..että ihmisen pitää joutua ihan äärimmäisen alhaiseen tilaan alkoholin takia, että se vihdoin ymmärtää lopettaa..??
Onko täällä ketään raitistunutta, joka olis raitistunut ihan muuten vaan...ilman mitään äärinoloo tapausta..??
Onko täällä ketään raitistunutta, joka olis raitistunut ihan muuten vaan...ilman mitään äärinoloo tapausta..??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei mennyt työpaikkaa eikä parisuhdetta. Lopetin koska kyllästyin täydellisesti tylsään pakonomaiseen lähes joka viikonloppuiseen juopotteluun, paheneviin krapuloihin, masennukseen. Halusin muutoksen elämään ja se tuli kun päätin päivä kerrallaan vaan mennä raittiina, pitemmälle en halunnut/uskaltanut ajatella. Nyt on vuosi täysraittiutta takana.
En ole hakenut mitään ulkopuolista apua mutta tätä palstaa olen lukenut usein ja joskus harvoin kirjoittanutkin. Ja olen lukenut muutamia kirjoja joita täälläkin on mainittu.
Juon alkoholitonta olutta silloin tällöin. Olinkohan edes alkoholisti? Varmaan vaan suurkuluttaja mutta sekin oli masentavaa elämää tähän nykyiseen verrattuna. Suosittelen kaikille. En usko että kohtuukäyttö sopii minulle. Vielä ei ole tullut tarvetta kokeilla sitä.
Keroisitko vielä kuinka kauan olet ollut kuivilla?
Yhden vuoden ja viikon päälle.
Luulen, että jokainen juomisen lopettanut alkoholisti (juoppo, suurkuluttaja, miten vain) on saavuttanut oman pohjakosketuksensa. Se vain vaihtelee eri ihmisillä; toiset joutuvat menettämään kaiken sosiaalisessa, psyykkisessä ja materiaalisessa mielessä, toisten pohjakosketusta ei ulkopuolinen välttämättä huomaakaan.
Minä en pudonnut sillan alle enkä menettänyt perhettäni. Tietyssä juomisen vaiheessa sen aiheuttama psyykkinen rasitus kävi ylivoimaiseksi ja aloin pyrkiä eroon viinasta. Kokeilin lukuisia tapoja irrottautua; lakkoja jotka kestivät kolmesta tunnista runsaaseen puoleen vuoteen, erilaisia rajoituksia, turhaan. Tuskaista oli. Heinäkuussa 1998 irrottautuminen lopulta onnistui. Lopullista syytä onnistumiseeni en pysty kertomaan, mutta silloin tiesin ettei minun enää tarvitse juoda eikä liioin kärvistellä viinanhimossa.
Kaikki takaisin palailee aikanaan, jos ei sitten se kaikkein suurin palaveri vie.
Niistä piruista ei irti pääse koskaan. Aina ja kaikkialla ne on suoltamassa omaa erinomaisuuttaan, miten mä olin alhaalla taikka, sitten vitun alhaalla, taikka enpäs pudonnutkaan sudenkuoppaan. Enpä kerrokkaan miten Punahilkan käy.
mUSTA TUNTUU, ETTÄ NE JOTKAZ SITYÖ HAUKKUU on vaan kateellisia niille jotka on oystynert lopetta,maan dokaamisen,
Kyllä raitistua voi ilman mitään rajua syytä tai tapahtumaa. Jos yhtään kunnioittaa saamaansa elämää tai läheisiään niin raitistumisen syyksi riittää oman elämän pelastaminen ja läheisten ilo siitä, että olet selvinnyt. Juominen ei tuota lopulta enää mitään iloa. Ei se ole upeaa nousuhumalaa vaan pöhnäistä ja pöhöttynyttä hömelöimistä. Ja leimaantumista puliksi. Aina on hyviä syitä raitistua!!!!! t.Kokemusta on