ainakaan taloudellisesti!
Eli maalämpö 12 000€ (kone 10 kW, asennukset ja reikä)Lattialämmitys 4700€ Yhteensä 16 700 €
1,5% huoltokukuja per 20v = 16 950 €
Suora sähkö kaapeleilla.
6000 € 1,5% huoltokuluja per 20v= 6090€
Hankinnan ero 10 860 € suoran sähkön hyväksi.
Jos 20 v korko tulee olemaan n. 5%, niin pelkälle maalämpöinvestoinnille korkoa tulee yli 25000€ siihen mennessä kun laina on maksettu. Kuka vielä väittää että kokonaan tai suurimmaksi osaksi lainarahalla tehtyyn taloon kannattaa investoida maalämpö. Sitten jos rahaa on tilillä talon verran, eikä tarvi ottaa lainaa kuin maalämpöön, niin sitten se kyllä voi nippa nappa kannattaa. Syöttäkää summanne lainalaskuriin ja todetkaa sama!
Joten jo pelkkä korko 20 vuodessa tekee lisää n. 25 000€ jos hankitaan maalämpö eikä suora sähkö eli kustannus ero (hankinta korko) 35 860€ yhteensä suoran sähkön hyväksi.
Jos sähkö maksaa n. 8 snt/kWh, 35 860 eurolla saa 448 250 kWh sähköä.
Jos ajatellaan että talo kuluttaa:
3000 kWh IV
4500 kWh Vesi
7000 kWh valot ja koneet
18000 kWh lämmitys (Puuta käytetään jonkin verran, että päästään tähän)
Käyttövesi ja lämmitys yhteensä: 22 500 kWh
se jaettuja 3:lla (kompressorin lämpökerroin)= 8 166 kWh eli maalämpöpumpulla menisi käyttöveteen
ja lämmitykseen tuo 8 166 kWh/vuosi. Suoralla sähköllä menisi siis 22 500 kWh/vuosi.
"Säästö" MLP:llä 2/3 osaa eli 2 x 8 166 kWh/ vuosi eli 16 333 kWh.
35 860 euron erotuksella saa ostettua sähköä 448 250 kWh/16 333 kWh = 27 vuotta. Eli "maalämmön "takaisinmaksuaika" on 27 vuotta!
Sähkön hinta noussut reaalisesti viimeisen 12 vuoden aikana n. 1,1 %/vuosi.
En näe mitään mieltä investoida maalämpöön. Suorasähkö on kiistatta paras vaikka sen hinta 2 kertaistuisi 20 v aikana. Sähkön reaalinen hinnannousu on ollut jo piiitkään luokkaa (1%)siis YKSI PROSENTTI per vuosi.
Ottakaa hyvät rakentajat asioista selvää. Älkääkä uskoko myyntimiehiä sihisilmäisesti.
Eli maalämpö 12 000€ (kone 10 kW, asennukset ja reikä)Lattialämmitys 4700€ Yhteensä 16 700 €
1,5% huoltokukuja per 20v = 16 950 €
Suora sähkö kaapeleilla.
6000 € 1,5% huoltokuluja per 20v= 6090€
Hankinnan ero 10 860 € suoran sähkön hyväksi.
Jos 20 v korko tulee olemaan n. 5%, niin pelkälle maalämpöinvestoinnille korkoa tulee yli 25000€ siihen mennessä kun laina on maksettu. Kuka vielä väittää että kokonaan tai suurimmaksi osaksi lainarahalla tehtyyn taloon kannattaa investoida maalämpö. Sitten jos rahaa on tilillä talon verran, eikä tarvi ottaa lainaa kuin maalämpöön, niin sitten se kyllä voi nippa nappa kannattaa. Syöttäkää summanne lainalaskuriin ja todetkaa sama!
Joten jo pelkkä korko 20 vuodessa tekee lisää n. 25 000€ jos hankitaan maalämpö eikä suora sähkö eli kustannus ero (hankinta korko) 35 860€ yhteensä suoran sähkön hyväksi.
Jos sähkö maksaa n. 8 snt/kWh, 35 860 eurolla saa 448 250 kWh sähköä.
Jos ajatellaan että talo kuluttaa:
3000 kWh IV
4500 kWh Vesi
7000 kWh valot ja koneet
18000 kWh lämmitys (Puuta käytetään jonkin verran, että päästään tähän)
Käyttövesi ja lämmitys yhteensä: 22 500 kWh
se jaettuja 3:lla (kompressorin lämpökerroin)= 8 166 kWh eli maalämpöpumpulla menisi käyttöveteen
ja lämmitykseen tuo 8 166 kWh/vuosi. Suoralla sähköllä menisi siis 22 500 kWh/vuosi.
"Säästö" MLP:llä 2/3 osaa eli 2 x 8 166 kWh/ vuosi eli 16 333 kWh.
35 860 euron erotuksella saa ostettua sähköä 448 250 kWh/16 333 kWh = 27 vuotta. Eli "maalämmön "takaisinmaksuaika" on 27 vuotta!
Sähkön hinta noussut reaalisesti viimeisen 12 vuoden aikana n. 1,1 %/vuosi.
En näe mitään mieltä investoida maalämpöön. Suorasähkö on kiistatta paras vaikka sen hinta 2 kertaistuisi 20 v aikana. Sähkön reaalinen hinnannousu on ollut jo piiitkään luokkaa (1%)siis YKSI PROSENTTI per vuosi.
