Kirjoitan kirjaa, jossa pääkelmi alkaa maalata kirjan loppupuolella. Hän ei ole maalannut kolmeenkymmeneen vuoteen, koska joku arvosteli hänen (ihan hyviä) maalauksiaan silloin. Nyt hän istuu pyörätuolissa, ei pysty liikkumaan, mutta kädet toimivat.
Kysymykseni on: millainen tapahtuma saisi tuollaisen vastahakoisen taiteilijatyypin tarttumaan taas pensseliin? Hän on äkäinen, itsekäs, ahne luonne. Mikä motivoisi häntä. Minun on pakko saada hänet maalaamaan, muuten hän pilaa kirjan juonen, mutta hän istuu siinä vaan kädet puuskassa, eikä ole huomaavinaan viereensä tuotuja maalaustarvikkeita. Miten hänen mielensä muuttuu? Näkeekö hän ulkona jotain? Haluaako hän ilmaista jotain itsestään? Alkaako hän maalata rahan toivossa? Vai ihan vain siksi, kun ei muutakaan tekemistä ole? Kostoksi? Hän piirtää (tai piirsi aikaisemmin) tosi hyviä karikatyyrejä.
Voisiko jokin, mitä joku sanoo hänelle, saada luovuuden pursuamaan? Vai onko sen tultava hänestä itsestään?
Kysymykseni on: millainen tapahtuma saisi tuollaisen vastahakoisen taiteilijatyypin tarttumaan taas pensseliin? Hän on äkäinen, itsekäs, ahne luonne. Mikä motivoisi häntä. Minun on pakko saada hänet maalaamaan, muuten hän pilaa kirjan juonen, mutta hän istuu siinä vaan kädet puuskassa, eikä ole huomaavinaan viereensä tuotuja maalaustarvikkeita. Miten hänen mielensä muuttuu? Näkeekö hän ulkona jotain? Haluaako hän ilmaista jotain itsestään? Alkaako hän maalata rahan toivossa? Vai ihan vain siksi, kun ei muutakaan tekemistä ole? Kostoksi? Hän piirtää (tai piirsi aikaisemmin) tosi hyviä karikatyyrejä.
Voisiko jokin, mitä joku sanoo hänelle, saada luovuuden pursuamaan? Vai onko sen tultava hänestä itsestään?
Vastaukset 11
Vanhimmat
pursuamisen alkuunpanemisen metodin, tulen ja kerron teillekin.
Laita vaan pensseli kouraan ja potkua persuuksiin. Sinähän sen kirjoitat eikä kirjasi henkilö?
Että oikeen kirjaa ja neuvoja kaivataan. Kai kirjoittajalla itsellään on se "käsikirjoitus" valmiina jo alkaessaan kirjaa tekemään. vai tuleeko siitä sellainen tässä-ja nyt-kirja.
Kirjoittaja joutuu kyllä käsikirjoituksensa itse kirjoittamaan, tiesitkö? Ei sitä osteta supermarketin hyllyltä. Puhun kirjasta, mutta käsikirjoitushan se vasta on tässä vaiheessa, ja lisäksi keskeneräinen. Henkilöni pullikoivat, enkä saa heitä tottelemaan minua. Siksi kysyin. Ajattelin, että teillä kuvallisesti luovilla voisi olla ideoita, miten (käsikirjoituksessani tai oikeassa elämässä) jollekin voi tulla maalaamisen tarve monen vuoden tauon jälkeen.
Kukin kirjoittaa omalla tyylillään. Joku alkaa vaan kirjoittaa, ja juoni kehittyy sitä mukaa. Minä olen sellainen, etten osaa aloittaa, enenkuin olen suunnitellut kaiken, ainakin suurinpiirtein.
Ehkä minun pitää tämä asia itse ratkaista, mutta jos jollakin on ideoita, arvostaisin kovasti.
Onko hänellä lapsia,lapsenlapsia tai joku nuori lähellä, jolla piilee luovia kykyjä?
Tuolla nuorella ei ole itsetuntoa ja päähenkilö näkee hänessä itsensä nuorempana ja haluaa tehdä asialle jotakin.
Hän alkaa maalata ja opettaa samalla nuorta taiteilijan alkua.
Olisiko tuo nuori löytänyt päähenkilön tauluja jostakin kätköstä ja siitä kiinnostuu keskustelemaan hänen kanssaan.
Tulisiko heille yhteinen näyttelykin?
Vai olisiko tuo nuori lupaus runoilija, jonka runot koskettavat päähenkilöä ja sillä voimalla alkaa maalaaminen. Hän kuvittaa nuoren runokirjan...
lapsi. Kirkkaan keltainen sadetakki harmaata asvalttia vasten. Mies katselee ikkunasta lapsen eläväistä leikkiä pihalla, hänhän itse on pyörätuoliin sidottu.
