Ole hyvä ja imuroi alla olevasta linkistä löytyvä Valtiokonttorin Teknillistä korkeakoulua (Espoo) koskeva Excel-taulukko:
http://www.tkk.fi/Yleista/tyosuojelu/tkk-tapaturmat-valtiokonttori.xls
Jotta saat sen näkyviin, niin sinulla pitää olla koneellasi Excel-taulukkolaskenta-ohjelma.
Klikkaa sieltä näkyviin Kuvio 18, niin huomaat, että vuonna 1995 Otaniemessä sairastui 25 henkilöä biologisten tekijöiden, itiöt yms. vuoksi. Vuonna sairastuneita oli kuusi ja vuonna 1997 seitsemän. Siis yhteensä kolmen vuoden aikana yhteensä 40. Heidän sairautensa ei ollut astma, vaan pääsääntöisesti allerginen alveoliitti (kerron sen myöhemmin tässä kirjoituksessa, miten se selvisi, että ne olivat alveoliitteja). Selvitin myös sen, että heidät tutkittiin työterveyslaitoksella. On varsin todennäköistä, että noita 25 ei altistettu lainkaan työterveyslaitoksella esim. A. fumigatuksella. Kuitenkin vuonna 1995 TTL otti käyttöön nämä terveydelle vaaralliset altistuskokeet eli on varsin todennäköistä, että seuraavina vuosina aina tähän päivään asti sairastuneet on altistettu.
Tuon saman tilastotiedon näkee myös Taulukosta 1.
Ota seuraavana esiin Kuvio 19B. Hui! Mitä sieltä selviääkään?
Vuonna 1996 alkaneita tapaturmaeläkkeitä oli peräti 38 kpl. Jotain siis aivan hirvittävää on täytynyt tapahtua vuosina 1995-96. Mutta kuten huomaat, niin Työterveyslaitoksen uusi ”uljas” toimintastrategia yhdessä Valtiokonttorin vakuutusosaston kanssa on alkanut purra vuodesta 1997 eteenpäin!
Taulukosta 2 näkee, että murheen vuosi on nimenomaan vuosi 1995, jolloin maksettavaa kertyi lähes 290 000 €.
Kuviosta 20 sitten näkyy se, että ammattitautiin sairastuneita on alettu dumppaamaan TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE tapaturmaeläkkeen sijaan. Se tulee ainakin puolta halvemmaksi. Ei sen ole väliä vaikka rikkokin lakia, kun kyseessä on itse Valtiokonttori! Kuten huomaat, niin työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vuonna 1996 vain 4 kpl (jolloin siis tapaturmaeläkkeitä myönnettiin 38 kpl). Mutta siitä eteenpäin sitten TTL:n ja Valtiokonttorin saumaton yhteistyö on alkanut vaikuttaa todella tehokkaasti. Huomaa myös työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveydellisten syiden vuoksi. Huippuvuonna 2002 peräti 10 kpl. Mielenterveydellisiä ongelmia on melko varmaan aiheuttaneet valtiovallan luoman ja yhdessä kolmikannan kanssa hoidetun tapaturmavakuutusjärjestelmän oikeusmurhat.
Suomen Lääkärilehti julkaisi numerossa 34/1997, sivu 4021 eteenpäin artikkelin, jonka nimi on:
Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät. Tekijöinä ovat seuraavat henkilöt:
Aarne Laakkonen LL, työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Helena Keskinen LL, vt. osastonylilääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Henrik Nordman LKT, tutkimusprofessori
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Helena Nousiainen
LL, yksikönjohtaja
Medivire Työterveyspalvelut Oy, Mikkeli
Maija Hytönen LT, vs. apulaisopettaja
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Brita Grenquist-Nordén LKT, työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Matti Tuppurainen laill.lääk., työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Outi Tupasela FM, kemisti
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Artikkelista löytyy varsin ristiriitainen tieto, kun vertaa sitä vuoden 1995 ammattitautitilastoihin . Tässä artikkelissa lukee nimittäin näin:
LAINAUS ALKAA:
Yhtään allergista alveoliittia aineistosta ei todettu.
LAINAUS PÄÄTTYY
Tästä samasta artikkelista selviää myös se, että nyt aloitettiin, siis vuonna 1995, keuhkoputkialtistuskokeet kosteusvauriotyöpaikassa sairastuneille. Uutteita oli kaksi: Aspergillus fumigatus ja Cladosporiun herbarum. Molemmat ovat siis homeita, jotka kirjallisuudessa on yhdistetty IgE-välitteiseen atooppiseen allergiaan. A. fumigatus on ehkä vielä tunnetumpi allergisen alveoliitin, tarkemmin sanottuna farmarinkeuhkojen (IgG-välitteinen allergia) aiheuttajana. Kummallakaan ei ole siis mitään yhteyttä kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan sairauteen. Vain kyseisten homeiden itiöitä löytyy kosteusvauriokohteessa, ei siis varsinaista kasvustoa. Näitä allergeeniuutteita saa käyttää vain astmadiagnoosin varmistamiseen. Ne toimivat siten, että allergeenivalmiste reagoi keuhkoputkistossa olevan vastaavan IgE-vasta-aineen kanssa, jolloin positiivisessa astma-diagnoosissa keuhkoputken lihaksisto supistuu ja näin PEF-arvo laskee. Viivästynyt astma-reaktio (ei siis limaeritys) johtuu puolestaan uutteen reagoinnista eosinofiilisten valkosolujen kanssa.
