Onko muilla kokemuksia kahden aspergerin välisistä avioliitoista miten ovat onnistuneet ym. Meillä minulla ja miehellä on aspergerista huolimatta esim. täysin eri unirytmit. Minä menen nukkumaan 00-02 välillä, mies 02-6:30. Muiden tuntemieni aspergerejen kohdalla unirytmit ovat myös enemmän tai vähemmän sekaisin, mutta useimmat ovat yrittämällä saaneet rytmin kuntoon. Minun mieheni ei ole edes yrittänyt. Koska asumme yksiössä, en tietenkään saa nukuttua kun toinen valvoo, joten työssä käyminen on ollut vaikeaa. Lisäksi miehelläni on ollut alkoholiongelmia. Nyt harkitsenkin avioeroa, mutten tiedä olisinko olisinko kenenkään muunkaan aspergermiehen kanssa sen onnellisempi, enkä tiedä kelpaisinko edes kenellekään nk. terveelle miehelle, jolla ei olisi aspergeria.
Muut tuntemani aspergernaiset ovat kaikki joko lapsettomia ja naimattomia tai sitten yhden pojan yksinhuoltajaäitejä. Tuntemani aspergermiehet sen sijaan ovat joko poikamiehiä, yh-isejä tai kohtuullisen onnellisissa avioliitoissa tavallisten ei-aspergernaisten kanssa.
Auttakka. Millaisia kokemuksia teillä muilla on?
Muut tuntemani aspergernaiset ovat kaikki joko lapsettomia ja naimattomia tai sitten yhden pojan yksinhuoltajaäitejä. Tuntemani aspergermiehet sen sijaan ovat joko poikamiehiä, yh-isejä tai kohtuullisen onnellisissa avioliitoissa tavallisten ei-aspergernaisten kanssa.
Auttakka. Millaisia kokemuksia teillä muilla on?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä ainakin erilaiset unirytmit on positiivista. Antaa molemmille aikaa olla myös yksin - mitä assi tarvitsee enemmän kuin muut. Mutta yksiössä voi tuottaa ongelmia. Tarvitsette kaksion!
sitten kenellekään. Jos suhde on mahdoton niin se on. Itsekin olen eroamassa, mieheni ei ole assi, mutta ei kyllä ihan nt:kään, hänellä on varmaan adhd tai joku, muttei diagnoosia. Ei toimi suhde meilläkään.
Täytyy vaan hakea parasta mahdollista olotilaa itselle.
"Auttakka. Millaisia kokemuksia teillä muilla on?"
Assien välisistä suhteista? Itselläni ei ole valitettavasti lykästänyt. En ole tavannut assinaista...
Mitä olen pari as-miestä tavannut, niin ihan mukavaa seuraa ovat.
Mikä unirytmissä on niin vaikeaa, tai minkä koet siinä ongelmaksi? Itsellä myös toisinaan rytmi menee samalle tasolle, kuin sinulla, mutta syy on siinä, että pari kertaa vikossa "joudun" valvomaan myöhään ja jatkuva rytmin muuttaminen on hankalaa.
mutta erilaiset rytmit sopivat meille hyvin - saa omaakin rauhaa. Liian tiiviistä yhteiselosta tulee vain ahdistusta...
Näyttää olevan kaikilla kovin erikoisia partnereita. Onko niin, että "ihan tavallista" parneria on vaikea löytää - vai olisiko edes tavoite tai ihanne?