sain tietää olevani raskaana. pitkän, tuskallisen miettimisen jälkeen menin terveyskeskukseen ja varasin ajan keskeytykseen. menin sairaalaan, minulle tehtiin ultraäänitutkimus. olin valmistautunut siihen, että keskeytys tehtäisiin silloin. maatessani siinä tutkittavana, lääkäri sanoi että raskaus oli jo mennyt yli 12 viikon. olin järkyttynyt. itkin hysteerisesti siinä hoitajien keskellä. en voinut olla ajattelematta sitä kuvaa jonka näin, omasta pienokaisestani siinä ruudussa.minun sisälläni. pitkän tovin itkin, viimein sain päätettyä mitä teen, ja täytin hakemuksen jolla sain luvan keskeytykseen. olin rikki, tiesin että sisälläni kasvoi uusi elämä, jonka olin tuhoamassa. muutamaa päivää myöhemmin sain postissa päätöksen. olin saanut luvan keskeyttää yli 12 viikon mennyt raskaus. varasin ajan. ensimmäisellä lääkärikäyntikerralla minulle annettiin pilleri joka aloitti keskeytyksen. samlla minulle varattiin aika kahden päivän päähän, jolloin minun oli määrä tulla takaisin osastolle, jossa keskeytys suoritettaisiin loppuun. kahden oireettoman päivän jälkeen menin osastolle. minulle annettiin sairaalan vaatteet ja minut ohjattiin huoneeseen, jossa vaginaani laitettiin pillereitä, jotka saavat kohdun supistelemaan, ja keskeytys alkoi. kolmen ensimmäisen tunnin ajan tunsin aivan järkyttävää kipua, sellaista, mitä en edes kuvitellut olevan olemassakaan. kierin sängyllä, kävelin ympäri huonetta, makasin lattialla, tein kaikkeni saadakseni kivun hellittämään. otin kaksi kipulääkepilleriä, jotka molemmat oksensin ulos. en ikäissäni ole niin kamalaa oksennusta tehnyt. hoitaja antoi minulle kipulääkettä suoraan suoneen, minkä jälkeen taas oksensin. muistan että kutsuin hoitajan huoneeseen vain kysyäkseni "voiko tähän kipuun kuolla". fyysinen tuska oli hirveä. itkien soitin parhaalle ystävälleni "sattuu niin paljon, tule tänne." sen jälkeen muistan nukahtaneeni, ja heräsin kuin koomasta, tokkurassa, puhelinsoittoon, jossa tämä ystäväni kertoi olevansa matkalla sairaalaan. kivut helpottivat, ei sattunut enää oikeastaan yhtään. olin jopa hyvällä tuulellä, en osannut ajatella asian henkistä puolta vaan olin taivaallisen onnellinen siitä että fyysiset kivut olivat ohi. jouduin olemaan sairaalassa vielä monta tuntia, kipuja ei kuitenkaan enää ollut. lopuksi tehtiin tutkimus jossa katsottiin ettei kohtuun ollut jäänyt enää raskausmateriaalia. hieman oli, mutta lääkärien mukaan se ei ollut vaarallista, vaan sain lähteä kotiin, ja loput tulisi ulos jälkivuotoina.
jälkivuotoa tuli muutaman päivän ajan aika runsaasti, mutta sitten hiljeni. tuli jonkun verran, mutta todella vähän, muutaman viikon ajan. kuukautiset alkoi vähän alle 2kk:n päästä abortista.
henkinen tuska, mitä olen kokenut abortin jälkeen, on ollut hirveä. olen hyljeksinyt itseäni, koska käytännössä tapoin oman lapseni, enkä anna sitä itselleni koskaan anteeksi. raskausaikana se kuitenkin tuntui ainoalta oikealta ratkaisulta. se on lohsuttanut minua hieman.
haluan sanoa jokaisella lääkkellisen raskaudenkeskeytyksen kokeneelle naiselle, että vaikka siltä tuntuu, ette ole ainoita.
ja niille, jotka vastustavat aborttia... miettikää hetki sitä henkistä ja fyysistä tuskaa minkä nämä naiset joutuvat kokemaan. älkää ajatelko että se olisi helppoa kenellekään.
minä muistan tästä kokemuksesta sen fyysisen kivun jonka koin kun makasin huoneeni vessan lattialla oksentaen ja verta vuotaen.muistan sen, miten luulin kuolevani, sen, miten kamala henkinen tuska siitä on seurannut jälkeenpäin ja kuinka vaikea päätös oli "tappaa oma lapsi", jonka minä myönnän kyllä. ja sen, että minulle kerrottiin vasta jälkeenpäin, että kipu vastaa synnytystä.
jos nyt saisin valita, en olisi koskaan mennyt tekemään aborttia.
lääkkeellinen keskeytys
16
1515
Vastaukset
- -valtiossa?
