Savolaisia sutkauksia.
Niitäpä täältä etsin löytämättä. Onhan Mikkeliläisilläkin sentään ilon hetkiäkin, kiva niitäkin olisi lukea iltojen ilona ja aamujen rattona.
Pohjanmaalla syntyneenä minuakin pidetään kuivana kun siellä ei järviä liion maisemassa ole. Joku joki kai vielä virtaa ja koskenkin kivet voi käydä kesällä harjalla pesemässä, mutta ämpärillä vettä mukaan kun kivet tahtovat olla kuivina. Jaa, en mene takuuseen etteikö joissakin joissa vielä vesikin virtaa...
Mietiskelin miksi kaikilla maakunnilla on oma murteensa ja päädyin siihen, että murteissa kun on omia sanoja joita ulkopuolinen harvoin täysin ymmärtää, niin paikalliset voivat nauraa sisäänpäin ymmärtämättömän tulkinnoille. Muuten ei ole selitettävissä tämä totisuus.
Onko se nyt humala joka kielenkannat kirvoittaa, ei... sehän on sellainen köynnöstävä kasvi joka tekee vihreitä käpyjä.
Ei sen täytyy olla känni!
Ei sekään, sehän on kala, kännikala.
Nyt sytytti. Aamun hesarissa oli otsikko; " Nuori hurjasteli päissään Anjalankoskella." Ei sittenkään, eihän päissään voi hurjastella kun se tietääkseni ei ole ajopeli, vai millä voi hurjastella, kappas hevosellahan, kuinkas en tuota honannut.
Aatollahan täällä hurjastellaan, se oli eilen ja hyvin hiljaista oli, vai tarkoittaakohan tuo sita että aatolla kaahataan kaljapäissään. En ymmärrä joten jätän paikkakuntalaisten päätettäväksi.
Kohan pähkäilin äskön Savvoon muuttaneena ko ihimettelin misä sitä savolaista huumoria olis ja täälä oli lujettavana vain nuita valituksia.
Pohojalainenkin ossaa nauraa ihtelleen, uskottako?
Ku kahtoin peiliin aamulla tuola kylypyhuoneesa niin purskahin nauramaan. Peilisä oli semmonen naama jonka olin ennenki nähäny ja seki nauro.
Nauraako kukkaan savolaisen peilisä aamulla?
Mukavoo vuuuen jatkoo kaekille! (Vai kaakilleko pittäis sannoo oekein savoksi?)
Emm mää tiijä.
Niitäpä täältä etsin löytämättä. Onhan Mikkeliläisilläkin sentään ilon hetkiäkin, kiva niitäkin olisi lukea iltojen ilona ja aamujen rattona.
Pohjanmaalla syntyneenä minuakin pidetään kuivana kun siellä ei järviä liion maisemassa ole. Joku joki kai vielä virtaa ja koskenkin kivet voi käydä kesällä harjalla pesemässä, mutta ämpärillä vettä mukaan kun kivet tahtovat olla kuivina. Jaa, en mene takuuseen etteikö joissakin joissa vielä vesikin virtaa...
Mietiskelin miksi kaikilla maakunnilla on oma murteensa ja päädyin siihen, että murteissa kun on omia sanoja joita ulkopuolinen harvoin täysin ymmärtää, niin paikalliset voivat nauraa sisäänpäin ymmärtämättömän tulkinnoille. Muuten ei ole selitettävissä tämä totisuus.
Onko se nyt humala joka kielenkannat kirvoittaa, ei... sehän on sellainen köynnöstävä kasvi joka tekee vihreitä käpyjä.
Ei sen täytyy olla känni!
Ei sekään, sehän on kala, kännikala.
Nyt sytytti. Aamun hesarissa oli otsikko; " Nuori hurjasteli päissään Anjalankoskella." Ei sittenkään, eihän päissään voi hurjastella kun se tietääkseni ei ole ajopeli, vai millä voi hurjastella, kappas hevosellahan, kuinkas en tuota honannut.
Aatollahan täällä hurjastellaan, se oli eilen ja hyvin hiljaista oli, vai tarkoittaakohan tuo sita että aatolla kaahataan kaljapäissään. En ymmärrä joten jätän paikkakuntalaisten päätettäväksi.
Kohan pähkäilin äskön Savvoon muuttaneena ko ihimettelin misä sitä savolaista huumoria olis ja täälä oli lujettavana vain nuita valituksia.
Pohojalainenkin ossaa nauraa ihtelleen, uskottako?
Ku kahtoin peiliin aamulla tuola kylypyhuoneesa niin purskahin nauramaan. Peilisä oli semmonen naama jonka olin ennenki nähäny ja seki nauro.
Nauraako kukkaan savolaisen peilisä aamulla?
Mukavoo vuuuen jatkoo kaekille! (Vai kaakilleko pittäis sannoo oekein savoksi?)
Emm mää tiijä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että eihän se voi olla kaakille... kaakkihan on vanaha hevonen!