Lapsi piirtää asvalttiin, värikkäitä kauniita kuvioita, hyppää ruutua...Lapsen puhdas ja rajoittamaton riemu saa jotain liikahtamaan...
........(mielikuva harmaasta huoneesta jossa himmeä valo, synkähkö hahmo istuu kumarassa pyörätuolissa, lapsen keltainen sadetakki vahvana kontrastina, samoin värikkäät piirrokset asvaltissa)
tuumaat tällaisesta:
"Hän katsoo, olosuhteiden pakostakin, paljon telkkaria, ja pitää erityisesti YLE Teeman ohjelmista. Eräänä iltana hän alkaa katsoa Vincent van Gogh´sta kertovaa 4-osaista sarjaa (se tuli juuri joulukuussa 2007). Tyyppi, Vincent, kiehtoo häntä niin paljon, että hän alkaa ottaa enemmän selvää miehestä internetissä (jos käyttää nettiä).
Hän saa myös tietää, että Vincentistä Irving Stonen kirjoittama romaani Lust for life on suomennettu nimellä Vincent van Gogh, ja lukee sen. Kuin huomaamatta kiinnostus taiteeseen kasvaa ja hän lukee myös Vilho Lammesta kertovan Rintalan romaanin Jumala on kauneus. Kipinä on syttynyt.
Hän päättää kokeilla, miten maalataan ja ostaa summamutikassa yhden oljyvärimaalausta käsittelevän opaskirjan, joka auttaa hyvin alkuun.
Netin kautta hän saa uusia ystäviä ja hyviä neuvoja ja istuu joskus tuntikausia maalaustaidetta tutkien. Aivan uusi maailma on avautunut ja alkaa tajuta miten mahtava ja monipuolinen se on."
Tuosta sinun pitäisi pystyä repimään hyvinkin kymmenkunta liuskaa ja sen jälkeen alkaa rakentaa uutta identiteettiä sankarillesi. Mutta älä, jukolauta, kirjoita liikaa maalaamisesta sinänsä jos et siitä mitään tiedä, et saa siitä uskottavaa tekstiä.
En ole varma voiko YLEn arkistosta katsoa tuon sarjan, 4*à 50 min. Jos voi niin kannattaa katsoa.
Hm. ehkä satiiri voisi motivoida. Eli heräävä halu satiroida ympäristöään (ja ehkä itseäänkin). Tai jotain tyyliin miten Goya teki sodan kauhut. Tai kuten Vonnegutin yhdessä kirjassa abstrakti ekspressionisti motivoitui maalaamaan jättimäisen realistisen maalauksen, vaikka kaikki olettivat, ettei tyyppi osaa edes piirtää.
Kaikki ehdotukset, joita on esitetty, olisivat ihan hyvin sovitettavissa tarinani juoneen. Tämä satiirijuttu ehkä kaikkein parhaiten. Henkilöllä on kauheasti vihaa ja kaunaa, mutta hän ei enää pysty aiheuttamaan harmia kenellekään muuten paitsi ajtuksissaan. Hän suunnittelee kostoa. Taidenäyttely, jossa muut henkilöt esittäytyvät koko typeryydessään ja naurettavuudessaan - siinäpä mainio kosto! Hän alkaa vihaa puhisten maalata. Ja hän haluaa myös kostaa sille, joka aikoinaan arvosteli hänen töitään ja sai hänet lopettamaan maalauksen. Hän huomaa osaavansa yhä maalata. Ja hän maalaa. Päivät pitkät. Ensin vihaa pursuen, mutta vähitellen hänen silmänsä alkavat avartua..
Ratkaisu on niin helpontuntuinen (kuten hyvät ratkaisut usein), että ihmettelen, etten itse sitä keksinyt. Kiitos! Jos joskus (pian, toivon) löydät kaupasta kirjan, joka loppuu noilla linjoilla, otapa yhteyttä, niin lähetän sinulle ilmaiskopion.
Viha, into tulevat siis jo esille, mutta miten hahmosi aloittaa? Aihe voi tulla aivan pienestä kuviosta matolla, auringon valon muodostamista varjoista. Ehkä jokin kuva, väri tai muoto lehden kuvassa, TV:ssä tai ulkona tuo muistiin jonkin vuosikymmeniä aikaisemmin maalatun työn aiheen. Tai jokin väri herättää muistoja. Oliko sitä ehkä vaikea sekoittaa ja saada oikeaa sävyä tai sama sävy oli jossain vanhassa taulussa, jota hän oli aina ihaillut esim. jossain museossa kotimaassa tai ulkomailla. Haastattele jotain luovaa ihmistä enemmän ja kysele ideointi- ja työskentelyprosessista.
Laitathan meille tiedon kirjasi nimestä, kun se valmistuu.
Laitoin näet itsekin vinkkejä tähän.
Kiinnostaisi lukea se sitten.