Ottakaa hyvät rakentajat asioista selvää. Älkääkä uskoko myyntimiehiä sihisilmäisesti.
Vastaukset 63
Vanhimmat
160 m2 taloon warmian lattialämmitys asennettuna maksoi 3 donaa ja Nibe EVC 13 Compact 300 paketti jotain 2 donaa, jonka asensin itse. Hyvin toimii oli pakkasta vaikka 30 astetta toisin kuin jotkut maaläpövehkeet, kuten täällä on nähty.
Sähköä menee total 20 000 kwh/vuosi, joten sähkölaskukaan ei päätä huimaa. Apuna on vastavirtaleivinuuni, jolla talo lämpiää toukokuulta lokakuulle.
Jan Vapaavuori pistäisi pistää Nurbergin sotaoikeuteen Hitlermäisestä sähkölämmitäjien vainoamisesta ja kaukolämpö yms. pakkojen suunnittelusta.
VÄITE: "Sähkön hinta noussut reaalisesti viimeisen 12 vuoden aikana n. 1,1 %/vuosi."
TOTUUS: http://www.energiamarkkinavirasto.fi/files/Kehitys0707.pdf
Tyyppi L1 = Pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi
Sähkön hinta 1.1.1997: 2,83 c/kWh + ALV
Sähkön hinta 1.1.2007: 4,06 c/kWh + ALV
Nousua 10 vuodessa 43% eli 9% vuodessa. Koska inflaatio on ollut vain parin prosentin luokkaa, on reaalinousu ollut lähes yhtä suurta (ja jos lasket reaalisilla hinnoilla, pitää korkokin olla reaalikorko).
Tulevaisuudessa sähkön hinta tulee kasvamaan vieläkin nopeammin ilmastonmuutoksen aiheuttaman päästökaupan takia.
VÄITE: "Joten jo pelkkä korko 20 vuodessa tekee lisää n. 25 000€ jos hankitaan maalämpö eikä suora sähkö eli kustannus ero (hankinta + korko) 35 860€ yhteensä suoran sähkön hyväksi."
TOTUUS: Hankintahinnann erolle 10.860 eurolle laina 5%:n korolla ja 20 vuoden laina-ajalla tekee lainan kokonaiskustannukseksi 72 e/kk eli 865 e/vuosi, kokonaiskustannus 20 vuotta x 865 e/vuosi = 17.301 e. Todellisuudessa reaalikorko on paljon pienempi kuin 5%, joten tämäkin luku antaa vääristyneen tuloksen.
on huonommat mahikset kuin ok-talo-omistajalla vaikuttaa miten sähkö tuotetaan:-)
Seuraa vähän miten sähköyhtiöt tekevät voittoa, on siis varaa investoida vähäpäästöisiin tapoihin tuottaa sähköä.
43% kymmenessä vuodessa kylläkin tekee 3.6% per annum. Laskutaidottomille tiedoksi, että koron saa laskettua ottamalla 10:n juuren luvusta 1.43 = 1.0364 --> 3.64%.
Ja kun otetaan inflaatio (noin 2.5%) huomioon todetaan hinnan nousun olleen 1% vuodessa...
"Kuka vielä väittää että kokonaan tai suurimmaksi osaksi lainarahalla tehtyyn taloon kannattaa investoida maalämpö."
Minä väitän...vaikka kirjoituksesi olikin oikean suuntainen niin olit tietysti provosointimielessä ottanut siihen mielipidettäsi tukevia "elementtejä" huijataksesi tyhmiä ihmisiä. Nämähän ovat:
- vesikiertoisen lattialämmityksen liittäminen maalämpöön, ei kai kukaan nyt enää kaapeleita laita lattiaan ja sinetöi lämmitysmuotoaan ikuisiksi ajoiksi sähköön? Hallitus hirttää kaapelimiehet nääs kohta hitaasti ja tuskallisesti. Sähkölämmittäjätkin laittavat vesikiertoisen
- 20 vuoden laina-aika...useimmat meistä eivät ota noin pitkää lainaa, korkojen osuus nousee turhaan, mutta saa laskussasi sähkölämmityksen näyttämään kannattavalta
- sähkön hinnan historian taaksepäin katsominen on tyhjänpäiväistä nostalgiaa. Katso 5 vuoden päästä kuinka paljon sähkö kallistui viidessä vuodessa...puhutaan ihan eri prosenttiluvuista
- et ottanut inflaatiota huomioon, joka nakertaa lainasummaa
- et ottanut energiatodistusta ja sen tulon myötä vaikutuksia talon jälleenmyyntiarvoon
- et ottanut korkovähennysoikeutta huomioon, tuo sun 5% korkosi ei olekkaan 5%
- otitko sähkön siirtohintojen nousun mukaan tuohon "1%" ja missä on tilasto josta tuon luvun otit?
Summa summarum, tarkenna laskelmaasi. Minulle tosin riittää että maalämmöllä säästyneellä sähköllä saan korot kuolletettua ja lopulla "lyhennän" lainaa.
Maalämpökaivosta vuotuisesti nostettu kastelu- ja autonpesuvesi maksaisi hanasta lorottamalla 150 euroa. Tämä tekee 20 vuodessa 3000 euroa, ja todellisuudessa enemmän koska veden hinta nousee ainakin täälläpäin nopeammin kuin sähkön hinta...
Kansa vaatii uutta laskelmaa ja se vaatii näkyviin kuukausierän suuruudet vaikkapa 150 000 euron lainassa maalämmöllä ja ilman.
