johtumisen kanssa. Näin se hidastaa lämmön siirtymistä sisäosista pintaan. Oikein tehty vuolukiviuuni kestää satoja vuosia, ja niitä on olemassakin.

Mitä tulee savupiippuun, voisi ajatella että tiilestä muurattu piippu on kuin yksi tulisija talossa lisää. Esimerkiksi minulla kaksikerroksisen puulämmitteisen talon yläkerta lämpiää pelkästään piipun lämmöllä, kun savupellit sijaitsevat yläkerran katonrajassa. Miksi tuhlata lämmitysenergiaa, päästämällä se savukaasun mukana eristetystä valmispiipusta taivaan tuuliin.

Lue lisää

Eihän missään (nykyisissä) leivinuuneissa ole riittävästi korkeutta puhtaalle palamiselle. Sama juttu useassa ns. valmis-savusaunankiukaissa. Tehdasvalmisteisia kivien nokeajia liian matalan tulipesän takia.
Vuolukiviuuneista vielä. Velimies sellaisen hankki ja itse osallistuin asiaan neuvomalla vertailemaan "samojen" uunien mutta erivalmistajien tekeminä niiden painoa. Kilomäärissä eli massassa suuria eroja ihan saman kokoisissa uuneissa riippuen valmistajasta.
Satoja vuosia ei kestä kuin kallioon porattu uuni tai porakivistä kasattu vastaava. Valehdella saa mutta uskottavuuden rajoissa. Huokoisuus, vaikka huonohko termi onkin, on juuri se valintaperuste tulisijakäytössä varauskyvyn takia mutta käyttöikä on luonnollisesti rajallinen.

Energiatehokkuudesta esimerkkinä tulisijoille on asetettu päästöjen suhteen määräyksiä. Siihen ei puututa millään tavalla kykeneekö tulisija hyödyntämään muodostettua lämpöenergiaa..?

Sulla oli joku muu ongelma, ei johtunu peltiputkesta joka lämpee ja jopa kuumenee paljon nopeammin kuin tiilipiippu, ja sitten että meillä ollut teräspiippu 6 vuotta ja nokea tulee nuohouksessa 1 tulitikkurasiallinen.

fggh1 kirjoitti:

Sulla oli joku muu ongelma, ei johtunu peltiputkesta joka lämpee ja jopa kuumenee paljon nopeammin kuin tiilipiippu, ja sitten että meillä ollut teräspiippu 6 vuotta ja nokea tulee nuohouksessa 1 tulitikkurasiallinen.

Lue lisää

Voi voi, kun en nyt löydä Googlettamalla muinoin lukemaani juttua Nunnanlahdella olevasta vuolukivisestä tulisijasta, joka on peräisin 1800 luvulta ja vielä käyttökelpoinen. Mainitsemani satojen vuosien käyttökestävyys perustuu lukemaani, ei siis mielikuvitukseen, tai valehteluun. Olisi varmaan ollut neutraalimpaa käyttää ilmaisua "kestää sukupolvien ajan".

Puulämpö kirjoitti:

Voi voi, kun en nyt löydä Googlettamalla muinoin lukemaani juttua Nunnanlahdella olevasta vuolukivisestä tulisijasta, joka on peräisin 1800 luvulta ja vielä käyttökelpoinen. Mainitsemani satojen vuosien käyttökestävyys perustuu lukemaani, ei siis mielikuvitukseen, tai valehteluun. Olisi varmaan ollut neutraalimpaa käyttää ilmaisua "kestää sukupolvien ajan".

Lue lisää

Onhan niitä nyt kaakeliuuniakin monen sadan vuoden takaa. Osa seisoo koristeena ja osaan on sisukset uusittu useaan eri otteeseen.
Minä olen diggaillut joskus tulikivitakkaa jonka ulkopinnat oli lohkottu siistimättä muotoja. Ihan kuin iso kivenjärkäle olisi nostettu sisälle. Tietenkin se oli sahattu paloiksi jne. mutta olihan hieno. Oikein äijäuuni isolla Ä:llä. Sellaisen kelpuuttaisin milloin vaan, muuten en niin vuolukiviuuneja nosta muita kummemmiksi tulisijoiksi. Ne alkuvaiheen perusharmaat kantti kertaa kantti viritykset on jopa rumia.

isoÄ kirjoitti:

Onhan niitä nyt kaakeliuuniakin monen sadan vuoden takaa. Osa seisoo koristeena ja osaan on sisukset uusittu useaan eri otteeseen.
Minä olen diggaillut joskus tulikivitakkaa jonka ulkopinnat oli lohkottu siistimättä muotoja. Ihan kuin iso kivenjärkäle olisi nostettu sisälle. Tietenkin se oli sahattu paloiksi jne. mutta olihan hieno. Oikein äijäuuni isolla Ä:llä. Sellaisen kelpuuttaisin milloin vaan, muuten en niin vuolukiviuuneja nosta muita kummemmiksi tulisijoiksi. Ne alkuvaiheen perusharmaat kantti kertaa kantti viritykset on jopa rumia.

Lue lisää

Minä kyllä pidän vuolukiveä tiiltä parempana materiaalina lämmityslaitteissa kahdesta syystä.
1. Vuolukiven ominaispaino on tiiltä suurempi, josta seuraa suurempi lämmönvarauskyky.
2. Vuolukiven lämmönjohtokyky on suurempi, josta seuraa parempi hyötysuhde. Savukaasujen lämpö imeytyy tehokkaammin kiveen, kuin tiileen.