Edellä on tyypillinen abortöörin kertomus. Hän säälii itseään eli kipujaan ja masennustaan abortin jälkeen. Ei enää teksisi samaa, koska HÄNEEN sattui ja HÄN traumatisoitui.
Ei juuri mitään kommenttia lapsesta ja lapsen elämästä. Mitä mahtoi lapsiparka kokea äitinsä panikoidessa ja ottaessa myrkkyä?
Kertomus on myös surkea esimerkki abottilain käytännöstä. Abortti on vapaata hupia millä raskausvaiikoilla tahansa, kunhan täyttää paperit. Viranomaiset myönsivät poikkeusluvan, joka oli lopulta abortöörinkin kannalta virhe.
Missä on viranomaisten vastuu omankin arvionsa mukaan "hysteerisen" potilaan hoidossa? Ovatko viranomaiset täysin voimattomia vai haluttomia hoitamaan potilaitaan - siis äitiä ja lasta?
Missä viipyy lapsen perusihmisoikeuksien tunnustaminen?
Miten tällainen holtiton lasten surmaaminen ja naisten rääkkääminen ja traumatisointi on mahdollista? - Maya84
Hyvin tutulta kyllä kuulostaa... ihan yhtä tuskaa on tämä koko aika, siitä lähtien kun sain tietää olevani raskaana... mullekin tehtiin lääkkeellinen keskeytys, tuska oli aivan hirveää muttei varmaan ihan yhtä hirveää kuin kuvailemasi. Ja kun olisikin vaan ollut fyysista tuskaa, mutta henkinen tuska on vielä pahempaa.
Yhtä asiaa vain tuossa ihmettelen, lääkkeellistä kesksytystähän ei mun tietääkseni voida tehdä enää, jos raskaus on edennyt yli 9 viikon? Ainakin mulle niin sanottiin. Mulla se oli juuri päivää alle 9 viikkoa kun se tutkittiin ensimmäisenä päivänä ultraäänitutkimuksella, seuraavana päivänä eli varsinaisena "aborttipäivänä" se oli juuri 9 viikkoa. Aika outoa siis, kaavintahan olisi tuossa sun tilanteessa ollut se "ainoa oikea" menetelmä enää...- siinä..
ollu kyse myöhäisvaiheen keskeytyksestä eli nehän alotetaan myös lääkkeillä ja sikiö synnytetään, mutta (useimmiten) jo kuolleena.. eihän yli 12rv sikiöitä voida kaapiakaan.
- Maya84
siinä.. kirjoitti:
ollu kyse myöhäisvaiheen keskeytyksestä eli nehän alotetaan myös lääkkeillä ja sikiö synnytetään, mutta (useimmiten) jo kuolleena.. eihän yli 12rv sikiöitä voida kaapiakaan.
No saattaahan se olla, kyllähän sillä raskauden keskeytyksessä käytettävällä joskus käynnistetään normaaleja synnytyksiäkin... siis sillä, jota annetaan toisena päivänä.
- kokenut...
Mulle tehtiin myös lääkkeellinen raskaudenkeskeytys kesällä... Kummastuttaa vain se, että mulla ei ollut juurikaan minkäänlaisia kipuja eikä vuotokaan kestänyt kuin ehkä korkeintaan tunnin... kiputablettejakaan ei tainnut mennä kuin muutama kappale.
kai se on sitten ihan tapauskohtaista miten ne lääkkeet vaikuttaa:)
Noh,anyways, tsemppiä sulle!- juttu,
monesti ollu menkkakivut kovemmat kuin raskaudenkeskeytyksessä ja muutenkin kaikki meni hyvin. Kai joillakin sit vaan sattuu enemmän ja muuta ja aika paljon laitetaan sitä värikynää ja liiottelua sit vielä sinne sekaan..;)
- kerhoon
juttu, kirjoitti:
monesti ollu menkkakivut kovemmat kuin raskaudenkeskeytyksessä ja muutenkin kaikki meni hyvin. Kai joillakin sit vaan sattuu enemmän ja muuta ja aika paljon laitetaan sitä värikynää ja liiottelua sit vielä sinne sekaan..;)
Itselläni oli sama juttu. Eipä paljon kipuja ollut, mutta fyysisiä kyllä. Ilmeisesti teillä kuitenkin onnistui eikä tarvinnut mennä kaavintaan??