"- et ottanut energiatodistusta ja sen tulon myötä vaikutuksia talon jälleenmyyntiarvoon "
Maalämpö ei vaikuta energiatodistuksen luokitukseen. Siinä luokitetaan talo energiankulutuksen(häviöiden) ei sen lämmitysjärjestelmän perusteella. Ostoenergiat näkyvät kyllä todistuksessa ja siten maalämpötalo on edukseen mutta samalla tavalla se menee c tai d-luokkaan kuten muutkin nykytalot.
Nyt ollaan päästy siihen tilanteeseen, että varaavalla sähköllä tehtyjä isoja taloja saneerataan maalämmölle jotta ne saa myytyä!!!
Nyt jo 200 neliön suorasähkötalon myyminen on tuskaa. On nimittäin kokemusta!
Soita vaikka kiinteistövälittäjälle ja KYSY!
Niinpä niin...
alkuperäisessä kirjoituksessa oli, että saadakseen marginaalisen vuotuisen sähkökustannuksen säästön muodostuu investointikustannus niin korkeaksi, että vaihtoinvestoinnin kannattavuus on erittäin kyseenalainen.
Kompuroiden laskennallinen käyttöikä on lähempänä 10 kuin 15 vuotta, joka muuttaa alkuperäisiä laskelmia vielä enemmän suorasähköä suosivaksi.
On täysin sivuseikka onko takaisinmaksuaika 20 vuotta tai 27 vuotta, saatko veroissa jotain korosta takasin tai ei vai pesetkö autosi kaivovedellä vai ei.
Tärkeimmät asiat energiansäästämisessä on
1) Matalenergiatalo, jossa lämmityksen ominaiskulutus alle 60 kWh/m2/a
2) Tehokas lämmön talteenotto ja mieleuiten hyödyntäminen ympäri vuoden käyttöveteen
3) Peruasiat huomioitu, kuten kohtuullinen lämmitettävä tilavuus/asukas, ilmansuunnat, sijainti, säätötekniikka ym.
Loppu on detaljeja joiden kanssa voi nysvätä harrastuksensa mukaan.
Maalämpö on nyt erilaisten amatöörien suosioissa, kuten 20-25 vuotta sitten. Ekonomia laittaa asiat järjestykseen. Hypetys sähkön hinnan nousuilla on muutenkin tarkoitushakuista.
Tässä yhteydessä se merkitsee sitä, että 60 kWh/m2/v ominaiskulutuksella rakennetun 200 m2 matalaenrgatalon 12000 kWh lämmitysenergiankulutuksesta maalämmöllä saadaan 8000 kW:n säästö. 0,08 Euron hinnalla 8000 säästön vuotuinen hyöty on 560,-, ja takaisinmaksu esim 6000,- kalliimmasta investoinnista 3% korolla on 15 vuotta . Kaksinkertaisella sähkön hinnalla säästö 1120 euroa/a ja takaisinmaksu investoinnille 9 vuotta.
Eli ei mikään erityisen kannattava sijoitus.
Mitään näyttöä merkityksestä jälleenmyyntihintoihin ei ole muuta kuin maalämpömyyjien puheissa.
Satsaamalla erään kotimaisen energiayhtiön 93-prosenttisesti päästöttömään sähköön on parhaita ympäristötekoja mitä tällä hetkellä kuluttaja voi tehdä.
paljon, puuta, villaa, arvokkaampaa lasia, kallista LTO laitetta ym. pitää laittaa jotta lukemaasi päästään.
Matalaenergiatalo maksaa aika paljon enemmän, kuin nykyaikaine sekin aikamoinen matalaenergiatalo. Ota se huomioon.
Sähköä ei tehdä hyvällä hyötysuhteella. Tarvitaan paljon lisää ydinvoimmaa ennenkuin se onnistuu.
Lisäksi on turha laskea laskelmia 8 sentin hinnalla... siitä Euroopan ympäristöpolitiikka pitää huolen. Esim. mitä maksaa sähkö tänään Saksassa?
200m2 harkkorakenteiselle talolle on laskettu olevan noin 4500,- korkeampi normitaloon verrattuna. Muistan nähneeni tästä hiljattain laskelman jossain. Käytännössä ei ole kovin iso juttu tehdä uuteen taloon. Matalenergiatalon rakentamisen lisäkustannus on melko pieni.
Kiinnostavaa kyllä, se on pienempi kustannuksena kuin maalämpöjärjestelmän hinnanero suorasähköön hyvällä lämmön talteenotolla.
Maalämmön eduksi todettakoon, että sen kilpailukyky paranee lämmitettävien neliöiden/kuutioiden lisääntyessä.
Joku tietää samat asiat kuin minäkin. Minä kirjoitin vastaan tuossa toisessa haarassa jossa joku väitti normaalin 200m2 talon vievän 10000kWh vuodessa.
Matalaenergiarakentaminen on sitä tehokkaampaa mitä pienempi talo on. 100m2 talossa on (karkeasti) puolet vähemmän hävikkiä kuin 200m2 talossa. Suuressa pitää siis olla tuplaeristeet pieneen verrattuna. Pienessä pärjätään helpommin lähes koko vuosi pelkästään kodinkoneiden lämmöllä.