Siitä olen samaa mieltä, että varsinkin ensimmäiset "möhkäle uunit" eivät ole silmän iloja, eivätkä kyllä kaikki nykyisetkään. Itse valitsin aikoinaan mallin "Iso Kustaa", joka on käytössä osoittautunut verrattomaksi ja on hyvän näköinenkin. Ovat vaan sen jostakin syystä Nunna Uunilta poistaneet mallistostaan. Pienen parannuksen tosin tein pesään. Muotoilin valumassalla pesän pohjan suppiloksi, jolloin kulmiin ei jää "orpoja" kekäleitä käryämään, kun hiilet valuvat arinalle palamaan.

Puulämpö kirjoitti:

Minä kyllä pidän vuolukiveä tiiltä parempana materiaalina lämmityslaitteissa kahdesta syystä.
1. Vuolukiven ominaispaino on tiiltä suurempi, josta seuraa suurempi lämmönvarauskyky.
2. Vuolukiven lämmönjohtokyky on suurempi, josta seuraa parempi hyötysuhde. Savukaasujen lämpö imeytyy tehokkaammin kiveen, kuin tiileen.

Siitä olen samaa mieltä, että varsinkin ensimmäiset "möhkäle uunit" eivät ole silmän iloja, eivätkä kyllä kaikki nykyisetkään. Itse valitsin aikoinaan mallin "Iso Kustaa", joka on käytössä osoittautunut verrattomaksi ja on hyvän näköinenkin. Ovat vaan sen jostakin syystä Nunna Uunilta poistaneet mallistostaan. Pienen parannuksen tosin tein pesään. Muotoilin valumassalla pesän pohjan suppiloksi, jolloin kulmiin ei jää "orpoja" kekäleitä käryämään, kun hiilet valuvat arinalle palamaan.

Lue lisää

1. Vuolukiven ominaispaino on tiiltä suurempi, josta seuraa suurempi lämmönvarauskyky.
2. Vuolukiven lämmönjohtokyky on suurempi, josta seuraa parempi hyötysuhde. Savukaasujen lämpö imeytyy tehokkaammin kiveen, kuin tiileen.

1. Mikä on uunisi ulkovaipan vahvuus?
-Perustele sen jälkeen uudestaan vuolukiven suurempi lämmönvarauskyky koska massa (ominaispaino) per neliö on huomattavasti tiiltä pienempi.
2. Vuolukivi lämpenee ja jäähtyy nopeammin koska esim. ulkovaipan vahvuus ei ole kuin kolmasosa tiilen vastaavasta.
-Perustele savukasujen lämmön imeytyminen ja parempi hyötysuhde uudestaan?

Tuossa aikaisemmin jo mainittiin siitä, että vuolukiviuunia tms. valitessa painoerot ovat suuret saman kokoluokan uuneissa.

"Big Mama" kirjoitti:

1. Vuolukiven ominaispaino on tiiltä suurempi, josta seuraa suurempi lämmönvarauskyky.
2. Vuolukiven lämmönjohtokyky on suurempi, josta seuraa parempi hyötysuhde. Savukaasujen lämpö imeytyy tehokkaammin kiveen, kuin tiileen.

1. Mikä on uunisi ulkovaipan vahvuus?
-Perustele sen jälkeen uudestaan vuolukiven suurempi lämmönvarauskyky koska massa (ominaispaino) per neliö on huomattavasti tiiltä pienempi.
2. Vuolukivi lämpenee ja jäähtyy nopeammin koska esim. ulkovaipan vahvuus ei ole kuin kolmasosa tiilen vastaavasta.
-Perustele savukasujen lämmön imeytyminen ja parempi hyötysuhde uudestaan?

Tuossa aikaisemmin jo mainittiin siitä, että vuolukiviuunia tms. valitessa painoerot ovat suuret saman kokoluokan uuneissa.

Lue lisää

Uunini ulkovaipan paksuus on 70 mm ja uunin kokonaismassa on 2800 kg. Oletko selvittänyt itsellesi, että vuolukiveä on montaa laatua, joista sisäosiin valitaan mahdollisimman homogeeninen kivilaatu, jonka lämmönjohtokyky on mahdollisimman suuri, jolloin se kykenee myös varaamaan ison lämpömäärän. Pintakiveksi valitaan värikkäämpi laatu, joka ei kestä yhtä isoja lämpötiloja, eikä johda lämpöä yhtä hyvin kuin sisäkivi. Pintakivi asennetaan myös siten päin että kiven syyt ovat poikittain, jolloin lämmön siirtyminen sisäosista ulkopintaan hidastuu. Kaikissa luonnonkivissä on syyt, kuten puussa ja kivi käyttäytyy erilailla eri suuntiin asennettaessa. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi materiaalia valitessa. Tiilessä sellaista ilmiötä ei ole, ja se johtaakin lämpöä yhtä hyvin kaikissa suunnissa.

Tällaisilla leudoilla ilmoilla (nyt -1 C-aste) lämmitän joka toinen päivä pienen pesällisen. Kun ilmat kylmenevät, siirrytään lämmittämään päivittäin. Oikein paukkupakkasilla saatamme lämmittää Iso-Kustaan aamuin illoin, vaikka se ei olisikaan välttämätöntä. Näin tehden kuitenkin lämmityksen hyötysuhde on hieman parempi. Edellä kerrotun lisäksi päivittäinen ruuan valmistus tapahtuu (paikan päällä muuratulla) puuliedellä. Näillä toimin suurehkon kaksikerroksisen talon lämpötila pysyy riittävän tasaisena koko ajan.

Aiemmin minulla oli tuon vuolukivitakan tilalla muurattu tulisija, jonka tilavuus oli nykyistä hieman isompi, mutta painosta en tiedä. Tiili oli Seppäsen tehtaan sintrattua, jonka ominaispaino oli tavallista suurempi. Lämpö pysyy nykyisellä uunilla huomattavasti tasaisempana ja puuta kuluu vähemmän. Asia ei muutu selittämällä miksikään.