yleistä päihteiden käytöstä

Mielenkiintoinen kysymys, kiinnostaa muakin. Kerrotaan että esim. viime vuonna kulutus senku kohosi. Mutta minusta nyt ei eletä läheskään niin kosteita aikoja kuin 1970, -80 luvuilla. Toisaalta havaintoni perustuu pelkästään työelämään jossa krapulainen tai "sairastava" ihminen on todella harvinainen ilmiö ollut jo vuosia. Kapakoissa en (enää) käy itsekään ja muu tuttavapiiri muodostuu raittista ihmisistä. Jonkun ne viinat on juotava jos kerran kulutus kasvaa? Vai kasvaako? Kuka juo viinat nykyään?

Minkäänlaista positiivista kehitystä ei ole näköpiirissä. Ongelmat ovat selkeästi lisääntyneet vuoden aikana ja kehitys jatkuu samanlaisena. Näin synkeästi päihdetilannetta arvioivat Terveyden edistämisen keskuksen Päihdebarometrissa kunnat ja järjestöt.

Ylivoimaisesti merkittävimmiksi päihteisiin liittyviksi ongelmiksi arvioidaan syrjäytyminen ja sairastuminen. Kuntavastaajista kolmannes ja järjestövastaajista puolet arvioi päihteidenkäyttöön liittyvän syrjäytymisen suureksi ongelmaksi.
Sairastavuudesta tätä mieltä oli 40 prosenttia järjestö- ja 30 prosenttia kuntavastaajista.
Ongelmien nähdään kasvaneen viimeisen vuoden aikana ja kasvavan edelleen tulevaisuudessa.

Linkkivinkki: www.tekry.fi > Julkaisut

Mutta kyllä oon tavannut aika nuoriakin kavereita jotka on jo ihan alkoholisteja.

Raittiita 18–24-vuotiaita miehiä on enemmän kuin pari vuotta sitten.

Prosenteissa laskien raitistuminen ei ole huimaa, mutta käänne on selkeä.

Viime vuonna raittiita miehiä tässä ikäryhmässä oli kahdeksan prosenttia, kun vuonna 2004 heitä oli kolme prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Stakesin tilastoista, joissa on yhdistetty uusimmat juomatapatutkimukset ja päihdekyselyt. Niissä raittius tarkoittaa sitä, että ei ole juonut alkoholia lainkaan 12 viime kuukauden aikana.

"Raittius on selvästi yleistynyt 2000-luvulla alle 18-vuotiailla, mutta nyt se on nousussa myös nuorten aikuisten miesten ja eläkeikää lähestyvien naisten keskuudessa", erikoistutkija Heli Mustonen Stakesista sanoo.

Yli kaksikymppisten miesten raittius voi johtaa juurensa niihin nuoriin, jotka jo 2000-luvun alussa olivat raittiita lukiolaisia. Merkkejä nuorten kriittisestä suhtautumisesta alkoholiin on useita.

"Nuoret ovat saattaneet huomata, että raitiskin tyyppi voi olla rento. Pääkaupunkiseudulla islamilaistaustaisilla nuorilla miehillä voi olla tähän vaikutusta. Vaikka he eivät juo, he voivat olla hyviä jätkiä", tutkija Jaana Lähteenmaa Helsingin yliopistosta sanoo.

Hän muistuttaa, että islamilaisnuorten esimerkillä ei olisi mitään vaikutusta, ellei juomista suomalaisessa kulttuurissa olisi aina liitetty hyvään äijämeininkiin.

Lähteenmaan mielestä myös nuorten yksilökeskeisyys saattaa vaikuttaa alkoholivastaisuuteen.

"Kieltäytyminen on mahdollista, kun ajattelee: olen mitä haluan, teen mitä haluan".

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Nuoret aikuiset miehet ovat alkaneet raitistua/1135232214007