Siis kuka haluaa ostaa vanhaa maalämpötaloa, sanotaan sellaista jossa on 15-20 vuotta vanha maalämpötsydeemi? En minä ainakaan. Sehän laukee millä hetkellä tahansa. Tuollainen virityshän LASKEE jälleenmyyntiarvoa.
...jos se sattuukin laukeemaan? Kyllä sen voi korjata ilman isompia kustannuksia, jos siinä samassa talossa olis öljy/pellettilämmitys sinä pitäisit luonnollisena että 20 käyttövuoden jälkeen se uusitaan automaattisesti uuteen mutta et soisi MLP-sydeemille että sitä pitäisi joskus vähän rassata???
Eikös tässä verrattu laskelmien ja kuoletusten osalta suorasähköä ja MLP:a? Toki jos verrataan ja lasketaan esim pelletin ja MLP:n hintoja, niin silloin toki pitää huomioida molempien huoltokustannukset.
tuon matalaenergiatalon kustannus. Olettamushan on, että esim 100m2 taloon lisätään vaan villaa seinään esim 70mm ja thast it.
Todellisuudessa talo pienenee sisätiloiltaan ~3m2 ja jos se 1m2 maksaa vaikka 1500€ niin se tarkoittaa 1500€*3m2=4500€ se mitä tuo 70mm lisäeristäminen maksaa töineen päivineen. Nakataan tässä sille hinnaksi vaikka 2000€ eli tekee yht 4500€ 2000€=6500€. 200m2 talossa hinta onkin sitten ~tuplat. Tämä tuppaa unohtumaan kaikista laskelmista varsinkin kun kaikki huutaa yhteen ääneen rakentamiskustannuksien noususta.
Tulee mieleen kysymys, että paljonko on 200m2 talossa paremman eristyksen vaatima kuolettamisaika jos lämmitysmuodoksi otetaan vaikka se sähkö? Paljonko tulee erotukseksi ja kumman hyväksi jos vertailukohteeksi otetaan maalämpö?
tarvitaan tilaa erilliseen tekniseen tilaankin.
Mlp pörisee sen verran, että sitä ei välttämättä kodinhoitohuoneeseen monikaan halua.
On niitä sellaisiakin, jotka on tarkoitettu kkh:een.
Matalaenergiatalon lisäkustannusten on laskettu kuoleentuvan noin 7...8 vuoden aikana.
(Woodfocus)
niin talo suurenee :)
Eristyspaksuus ei vaikuta talon kokoon. Pitäisihän se sinun tietää. Ja toisekseen jokainen neliö ei maksa 1500e vaan paremminkin 300-500e kun kaikilla neliöillä ei ole kaakeleita eikä kuivaurumpua. Pitäisi sinun sekin tietää.
Jos talo eristeisiin laitetaan vaikkapa 5000euroa lisää rahaa, tulee siitä talosta vähintään sen 5000 euroa arvokkaampi, eihän se raha mihinkään hukkaan mene.
Hintalappuun saa lisätä myydessä ainakin sen , mitä on lisää investoinut.
"200m2 harkkorakenteiselle talolle on laskettu olevan noin 4500,- korkeampi normitaloon verrattuna."
Eli 200m2 harkkotalo maksaa 250000 euroa ja puurkenteinen "normaalitalo" 4500 euroa vähemmän.
OLETKO IHAN PIHALLA? Tervetuloa vaan rakentamaan tuohon hintaan...50000 euroa ei edes riitä tuohon hommaan.
Maailman sivu on ollut kaikenmaailman haaveunia, kuten: pasiivitalo, matalaenergiatalo, motivoittaja ja muuta höpöhöpöä.
Jos normimaalämpötalolla pääsee helposti 60 kWh/m2/v niin miksi räpeltää erikoisten ratkaisujen kanssa ja karsii talotoimittajia yms.
Omat lukemat:
- 254m2 lämmintä, lämmitys ja käyttövesi 8150 kWh. Tekee 32 kWh/m2 ja sisältää siis myös veden lämmityksen 96m3/v.
- Mikäli haluan laittaa kaiken sähkönkulutuksen (14150kWh) peliin, niin tulokseksi tulee 55,7 kWh/m2, joka sekin on pienempi kuin tuo sun matalaenergiatalosi.
Minulla on lisäksi vahva epäilys siitä että mm. kahden auton lämmitys ja ulkovalot eivät juurikaan lämmitä taloa :)
Normipuurakenteinen pakettitalo, vm. 2004, 100km etelään pieksee matalaenergiatalon mennen tullen.
Anteeksi vaan, mutta en saa tuota matalaenergiarakentamista oikein kannattavaksi kun KHH:ssa hyrrää 60x90cm tilaavievä maalämpöpumppu, jonka ääni on pienempi kuin pesukoneen tai kuivausrummun.
Vai ymmärsinkö jotain väärin?
Jokke
P.S Ilmaisia halkoja meni puolikuutiota ja emäntä on polttanut talvella muutaman kymmentä tuikkukynttilää...
piti sanomani...
Jokke
Jos tekee paksummat seinät, niitä saa kasvattaa ulospäin eli saman verran voi ylittää rakennusoikeutta; kts. rkm tarkemmin.
vaikka Oulusta ollaankin...
Normitalolla tarkoitettiin tuossa edellä nykyisten rakennusmääräysten mukaista vertailukelpoista taloa. Tällaisen talon lämmitysenergian tarve on noin 120 kWh/krs-m2/a (VTT: "Normitalo 2003").
