Välillä tuntuu, ettei kantsis lukee näitä keskustelu palstoja kun on jo valmiiksi säikky ja vainoharhainen.
Itsellä takana 1 keskenmeno ja oon aina ajatellut että jos ohittaa sen maagisen 12vko niin keskenmenon riski on pieni. (nyt rv20)
Kuitenkin täällä ihmiset kirjottelee kuinka ovat saaneet tai joku tuttu on saanut keskenmenon 20 ja 30 raskausviikon välillä.
Jotenkin tuntuu, että pelko, stressi ja huoli kasvaa koko ajan eikä suinkaan pienene.
Onko keskenmenon riski yli 20 raskausviikolla kuinka "normaalia"/yleistä? Vai huolehdinko turhaan?
Jotenkin täällä vaan välillä enemmän hätääntyy näitä viestejä lukiessa kuin rauhoittuisi ja saisi tukea.
Itsellä takana 1 keskenmeno ja oon aina ajatellut että jos ohittaa sen maagisen 12vko niin keskenmenon riski on pieni. (nyt rv20)
Kuitenkin täällä ihmiset kirjottelee kuinka ovat saaneet tai joku tuttu on saanut keskenmenon 20 ja 30 raskausviikon välillä.
Jotenkin tuntuu, että pelko, stressi ja huoli kasvaa koko ajan eikä suinkaan pienene.
Onko keskenmenon riski yli 20 raskausviikolla kuinka "normaalia"/yleistä? Vai huolehdinko turhaan?
Jotenkin täällä vaan välillä enemmän hätääntyy näitä viestejä lukiessa kuin rauhoittuisi ja saisi tukea.
Vastaukset 3
Vanhimmat
koskaan. Se vaan korkeintaan vaihtaa kohdetta.
Kyllähän raskaus voi keskeytyä milloin tahansa. Eli se on mahdollista. Harvinaisempaa on kuitenkin alkuraskauden jälkeen keskenmenot. Ja olikohan se viikon 22 jälkeen ei ole enää keskenmenoja, vaan kuolleena syntymisiä (tai ennenaikaisesti syntymisiä).
Älä pelkää enää sitä keskenmenoa. Todennäköisyys on pieni, jos mikään ei siihen viittaa. Ja muutaman viikon päästä sillä vauvalla on jo kohtuulliset selviämismahdollisuudetkin.
Sitten vasta pelottaakin kun vauva on syntynyt ja joutuu elämään osaamattoman äidin hoidossa ja kohtaamaan kaikki maailman bakteerit ja virukset jotka vaanivat.
Ja entäs kun se oppii kävelemään ja kiipeämään ja voi tippua ja karata ja tulla siepatuksi
tai sairastua syöpään tai johonkin tuntemattomaan taannuttavaan perinnölliseen sairauteen.
Ja kun se lähtee päiväkotiin ja esikouluun ja kouluun missä kovasydämisillä hoitajilla on LAUMOITTAIN villejä tenavia, kuinka he ehtivät varjella aarrettasi
ja kun se tulee murrosikään eikä sen menoista tiedä eikä sen ajatuksia eikä kavereita enää tunne ja jos se on poika se ajaa kypärättä mopolla ja jos se on tyttö se liikkuu yksin hämärillä kujilla
ja kun se muuttaa kotoa ja loukkaantuu kun äiti haluaa auttaa ja neuvoa.
Ei me äidit paljon voida. Ei omin käsin voida muuta kuin pyytää suojelusenkeleitä olemaan ahkeria.
En tiedä miksi ihmiset pelottelee raskaana olevia,mutta niin monet tekee että kertoo kaikki kauheimmat jutut. Mutta sen voin suoraan sanoa ettei stressaaminen ainakaan auta,niin älä ota liian vakavasti. Stressi ei ole sinulle eikä vauvalle hyväksi. rv 20 on jo puoli väli niin rauhoitu ja nauti odotuksesta niin se auttaa :) matka on jo puolessa välissä ja jos et vielä tunne pienen potkuja niin kohta ne tunnet ja se itsellä ainakin laski stressiä. Hyvää odotusta :)