moi vaan kaikille ja hyvää alkanutta vuotta.nyt oon sitten elellyt tän tahistimen kanssa niin kauan että eka tarkastus ois edessä.haluaisin vain tietää että onko kaikilla alle 40-v tahdistetuilla muka mennyt tahdistimen kanssa loistavasti että on elämä jatkunut niin ettei mitään olisikaan?suurimmaksi osaksi näin on jo ollutkin mutta vähän on ottanut myös takapakkia.kipua on ilmaantunut raskaan työ viikon jälkeen esim.ja käteen kyllä vihlasee viellä ajottain.uutta vuotta otettiin vastaan jo vähän pitemmän kaavan mukaan ja oloista selvittiin.nyt on vaan muutama pv vähän kipuillut käteen ja rintaan.ei paljoa mutta kummiskiin.ali lämpöä ,alle 36 ja olokii ollu huono.vähä hengitys tuntunut raskaammalta.saattaa olla jotain tautiakin.onko sairastaminen tai juhlimisen jälkeinen olotila tullut erillaiseksi tahdistimen jälkeen?sitten viellä haluaisin tietää onko kukaan joutunut luopumaan työstään?ja jos tuntisin tarvetta kysellä samanlaisilta kohtalotovereilta kuulumisia niin löydänkö heitä mistä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet siis aika "tuore" tahdistinhenkilö...
Itselläni jo toinen tahdistin menossa ja omasta puolestani voin sanoa, että tahdistin itsessään ei ole kuin parantanut oloani.
Kirjoituksessasi kiinnitti huomioni käteen heijastuva vihlominen - sitä on minullakin ollut joskus kävelyn yhteydessä ja lisänä jopa rintapuristusta, joka helpottaa sekunneissa pysähdyttyäni.
Asiaa on tutkittu, mutta selitystä ilmiölle ei ole keksitty. On jopa mietitty aistisinko sähkövirran kuvatulla tavalla.
Minulla on fysiologinen tahdistin, joten lisälyönnit tulevat esiin säännöllisesti, kunnes laite korjaa tilanteen. Esim. krapulaa, kuumetta ja raskaampaa rasitusta seuraa tietysti enemmän lisälyöntiepisodeja...Tykytyksiä on joskus, mutta Propral auttaa niihin.
Itse jouduin luopumaan ammatistani ravintola-alalla työn raskauden ja tulossa olevien leikkauksien vuoksi - olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä (ikää 50v).
Työn raskaus ja sydämen tilanne ratkaisevat - ei kaikkien tarvitse ammattia vaihtaa...
Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle!
Moi vaan tulisieluinen.
Mä en ole kyllä enää alle 40vee(yhyyy...) mut ajattelin kuitenkin vastata.No en mäkään voi sanoa että ihan kuin ei mitään oliskaan mutta jos ajattelen sitä miltä minusta tuntui ilman tahdistinta niin ero on tietysti huima.Samanlaista ainakin mun elämä nyt suunnilleen on kuin ennen tahdistinta.Mä teen paljon fyysistä ja aika rankkaakin työtä sähköasentajana.Paljon joutuu olemaan ja tekemään sekä ponnistelemaan kädet ylöspäin joten
selkä,niska,lihas,nivel,väsymys ym,vaivat ovat tuttuja jo vuosia ennen tahdistinta.Tahdistimesta
en ainakaan ole kokenut olevan mitään haittaa työssäni.
Minullakin on fysiologinen DDDR-tahdistin ja kyllä minullakin ajoittain tuntuu tykytyksiä mutta ne ovat ohimeneviä.
Ei muuta kuin Hyvää Uutta alkanutta vuotta sinulle ja muille ja minulle voi aina lähettää sähköpostia.
Terveisiä!
Mulle on tahdistin laitettu elokuussa 2007, ensimmäinen puolivuotistarkastus on takanapäin... 26-vuotias olen.
Sen verran taustasta voisin kertoa, että mulle tehtiin Helsingissä katetriablaatio, joka ärsytti mun sydämmeni äärimmilleen ja aiheutti lopulta kammiovärinän, jonka jälkeen mut "iskettiin oikeaan rytmiin", sit muutama päivä siitä niin mulla olikin jo tuo tahdistin..
Sinänsä pelkkä tahdistimen laitto oli jo niin suuri järkytys, että... Enhän todellakaan ajatellut, että sitä varten sairaalaan olin edes menossa..
Mutta aika parantaa haavat, sekä ulkoisesti, että sisäisesti... Töihin palasin kuukauden jälkeen tahdistimen laitosta, ihan pelkästään oman mielenterveytenikin takia.. Kotona makaaminen rupes todellakin syömään naista...
Silloin tällöin tahdistinhaavassa tuntuu kipua ja on epämiellyttävä, etenkin jos on rasittanut itseään enemmän.. Lisäks ihmettelin, että mitä ihme patteja tuntuu tahdistinarven kohdalla, mutta kontrollissa lääkäri helpotti mun huoltani ja sanoi, että se onkin vaan sen laitteen johto, joka siinä tuntuu...
Mutta toivotan sulle oikein mukavaa kevään jatkoa!!!! Mukava olisi vaihtaa kuulumisia vaikka enemmänkin, mielipiteiden vaihto tekisi hyvää!!!!
Hei!
Vastaan, kun kyllähän 51 v on lähes sam kuin 40 v, eikö?