VTT:n mukaan matalenergiatalon lisäkustannus on 2-5% rakennuskustannuksista. 2% 250000:sta on 5000,-, (joka totta puhuen tuntuu minustakin alhaiselta).
"Matalaenergiatalo 50%":n lämmitysenergiantarve on 60 kWh/m2/a. Tämä määrä energiaa tarvitaan tilojen lämmittämiseen lämmöntuottotavasta riippumatta.
Esimerkiksi talosi, jonka huoneisto-pinta-ala on 254, lämmitysenergiantarve on = 15240 kWh. Jos talosi on rakennettu matalaenergianormin mukaisesti, tuotat maalämpöjärjestelmällä nyt noin puolet talosi lämmitysenergian tarpeesta, (kun ostat energiaa 8150 kWh:n edestä lämmitykseen).
Matalenergiatalo tuskin on mitään höpönhöpöä:
Tällaisen lämmitysenergian tarpeesta voidaan kattaa jopa 80% talon erilaisista lämmönlähteistä, kuten valistus, kodinkoneet, ihmiset. Pääsääntöisesti tällaisessa talossa ei tarvita monimutkaisia ja kalliita maalämpöjärjestelmiä, joka kompensoi vaikkapa tuota kalliimpaa rakennuskustannusta. Myös lämmityskausi lyhenee jopa 3 kk:een.
Eli matalenergiataloon ei tarvita ollenkaan monimutkaisia räpellyksiä, esim maalämpöpumppuja, vaan hyvää ennakkosuunnittelua ja oikeita materiaaleja ja kunnollista toteutusta.
ARVOON !!!
Ei sille voi mitään maksuaikaa laskea!
Jos laitat 10 000€ enemmän maalämpöjärjestelmään ja myyt talon pois 10 vuoden päästä on se VARMASTI ainakin 10 000€ arvokkaampi ellei 20 - 30 000€ arvokkaampi.
Maalämpö on INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN.
Nyt taitavat mennä sekaisin matalaenergia- ja passiivienergiatalo.
matalaenergiataloa, jonka lämmitysenergian tarve on 25% normitalo 2003:sta. Eli puhumme silloin luokkaa 30 kWh/m2/a.
Talon myyntihinta on se mitä markkinat määrää, eli se mitä joku on siitä valmis maksamaan. Se, että rakentaja laittaa 10000eur lisää rakentamiseen ei automaattisesti tarkoita, että saa siitä myydessään sen takia yhtään kuin naapuriin rakentanut, joka ei sitä 10000eur investoinut esim. eristeisiin.
Ikä, pinta-ala, alue, muu tarjonta, ne ratkaisevat hinnan. Joku "seinien U-arvo" tai "energialuokka" on vanhan omakotitalon ostajan kriteereissä niin alhaalla, että eivät juuri vaikuta hintaan vaikka olisivat rakentamisvaiheessa maksaneet mitä.
niin, ei se lattialämmityskaapelin korjauskaan halpaa ole, etenkin kosteassa tilassa. Eli kaikkiin systeemeihin tulee huolto/korjaustarvetta.
"18000 kWh lämmitys (Puuta käytetään jonkin verran, että päästään tähän)"
Kyseessä on siis lähes 300 neliön talo. Parin sadan neliön talossa huoneiden lämmitykseen meneen noin 10.000kWh.
Tavallista paremmin eristetty 200m2 talo vie 20000kWh lämmitykseen. Perustuu energialuokituslaskelmiin. Voit kokeilla itse energiajunior -laskurilla.
Mihin väitteesi 10000kWh kulutuksesta perustuu?
Minulla on yösähköllä kaikki lämmitys ja tietysti yöaikainen taloussäkö, johon sisältyy myös ainalämmin kiuas, jonka lämmön kohotus tapahtuu yösähköllä.
Yösäkön kokonaiskulutus oli viimeisen vuoden aikana 16500 kWh. Arvioisin että käyttövesi on cähintään 3000kWh ja taloussähkö toiset 3000kWh. Varsinaiseen lämmittämiseen jää noin 10.000kWh. Ja viime talvena ei pahemmin klapeja polteltu.
Minulla on veden lämmitys lukemissa mukana. Tuottaahan lämmityslaite senkin on se sitten maalämpö, sähkö, pelletti tai jokin muu.
Laskennallinen kulutus on 18000kWh ilman veden lämmitystä. Yksi merkittävä tekijä on ilmanvaihto olin laskenut sen 75l/s ympäri vuoden. Laskemalla ilmanvaihto 20l/s lukemaan(kone ykköselle) kuten monet(sinäkin?) tekevät laskee kulutus noin 11000kWh lukemaan. 15000kW pääsee kun pistää ilmanvaihdon ykköselle aina pakkasella.
"18000 kWh lämmitys (Puuta käytetään jonkin verran, että päästään tähän)"
13 mottia halkoja ja 500kg pellettiä.
Tuossa 18.000 kulutuksessa ei ole mitenkään huomioitu asumisesta tulevaa lämpöä. Riippuu perheen koosta, aktiivisuudesta ja kotona vietytystä ajasta, että kuinka suuri osa lämmityksestä hoidetan taloussähköllä käyttäen telkkareita, tietokoneita, kuivaskaappeja/-rumpuja, tiskikonetta jne. jen. Noista voi tulla tolella suuri osa lämmöstä.
oleellisen tärkeää tehdä ratkaisu, jossa on tehokas lämmön talteenotto JA talteenotetun lämmön palauttaminen läpi vuoden käyttöveden lämmitykseen.
