Sattuiko Jämsänkosken tehtaalla vakavia onnettomuuksia tai ympäristövahinkoja sulfiittiprosessin aikakaudella? Soodakattilat ainakin saattoivat räjähtää sulfaattitehtailla. Oliko ihmisten vaikea hengittää ja likaantuiko pyykki ulkona ilmansaasteiden vuoksi? Oliko Jämsänjoki uimakelpoinen?
Paperitehtaan menneisyydestä
Kysymyksiä
164072
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onnettomuuksista en tiedä. Sen muistan, että puut kuolivat Myllymäen rinteillä ja joki oli haiseva paskauoma. Kerran meinasin siinä sillalla tukehtua (ihan oikeasti) kun tehtaalta oli karannut ilmaan jotakin kaasua. Se oli hirveä tilanne, kun henki vaan lakkasi yhtäkkiä kulkemasta. Olin siihen aikaan ammattikoululainen ja koulutie kulki silloin siitä tehtaan alueen läpi.
Minä muistan koulumatkastani tehtaan läpi Ilveslinnan luota toiselle puolen vuosina 1978 - 1979 kauppikselle sen, että joinakin aamuina saattoi tehtaan alue olla ihan keltaisena rikistä ja haisi niin peevelisti, että henki meinasi tosiaankin mennä.
Ei se minun tukehtumiseni rikistä johtunut. Sen hajuhan oli ihan tavallista. Kyllä se oli jotakin kaasua, johon joku oli pyörtynytkin. Luki myöhemmin lehdessä. Ei näistä päästöistä siihen aikaan niin suurta lukua pidetty.
Nämä minun muistelukseni ovat 60-luvun alkupuolelta.
Aitoa kloorikaasua käytettiin valkaisukemikaalina ennen ECF- ja TCF-valkaisuihin siirtymistä. Eikös siellä happotornin päällä edelleen ole tuulipussi, jota tarkkailtiin kloorihälytyksen tapahduttua? Vai tuliko sellaisia? Miksi vanha happotorni purettiin? Oliko se pahasti syöpynyt?
eläessäni tehtaalla käynynnä, mutta paskaantuu se pyykki vieläkin ja jokkeen ei piä männä uimaa.
Oletkohan koskaan käynyt missään muussakaan työpaikassa nimimerkistäsi päätellen? Tietysti tehdas on aina tehdas ja tuottaa myös jätteitä.
Toisaalta Jämsänjoessa on jo uitu vuosikaudet ja onpa sen varteen tehty uimarantojakin. No, ne kaupunkien jätevedenpuhdistamon päästöt vähän alajuoksun vettä syksyllä pilasivat.
Ilmaan tuskin tehtaalta semmoista tavaraa tulee, josta pyykki likaantuu. Jos semmoista tapahtuu, niin eiköhän liikenne ole niihin pölyihin suurin syyllinen.
Johan se Myrkky-Salminenkin sen lasista juomalla todisti, että tehtaalta lähtevä vesi on puhdasta. Hymy-lehdessäkö se juttu oli? Satunnaisia päästöjä Jämsäjokeen saattaa tietysti aiheutua, jos joku kämmää pahasti prosessissa. Varmasti oli 1970-luvulla piipusta lähtenyt tavara erilaista eli aikakaudella, jolloin ei käytössä ollut edes sähkösuodattimia.
"Sulfiittiprosessin ongelmana oli, että prosessi toimi happamissa olosuhteissa, mikä heikensi sellukuidun lujuutta ja muuta laatua.
Hapan sulfiittimenetelmä ei myöskään sovellu mäntysellun valmistukseen. Nykyään paperikuidulta vaaditaan niin paljon erilaisia ominaisuuksia, että sulfiittisellu ei kilpailussa pärjää. Toinen sulfiittiprosessin ongelma oli haitalliset päästöt ilmaan.
Näitä ongelmia hoidettiin esimerkiksi aikanaan Metsä-Serlan Mäntän sellutehtaalla valmistamalla keiton jäteliemestä etanolia, pekilo-proteiinia ja lignosulfonaatteja polttamisen sijasta. Näin vältettiin päästöt ilmaan".
Eikös siitä liemestä Koskellakin viinaa keitetty? Ja nykyinen Genencor vai mikä se lienee, oli alunpitäen pekilotehdas.
On se kumma juttu että tuota tehasta ei saada yhtään hajuttomattomaksi. Tehtaan ISOT kusipäät varmaan säästää jotain 20€ että ei tarvitse suodattimia vaihtaa, jos siellä edes sellaisia on. Pääasia että rahaa tulee, mitä sitten vaikka koko kylä haisee paskalle. Toivon mukaan veis Kiinaan koko laitoksen.
Ketkä henkilöt ovat kuvassa alkaen kohdasta 4:43? Ja heti sen jälkeen, mitä tehtiin tuossa vanhan happotornin puisessa alaosassa?
http://www.youtube.com/watch?v=yWy8r6Z3Q6Y
Tietääkö kukaan Jämsänkosken paeritehtaan vaiheista veljessodan loputtua 1918? Mistä saisin tietää olivatko työntekijöiden rakentamat omakotitalot tehtaan vuokraamalla tontilla vaiko työläisten omistamalla? Ja mitä vaikutti veljessota niiden omistussuhteisiin?
Veksia
Ei v. 1918 aikaan työntekijät mitään omakotitaloja rakennellut.
70 luvulla puolet suomen lapsidta söi pekilon proteiinilla jatkettua makaronoa
taivaalta satoi kaikilla paikkalunnills kiidun tuhkaa
söi autojen kromiosat
Tapahtui vakava kuolemasn johtanut onnettomuus 2000 luvulla.