Minä olen kärvistellyt tahdistimen kanssa nyt kolme viikkoa ja minusta tuntuu että joutaisin kuolla pois tai otetaan koko vekotin pois! Ei tämä vielä ainakaan elämälaatua ole korjannut. Tahdistin laitettiin korjaamaan johtumattomia lyöntejä. Mieluummin kuuntelisin niitä kuin tätä hikoilua, painon tunnetta rinnassa, tykytystä..mentiin ojasta allikkoon. Sehän tässä eniten harmittaa, että leikkaava lääkäri totesi leikkausalissa ettei tätä ole sulle aboluuttisen pakko laittaa. Vähän viime tipassa! Toisen kardiologin puheista ymmärsin, että saattaa olla niin, että josku oma syke ei käynnistykkään tauon jälkeen. Siinä pelossa suostuin leikkaukseen. Ketä uskoa kun makaar leikkuaspöydällä! Miksen uskonut laikkaavaaa???Mites sulla, kun aikaa jo on?
Eli minullekkin laitettiin 11.6.08 tahdistin. Tulee kohta kaksi viikkoa. Outo väsymys ei ole hellittänyt ja nyt ajattelen, onko vika sittenkin päässä, vaikka indikaatiot oli ihan selvät. Alhainen syke koko elämän 36 -43. Eli minulla tahdistaa koko ajan. Meinasivat laittaa sellasen, joka tahdistaa, kun kohtaus tulee. Oli taistelu, että sain uskomaan, ettei minulle tule tajunnanmenetyskohtauksia, vaan jatkuva väsymys, mikä ei ole normaalia. Kait sen itse tietää.
En tiedä, ei minunkaan elämänlaatu ole vielä ainakaan kohonnut. Ja mietityttänyt on olenko nyt liian hätäinen, vai onko se nyt kuitenkin tätä. Ehkä väsymyksen taustalla onkin joku muu seikka, mitä ei ole huomattu. ??En enää tiedä??
Odotellaan. Kun pääsee saunaan ja uimaan. Uskon, että mielikin kohoaa....Laitahan viestiä. Sinä älä mieti nyt kuolemaa...Kyllä kaikki järjestyy!
Heipä! No..reilu kuukausi vierähtänyt.. ja alakulo vaivaa edelleen. Tykytykset ja helkkarinmoiset hikikohtaukset rassaa. Vaihdevuosioireetko samalla kellonlyömällä tahdistimen asennuksen kanssa???!!En usko! Hienolta tuntuu ne päivät, jolloin suurimman osan päivää tuntee olevansa ihan normaali kuten eilen. Normaalisti olen fyysisesti hyvinkin aktiivinen, rullaluistelen, lenkkeilen, puuhastelen kaikenlaista..nyt kudon sukkaa. Lenkkeillytkin olen, mutta jotensakin koko persoona hukassa mokoman vekottimen takia! Minun tahdistin kuuluu olevan töissä myös, 68%. Jostain syystä minä vain aistin nämä tahdistukset epämiellyttävänä tunteena.
Mutta.. illalla saunaan ja uimaan hyvän ystävän kanssa. Saunominen aiheuttaa tosin vielä tykytyksiä, mutta uiminen näin avantouimarille tekee hyvää.. lähinnä korvien välille. Voi hyvin! Vaihdetaan kuulumisia.
Hei!Minulle asennettiin 11.6.08 siis aivan äskettäin tahdistin, joka tahdistaa koko ajan 60/130. Ollut koko iän tosi matala syke 36 -43.
Olen taistellut vuodesta 1994 asti, että pääsisin ortostaattiseen tai Tilt-kokeeseen. Nyt vasta onnisti. Ja sydän ortostaattisessa 5 min kohdalla pysähtyi ja verenpaineet romahti. No, vihdoinkin kiireellisenä HUS:aan tahdistimen laittoon. Vaikka oli sukurasite suuri. Paperit läheisistä minua ei -94 otettu tosissaan.
Kunnes päätin, että viime vuoden rajun väsymyksen syy nyt selvitetään. Arvelin jo, että sydämmeni on aika heikossa tilassa.
Tilanne on uusi minulle, vaikka olen seurannut tahdistinpotilaan siskoni elämää. Hänelle laitettiin 27-vuotiaana. Eli koko pienellä suvulla tahdistimet. En ymmärrä miks minua ei otettu tosissaan, ennen kuin oli pakko.Nykyään pitää osata vaatia, että säilyy hengissä.
Kivasti on parantunut. Ois mukava tosissaan kuulla toistenkin kommentteja eri elämäntilanteista onko tahdistin ollut hyvä ja muutenkin. Jossain hammmaslääkärissä oli, ettei
tahdistinpotilaalle saa käyttää Led valokovetinta.
Surutta käyttävät, koska hammaslääkärit ja hoitajat eivät edes tiedä, eivät lue papereita.
Itse yritän nyt maahantuojalta saada selvitystä kirjallisena, miten asian laita on. Lähetän sen sitten HUS:n tahdistinpkl:lle, kun saan.
Eivät sielläkään osanneet sanoa. Kun katsoin kovettajien nimenomaan LED, ei mainintaa ollut käyttöturvallisuustiedotteissa. Ja itse olen hoitaja, emmekä käyttäneet laitetta tahdistinpotilaille!Olen nyt 43-vuotias.
Väsymystä ei ole vienyt, tai sitten olen tottunut nyt päivänokosiin.
Tahdistellaan...Hyviä vointeja!