Käyttösähköä menee lisäksi. Siitä on otettu 1,5kW vähennys lämmitystehoon. Käyttösähkön lisäksi palaa 18000kWh. Vuosikulutus sähkö vesi lämpö = 25000-26000kWh
1,5kW sisälsi myös ihmisten aiheuttaman lämmityksen, mutta ei sen väliä. Joka tapauksessa kuivausrummut ja muut on huomioitu lämmityksessä.
On tullut kai sitten kehiteltyä vesikiertoinen yösähkö-ikiliikkuja omaan mökkiin, kun en saisi normaali asumisella mitenkään kulumaan lämmityksiin 18.000kWh (200 neliötä), huonelämpö pitäisi varmaan nostaa kolmeenkymmeneeseen asteeseen.
Kone on lämmityskauden aikan,a kellon ohjaamana, yöt ja kotoa poissa oloajat 1-2 asennossa ja pykälän suuremmalla tai kaksi suuremmalla. Kesällähän se sitten tohottaakin miten sattuu, yleensä melkein täysillä.
Talosi ei voi olla kovin huonosti eristetty noilla lukemilla. Paljonko sitä puuta meni kuutioina. Minkä kokoinen talo on ja osaatko eritellä seuraavia osia:
Eristyspaksuus ja pinta-ala:
Yläpohja
Seinät
Alapohja
Ikkunat ja ovet(pinta-ala ja tyyppi)
ilmanvaihto ja sen määrä l/s
Asukasmäärä
Paikkakunta(sekin vaikuttaa +-30%)
sisälämpötila
Minun vertailukohtani on 190m2(Ka 220m2):
Yläpohja 129m2 40cm u=0,09
Seinät 200m2 22cm u=0,2
alapohja 15cm+? u=0,2
Ikkunat 30m2 u=1,0(suurehko määrä)
ovet 10,5m2 u=1,2(4kpl)
ilmanvaihto 75l/s lto-iv
tiiveys n50
Huomasin kun kirjoitit viime talvesta. Viime vuosi oli aika lämmin, varsinkin joulukuu. Taisi olla 25% pienempi lämmitystarve kuin yleensä. Vaikutus on aika suuri ja silloin sinunkin normikulutuksesi hiipii ylöspäin. Ehkä talvet ovat tulevaisuudessa tällaisia ja lämmitystarpeet jäävät pienemmiksi.
neliöitä on 306 :-)
varmaan laskee ostamalleen leivällekin 20v. hinnan korkoineen. Meinaan jos kerran on velkaa niin voihan se olla siitä leivästä. Ja muutenkin huomaa et ei kaikki talouden asiat hallussa.
korko, vaikka investointia ei lainalla rahoitettaisikaan.
Esimerkiksi, jos minä investoisin vaikka maalämpöön, on minulla muitakin vaihtoehtoisia sijoituskohteita.
Itsellä ei ole latiakaan velkaa, asun uudehkossa ok-talossa, enkä velkaa tarvitsisi esim. MLP-investointiin.
Silti laskelmiin on otettava korko mukaan.
Tahtoo vaan näissä miinusmielessä lasketuissa (ts.maalämpövastainen)
laskelmissa unohtua se mitalin toinen puoli.
Pitää myös laskea korkoa säästölle.
Jos otetaan esimerkiksi öljyn vaihto maalämpöön.
Taitaapi tällä hetkellä tulla noin 10 % korko sijoitetulle pääomalle.
Näissä laskelmissa täytyisi aina huomioida se, lainataanko rahat investointiin, vai onko ne olemassa.
Jos esim.investointi on 10000eur, ja säästö vuodessa on 1000 eur, niin eikö tule noin 10 %
tuotto vuodessa.
Kertoisiko joku, mistä muualtasaa tämän verran?
Paitsi sen sähkölämmitystalon lämmitysmäärää saa pienennettyä, kun tekee siitä energiatehokkaamman.
Moni sellaiseen panostaakin, kun sähköllä lämmittää.
Energian hintakin voi nousta.
Tuota maalämpöpumpujen tehokerrointa voisi myös epäillä. Ainakin vähän pienemmillä lämmöntarpeilla se lienee jossain lähempänä kahta.
Mutta, lähellä ollaan oikeita lukuja.
Olen näitä jutuja sen verran pähkäillyt, että en alistu maalämpömyyjien kusetettavaksi.
...sen verran että kyllä ihmiset sitten on pikkumaisia. Jos joku haluaa laittaa maalämmön(niinkuin minä tein), antakaa laittaa. Ja sähkökaapelit käy hyvin myös. Eiköhän se ole asujalle tärkein että on itse tyytyväinen valintaansa ja pystyy elään sen kanssa. Lasketaan eurolleen säästö 25 vuodelta, aika naurettavaa...siinä ajassa ehtii tapahtuun vaikka mitä muutakin, mikä vie sen säästyneen rahan ym. Miettikää nyt itsekin!! Mutta jos ei muuta ajateltavaa ole, niin...
"Tuota maalämpöpumpujen tehokerrointa voisi myös epäillä. Ainakin vähän pienemmillä lämmöntarpeilla se lienee jossain lähempänä kahta."
Pienempi lämmöntarve kasvattaa hyötykerrointa. Pelkkää käyttövettä tehtäessä kerroin on lähempänä kakkosta.
Sähköllä se on aina 1 tai pienempi.