Mietin kyllä että kun olin kuudennella viikolla, niin vaikuttiko se asiaan.Raskaus oli niin alkuvaiheessa,jos vertaa vaikka ap:n tilanteeseen. Luulisi sen vaikuttavan. Mutta varmasti myös henkilökohtainen asia. - kokenut...
kerhoon kirjoitti:
Itselläni oli sama juttu. Eipä paljon kipuja ollut, mutta fyysisiä kyllä. Ilmeisesti teillä kuitenkin onnistui eikä tarvinnut mennä kaavintaan??
Mietin kyllä että kun olin kuudennella viikolla, niin vaikuttiko se asiaan.Raskaus oli niin alkuvaiheessa,jos vertaa vaikka ap:n tilanteeseen. Luulisi sen vaikuttavan. Mutta varmasti myös henkilökohtainen asia.itse olin myös 6vkolla raskaana kun keskeytys tehtiin... kaavintaan en onneksi joutunut, vaikka lääkkeiden oton jälkeen olin lähes varma että sinne joudun. onneksi kaikki meni kuitenkin loppujen lopuksi hyvin :)
- värikynäoletuksia!
juttu, kirjoitti:
monesti ollu menkkakivut kovemmat kuin raskaudenkeskeytyksessä ja muutenkin kaikki meni hyvin. Kai joillakin sit vaan sattuu enemmän ja muuta ja aika paljon laitetaan sitä värikynää ja liiottelua sit vielä sinne sekaan..;)
Kun kerran kuukautiskivut ja synnytyskivut ovat hyvin yksilöllisiä, niin mikseivät myös aborttikivut? Itse olen kerran ollut kuolla synnytykseen. Ihan värikynällä liioittelematta. Heräsin koomasta hengityskoneessa. Toinen kerta ei siihen verrattuna tuntunut missään. Aborttia en ole kokenut, mutta aika varovainen olisin kommentoimaan sitä, miten joku muu on sen kokenut...
- Maya84
värikynäoletuksia! kirjoitti:
Kun kerran kuukautiskivut ja synnytyskivut ovat hyvin yksilöllisiä, niin mikseivät myös aborttikivut? Itse olen kerran ollut kuolla synnytykseen. Ihan värikynällä liioittelematta. Heräsin koomasta hengityskoneessa. Toinen kerta ei siihen verrattuna tuntunut missään. Aborttia en ole kokenut, mutta aika varovainen olisin kommentoimaan sitä, miten joku muu on sen kokenut...
Tuskin monikaan sitä tuskaan liioittelee minkä kokevat. Se on niin yksilöllistä, toiset eivät todellakaan paljon kärsi kivuista ja toisille ei meinaa mikään kipulääke auttaa ja lisäksi oksentavat, niinkuin minä... itse kun olin siellä sairaalassa, siellä oli kaksi muuta naista samaan aikaan (luulen että heillekin tehtiin abortti, istuivat päiväsalissa minne kätilö mutkin johdatti)... heistä toinen lueskeli rauhassa lehtiä eikä vaikuttanut ollenkaan kivuliaalta tai mitään, toinen, nuorempi tyttö oli tullut aikaisemmin kuin minä ja tuli myöhemmin siihen samaan huoneeseen makaamaan missä minäkin olin. Minä olin ainut joka oksensi... sääliksi kävi muita silti kun joutuivat kuuntelemaan sitä mun yökkäilyä, voihkintaa ja haistamaan sen oksennuksen :P
Jostain luin että ne lääkkeellisen abortin kivut ovat kuin "kuukautiskipuja" mutta aika pieleen meni se arvio :D Mä en yleensä tarvitse ollenkaan edes kipulääkettä menkkojen aikaan, enkä kärsi pahoinvoinnista. Tämä oli kyllä kaukana siitä.
Itse mietin sitä, voikohan se vaikuttaa asiaan, että mun raskauteni oli juuri 9 viikkoa kun tuo keskeytys tehtiin, jos se teki siitä vaikeamman ja kivuliaamman? Vertakin vuosi pitkään, ja paljon.
- että 12 viikon
jälkeen ei tehdä lääkkellistä keskeytystä, muuten hyvä.
