Moi!
Heitän tällaisen spekulatiivisen kysymyksen, että paljonko rahaa olisit valmis maksamaan pysyvästä raittidesta?
10 000 euroa vai mitä?
Tarkoitus ei ole loukata ketään eikä pilailla, vaan mielestäni vastaus tuohon kysymykseen kertoo jotain alkoholista riippuvaisen ihmisen tilasta.
Uusi auto maksaa vähintään 13 000 euroa, ihmiset hoitavat autoaan paljon paremmin kuin itseään.
Ironista.
Vai onko raittius niin suuri "lahja", että sen arvo on korvaamaton?
Heitän tällaisen spekulatiivisen kysymyksen, että paljonko rahaa olisit valmis maksamaan pysyvästä raittidesta?
10 000 euroa vai mitä?
Tarkoitus ei ole loukata ketään eikä pilailla, vaan mielestäni vastaus tuohon kysymykseen kertoo jotain alkoholista riippuvaisen ihmisen tilasta.
Uusi auto maksaa vähintään 13 000 euroa, ihmiset hoitavat autoaan paljon paremmin kuin itseään.
Ironista.
Vai onko raittius niin suuri "lahja", että sen arvo on korvaamaton?
Vastaukset 9
Vanhimmat
on vähän hölmö, mutta kyllä raittiuden arvo on korvaamaton.
Olen juonut 24 vuotta. Luulisin että rahaa on palanut aika reilusti. Ei väliä enää, ne on mennyt. Tehtyä ei saa enää tekemättömäksi.
Uskon jopa että olen henkisesti kasvanut paljon, tuon kaiken seurauksena.
Jos MULLE maksettais 10000e raittiudesta, voisin ehkä jopa harkita
Maksanut melkein mitä tahansa silloin juovana aikana jos joku olisi myynyt minulle raittiuden, kymppitonni olisi ollut pilkkahinta.
Myisinkö raittiuden? En mistään hinnasta.
Juuri tällaisia kysymyksiä tällä palstalla pitäisi esittää! Tästä aiheesta syntyy keskustelua, sanokaa minun sanoneen. En ole milloinkaan myöntänyt olleeni väärässä, en ole nytkään! Minä puolestani olisin valmis myymään raittiuteni heti 100 000 eurosta! Vaikka se ei ole kestänytkään vasta kuin 6 kk...
Antaa muuten aihetta ajatteluun. Moneltakin kantilta. Kysymys testaa sekä raittiuden että rahan arvoa kunkin henkilön mielestä ja näiden suhdetta, eli siis asetelma onkin paljon monimutkaisempi kuin noin äkkilukemalta.
Olen itse päässyt hyvään vauhtiin raittiuden tiellä ja se kärvistely on loppunut viinan súhteen ja olen myös saavuttanut tasapainoni ja terveyteni. Ei, en halua myydä tätä olotilaa mistään hinnasta. Ei mikään raha korvaa sitä olotilaa kun alkaa olla sujut itsensä kanssa.
Jos saisin rahaa siitä, että alkaisin ryypätä, vaikka en tahdo? Ei kuulosta oikein toimivalta. Siis pitäisikö sitä viinaa juoda vaikka malliksi joku määrä jonkin todistajan läsnäollessa. Raha on kuitenkin aika harvoin onnen tuoja, eiköhän sillä(kin) ole saatu onnettomuutta ihmisten elämään. Hyvähän minun on tietysti sanoa kun talous on kunnossa, ei velkaa, oma asunto maksettuna ja töistä saan sen mitä tarvitsen. Jää nykyään jopa säästöön kun ei tarvitse laittaa rahaa juomiin ja niiden oheisilmiöihin. Ei muuten ole rokulipäiviäkään tarvinnut pitää viime aikoina.
Jatketaan pohdiskelua. Jokainen kantiltaan.
Minunkin sairauteni, kaikessa salakavaluudessaan, tuotti tuossa taannoin tällaisen tuskaisen kysymyksen, "paljonko minulle pitäisi maksaa, että joisin, joisin itseni vielä humalaan?" Onneksi voin tuudittautua siihen, ettei kukaan tule minulle sellaista summaa ikinä tarjoamaan, että enää alentuisin noin jumalattomaan, elämänvastaiseen tekoon.
Jos 100 000 euroa on liikaa, niin paljonko tarjotaan?
viikko kahvilippaaseen useiden kupillisten hinnan heti raittiuteni ensimmäisestä päivästä alkaen. Arvioni mukaan sitä kertyi viime vuonna noin 250-350 euroa. Raittiuteni alkuvuosina oli hinta markka-aikana selvästi vähemmän. Bensaan ja puhelinkuluihinkin on mennyt jonkin verran. Kalliiksi on raittius tullut, kalliiksi.
Ja samalla ikäänkuin rakastetuksi, josta luopumiselle hintaa en tiedä.
...niin, että tulipa kohdalleni mitä tahansa niin en käy kauppaa raittiuteni kanssa!