Mitä sillä pumpulla tehdään enimmäkseen jos talon lämmöntarve on pienempi? "Pelkkää käyttövettä tehtäessä kerroin on lähempänä kakkosta.
"
Hei
Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä. Asuin pari vuotta maalämpötalossa ja olin ihan tyytyväinen. Reilu vuosi sitten muutin kuitenkin toiselle paikkakunnalla hieman isompaan sähkölämmitteiseen taloon ja olen ollut yllättynyt, sähkölasku on melkein sama kuin ennenkin!
Mielestäni maalämpö kannattaa vain isossa talossa ja silloinkin vain mikäli ei jaksa taistella pellettipolttimen kanssa ja mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla.
Ent. maalämmittäjä
En oikein ymmärrä tuota laskukaavaasi.
Jos kerran lasketaan kannattavuuseroa, niin eikö lisärahoitus ollutkin 10860eur. Sillä onhan varmaan talossasi joku lämmitys kuitenkin.
Tätä summaa meidän varmaan täytyy kuolettaa. Laskit vuosisäästöksi 16333kWh hintaan 0.08 eur. Tästä tulee vuodessa 1300 eur.
Lainalaskurin mukaan kyseinen summa mainitulla vuosilyhennyksellä kuoleutuu noin kymmenessä vuodessa.
Ja kun sähkön hinta kuitenkin tulee nousemaan, niin investointi tulee nopeammin kuoletettua.
Olit kyllä laskenut vertailusi todella mielenkiintoisella tavalla, mutta oliko se jäänyt vähän kesken. Olisit laskenut myös sähköinvestoinnille 20v.lainaajan ja mihin jäivät vuosisäästöt????
OIKEIN!
Tää on taas näit sähkömiesten kusetuksia!!!
Sorry vaan, mutta ei se kuoletu yhtään nopeampaa jos/kun sähkön hinta nousee. Maalömpöpumppukin ottaa sähköä ja siis senkin käyttökustannus nousee kun sähkön hinta nousee.
>Olisit laskenut myös sähköinvestoinnille >20v.lainaajan ja mihin jäivät vuosisäästöt????
Onhan tuo otettu laskussa huomioon. Kyse on investoinnin pääoman suuruden erosta ja sen tuomasta lisäkustannuksesta laina-aikana.
Ihan oikein tuo on laskettu!!!
Kyllä se valitettavasti lisää maalämmön edullisuutta, jos sähkön hinta nousee.
Jos vaihtoehtona on sähkölämmitys.
Jos maalämpöpumppuun laittaa yhden kilowatin sähköä, niin eikö sieltä kuitenkin tule ainakin kolme ulos.
Jos kokonaistuotto pysyy samana, niin kyllä se van halpenee.
Olen samaa mieltä edellisen kanssa.
Annan esimerkin:
Oletetaan,että talon lämmittämiseen menee 90 oravannahkaa.
Jos joku toinen lämmitysmuoto toimii siten, että se kuluttaakin vain 30 nahkaa. Eikö jäänytkin kasaan
säästöön 60.
Sitten kuluukin toisella vuodella 120 oravannahkaa.
Taas jos jaamme tämän luvun kolmella, saamme luvuksi40.
Paljonko jäi säästöön: Kas kummaa, jäikin 80.
Tällaista se matematiikka on, -ihmeellistä.
Et varmaan pysty erittelemään sähkön kulutustasi tarkasti. Vai miten sulla voi mennä valoihin ja koneihin 7000kwh vuodessa eli 800w joka tunti ympäri vuoden yötä päivää ilman iv:tä. Ja mainittakoon vielä et jos sulla on normitalo niin lämmitykseen menee energiaa n. 80kwh/m2 eli lämmitykseen menisi 24500kwh vuodessa, et ainakaan kertonut matalaenergiasta. Mut talot on aina yksilöitä. Kerrottakoon meillä menee 270m2 talossa 14500 kwh vuodessä siinä on kaikki sähkö (4hlö) ja on mlp eikä käytetty yhtäkään puu kalikkaa. Kaikissa huoneissa on 22-23c lämpö. Ps lisäinvestoinnin korkokulut ovat investointien erotusten korkokulut.
Minulla kuluu erillisellä mittarilla mitattuna 7000 kwh vuodessa lämmityssähköä ja mittauksessa on mukana myös ilmanvaihto. Eikä meillä palella. Termostaatit on säädetty 19 tai 20 asteeseen, eikä takkaa käytetä lainkaan, siis ei puulämmitystä.
Mutta taloussähköä kuluukin miltei tuplamäärä, joten pidän 7000 kwh taloussähköön todella pienenä.
Valaistus on pääsääntöisesti Halogeeneiila ja niitä on kolimisenkymmentä kappaletta, tietokoneita ahkerassa käytössä 3 kappaletta, televisioita 2 kappaletta, jääkaappi, pakastinkaappi, tiskikone ahkerassa käytössä, samoin pesukone ja kuivausrumpu, 2 kpl sähkösaunoja käytössä jompikumpi noin joka toinen päivä, sitten on kännykän latureita 4 kpl, kotistereot löytyy, ulkovalojakin on, pölynimurei, silitysrauta, kahvinkeitin, vedenkeitin, ja saattoi jokin sähkölaite jäädä huomioimatta, ainakin partakone.
En yhtään ihmettele, että taloussähköä kuluu nykyaikaisessa huushollissa 800 w tunnissa.
Niin ja lohkolämmiystäkin on autolle.