- Dara
Nimenomaan imukaavintaa ei tehdä enää 12 - 13 rv jälkeen, vaan myöhäisen vaiheen abortit tehdään käynnistämällä synnytys lääkkeellisesti. Minusta tuo ap:n tarina vastaa aika hyvin mm. seuraavassa linkissä kuvattuja myöhäisen abortin vaiheita.
http://www.sexaktuellt.com/index/fi_fi_abortion.html - samalla tavoin
Dara kirjoitti:
Nimenomaan imukaavintaa ei tehdä enää 12 - 13 rv jälkeen, vaan myöhäisen vaiheen abortit tehdään käynnistämällä synnytys lääkkeellisesti. Minusta tuo ap:n tarina vastaa aika hyvin mm. seuraavassa linkissä kuvattuja myöhäisen abortin vaiheita.
http://www.sexaktuellt.com/index/fi_fi_abortion.htmlmutta tuollaista keskeytystä ei tehdä enää 9 viikosta ylöspäin. Yli 12 viikkoiset aloitetaan lääkkeellä, mutta sen jälkeen on erilainen. Eli lääkitystä jatketaan kunnes tapahtuu keskenmeno, jonka jälkeen lähes aina tehdään myös kaavinta, joka tehdään nukutuksessa. Minusta tuo teksti kuulosti lähinnä provolta.
- Dara
samalla tavoin kirjoitti:
mutta tuollaista keskeytystä ei tehdä enää 9 viikosta ylöspäin. Yli 12 viikkoiset aloitetaan lääkkeellä, mutta sen jälkeen on erilainen. Eli lääkitystä jatketaan kunnes tapahtuu keskenmeno, jonka jälkeen lähes aina tehdään myös kaavinta, joka tehdään nukutuksessa. Minusta tuo teksti kuulosti lähinnä provolta.
Onko siis tuon antamani linkin tiedot virheellisiä? Siinähän kuvataan varsin seikkaperäisesti nimenomaan yli 12 rv abortin tekotapa kaikkine vaiheineen. Ja siinä sanotaan, että kaavinta tehdään vain jos istukka ei tule normaalisti ulos, vuotaa verta tai siitä on jäänyt osia kohtuun. Alkuperäinen kirjoittaja puolestaan kertoi, ettei hänelle ollut niin paljon raskausmateriaalia kohtuun jäänyt, että kaavintaa olisi tarvittu, joten hänet lähetettiin kotiin. Mikä tuossa alkuperäisessä kirjoituksessa sinusta provolta tuntui?
- satua
Dara kirjoitti:
Onko siis tuon antamani linkin tiedot virheellisiä? Siinähän kuvataan varsin seikkaperäisesti nimenomaan yli 12 rv abortin tekotapa kaikkine vaiheineen. Ja siinä sanotaan, että kaavinta tehdään vain jos istukka ei tule normaalisti ulos, vuotaa verta tai siitä on jäänyt osia kohtuun. Alkuperäinen kirjoittaja puolestaan kertoi, ettei hänelle ollut niin paljon raskausmateriaalia kohtuun jäänyt, että kaavintaa olisi tarvittu, joten hänet lähetettiin kotiin. Mikä tuossa alkuperäisessä kirjoituksessa sinusta provolta tuntui?
Kaavinta tehdään tosiaan myöhäiskeskeytyksissä ja yleensä lääkkeellisissä keskeytyksissä vain, jos kohtu ei tyhjene kunnolla.
Sehän vastaa pitkälti normaalia täysaikaista synnytystä ja ainakin niistä katselin jotain tilastoa, jossa kaavintaan joutui vain noin 2 %.
- 1977
Siis etkö tekisi aborttia nyt, koska koit kovat kivut vai koska olet alkanut ajatella, että olisitkin sen lapsen kanssa pärjännyt?
Ihan mielenkiinnosta jos voit vähän kertoa syistä joilla sait keskeytyksen tuossa vaiheessa. Syidenhän pitää olla painavia, sillä ilmeisesti teit abortin sosiaalisin syin? Onko esimerkiksi yksinhuoltajaksi jääminen riittävä painava sosiaalinen syy, vai millaisia syiden pitää olla?
Itselleni lääkkeellinen keskeytys tehtiin viikolla 6 ja oli muuten kivulias... Ei osaa edes kuvata miten paljon koski, mutten sentään oksennellut, vaan sain puuduttavan epiduraalin heti alkuun, joten loppupäivä meni melko tunnottomana. Minulla on alhainen kivunsieto kynnys. Kuukautiskivuista en tiedä juuri mitään, sillä en ole eläessäni sellaisissta kärsinyt. Mutta jos sellaista olisi joka kuukausi, olisin vaatinut jo vuosia sitten itselleni kohdun poiston. En kestä kipua yhtään.
Mutta silti en olisi sitä lasta halunnut. Ne samat kivut olisi ilmeisesti ollut edessä synnytyksessä viimeistään...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1774995Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,184376Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/593769993107Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2532952Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1432892- 522501
- 271919
- 221747
- 341733
- 651719