Matalaenergia talossa ei enää tosiaankaan tarvitse paljon enää lämmittää ja maalämpöä ei saa kannattavaksi millään laskukaavalla.
Kyllä meitä sähköllä lämmittäjiä on kuitenkin valtaosa, vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi.
...tuota sun sisälämpötilaa. Meillä 22 sisälämpötila, ja vaikken maalämmöllä lämmittäisikään, kyllä olis ilkeä palella. Tietty jos on kivaa 19 asteessa, niin OK. Tapansa kullakin, meidän tapamme maksaa vähän enemmän...
Jos luet hieman tarkemmin, niin termostaatit on asennettu näihin lukemiin.
Todellinen lämpö on 21-22 astetta ja mikäli tulee paljon porukkaa kylään tai on leivontapäivä, nousee lämpötila helposti 23-24 asteeseenkin.
Näillä ilmoilla nollassa ja pienissä pakkasissa meidän Eps-harkkotalo lämpiää juuri noilla edellä mainituilla kodinkoneiden hukkalämmöllä jo riittävästi.
Koska talo on täysin vedoton ja ilmatiivis, voidaan käyttää alempia termostaatin asennuksia, eikä koskaan tunnu kylmältä, päinvastoin.
Asuin aiemmin puurakenteisessa levytalossa ja sillä tuntui kylmältä aina tuulisilla keleillä ja seinien sisäpinnat olivat talvella hyvinkin kylmän tuntuisia. Tähän ei myöskään pahemmin auttanut termostattien korkeammat asetukset.
Eli seinärakenteistakin riippuu millaisia asetuksia voidaan käyttää.
Keskustelun painopiste näyttää oleva todistelussa, että maalämpö ei kannata nykyaikaisessa hyvin eristetyssä talossa. Mites Suomen kaikki vanhempi rakennuskanta, joissa lämmitysjärjestelmien uusinta ajankohtainen? Vanhoista ei ole kustannustehokasta tehdä matalaenergiataloja, siinä tulee keskittyä uudisrakentamiseen.
Meillä 100-vuotias suojeltu suuri rakennus, jota ei remontissa saanut "yliremontoida", ja muutenkin halusimme säilyttää rakennuksen autenttista historiaa tuleville sukupolville. Kun LVI-järjestelmä piti tehdä kokonaan (vanhaa ei ollut), niin samalla päädyimme maalämpöön pintakeruuputkistolla tehostettuna talon monilla uuneilla. Uskallan sanoa jo, että investointini on kannattava ajatellen rakennuksen suurta energian ominaiskulutusta ja sähköenergian todennäköistä hintakehitystä tulevasiuudessa. Myös tehokkaalla rakennuttamisella maalämpösysteemin kustannuksen eivät karanneet (vrt. "avaimet käteen"-vedätykset hulluine hintoineen) taivaisiin.
Keskustelussa tulisi ottaa huomioon myös vanhat rakennukset, näin kannattavuuslaskelmat muuttuvat varmasti. Uuteen matalaenergiataloon en edes harkitsisi maalämpöä!
"Mites Suomen kaikki vanhempi rakennuskanta, joissa lämmitysjärjestelmien uusinta ajankohtainen? Vanhoista ei ole kustannustehokasta tehdä matalaenergiataloja"
Miten niin ei ole kustannustehokata satsata eristyksiin? Suuremmassa remontissa lisäeristäminen on kuitenkin halvempaa ja helpompaa kuin vesikiertoisen lattalämmityksen rakentaminen.
Esimerkiksi 60-luvun alun pientalo, jossa maanvarainen betonialapohja ehkäpä vielä usein riskaabelilla laatan yläpuolisella purueristyksellä, puru/mineraalivillaeristeiset seinät, kaksinkertaiset ikkunat, yläpohjassa villaa/purua esim. 20-30cm, jne...
Jos tämän talon haluat eristää "matalaenergiastandardien" tasolle, niin pura alapohja ja laatta, korvaa hiekat karkeammalla aineksella eristä styroksilla ja uusi laatta esim. sähkökaapelein. Lisäeristä talo ulkoa esim. 100mm, uusi ulkoverhous yms. Uudet ikkunat ja ovet, yläpohjaan uusi eriste tai lisää vanhan päälle, aina ei mahdu, käytätkö kalliimpaa polyuretaania, vai korotatko kattoa. Noin suuressa remontissa laitetaan ylensä samalla sähköt ja putket uusiksi kaikki ja vesikatto, kourut, alapohjaremontin yhteydessä salaojat, ehkä jopa piiput ja nunnauuni olohuoneen nurkkaan. Samalla kun tehdään, laitetaan koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, koska tehdään matalaerergiaa...
Onko enää vanhasta talosta muuta jäljellä kuin puurunko? Olisiko ollut kustannustehokkaampiakin tapoja asuttaa ja remontoida vanhaa taloa edelleen? Moni tällainen remontti maksaa uuden talon verran, ja vanhastakin maksettu suuremmissa keskuksissa suuria summia. Näin taas vahvistetaan käsityksiä, ettei vanhan remontointi kannata...
Vielä vanhempien talojen kohdalla puhutaankin jo museaalisistakin arvoista. Onko energiatehokkuuden nimissä kadotettava rakennuksen historiallinen arvo ja uudistettava vanha arvorakennus näyttämään lähes uudisrakennukselta? Jos näin kokee, kannattaa rakentaa uusi talo.