Sanomattakin on selvää se, että kosteusvauriokohteessa sairastuneella ei tapahtunut noita vaadittuja astma-reaktioita. Monella kuitenkin limaneritys hankaloitti siinä määrin PEF-puhallusta. Tätä sitten alettiin sanomaan virheellisesti vuodesta 1995 eteenpäin kosteusvauriomikrobien aiheuttamaksi astmaksi. Tällaisia astmoja sitten diagnosoitiin TTL jo vuonna 1995 pelkästään kymmenittäin. Nousu astmoissa on todella raju, kun sitä vertaa edellisvuosien tilastoihin, esim. vuoden 1994 tilastoon.
Vakuutusyhtiö Pohjola julkaisi vuoden 1997 lopulla esitteen ”Ammattitauti hometalosta-Kosteusvauriorakennusten homepöly ammattitautien aiheuttajana”, jonka sivulla 9 on Taulukko 3 ”Homesienten aiheuttamiksi ilmoitetut työperäiset hengitystieallergiat (Ammattitaudit 1996)”, josta ilmenee, että vuonna 1995 muun kuin maatalouden ja teollisuuden aiheuttamia allergisia alveoliitteja oli 17 kpl. Näiden on pakko olla näitä Teknillisen korkeakoulun työntekijöitä. Tämä on täysin ristiriidassa sen tiedon kanssa mitä tuossa Lääkärilehdessä vuonna 1997 julkaistussa artikkelissa sanotaan vuoden 1995 sairauksista. Tuossa artikkelissa siis sanottiin, että ei löydetty vuoden 1995 aikana yhtään allergista alveoliittia.
Sitten on käytettävissä myös Suomen Lääkärilehden 36/1998, sivulla 4228 olevat ammattitautilastot. Lähteeksi siinä mainitaan Työterveyslaitos. Allergisten alveoliittien (muut kuin farmarinkeuhkot) määräksi ilmoitetaan 22 kpl. On varsin todennäköistä, että kyseiset tapaukset ovat TKK:n sairastumistapauksia.
On erittäin todennäköistä, että Teknillisen korkeakoulun homepölykatastrofi sai aikaiseksi sen, että keksittiin nämä terveydelle vaaralliset altistuskokeet ja alettiin tuossa kokeessa mahdollisesti syntynyttä limanerityksestä johtuvaa hengenahdistusta kutsumaan ASTMAKSI. On syytä muistaa myös se, että vuonna 1995 alkoi Lipposen 1. hallituksen kausi ja jossa STM:n päällikkönä oli farmarin keuhkoista eli allergisesta alveoliitista tohtoriksi väitellyt nykyinen ministerin arvonimen omaava Sinikka Mönkäre.
Tämä on kauhistuttava asia.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
http://www.tkk.fi/Yleista/tyosuojelu/tkk-tapaturmat-valtiokonttori.xls
Jotta saat sen näkyviin, niin sinulla pitää olla koneellasi Excel-taulukkolaskenta-ohjelma.
Klikkaa sieltä näkyviin Kuvio 18, niin huomaat, että vuonna 1995 Otaniemessä sairastui 25 henkilöä biologisten tekijöiden, itiöt yms. vuoksi. Vuonna sairastuneita oli kuusi ja vuonna 1997 seitsemän. Siis yhteensä kolmen vuoden aikana yhteensä 40. Heidän sairautensa ei ollut astma, vaan pääsääntöisesti allerginen alveoliitti (kerron sen myöhemmin tässä kirjoituksessa, miten se selvisi, että ne olivat alveoliitteja). Selvitin myös sen, että heidät tutkittiin työterveyslaitoksella. On varsin todennäköistä, että noita 25 ei altistettu lainkaan työterveyslaitoksella esim. A. fumigatuksella. Kuitenkin vuonna 1995 TTL otti käyttöön nämä terveydelle vaaralliset altistuskokeet eli on varsin todennäköistä, että seuraavina vuosina aina tähän päivään asti sairastuneet on altistettu.
Tuon saman tilastotiedon näkee myös Taulukosta 1.
Ota seuraavana esiin Kuvio 19B. Hui! Mitä sieltä selviääkään?
Vuonna 1996 alkaneita tapaturmaeläkkeitä oli peräti 38 kpl. Jotain siis aivan hirvittävää on täytynyt tapahtua vuosina 1995-96. Mutta kuten huomaat, niin Työterveyslaitoksen uusi ”uljas” toimintastrategia yhdessä Valtiokonttorin vakuutusosaston kanssa on alkanut purra vuodesta 1997 eteenpäin!
Taulukosta 2 näkee, että murheen vuosi on nimenomaan vuosi 1995, jolloin maksettavaa kertyi lähes 290 000 €.
Kuviosta 20 sitten näkyy se, että ammattitautiin sairastuneita on alettu dumppaamaan TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE tapaturmaeläkkeen sijaan. Se tulee ainakin puolta halvemmaksi. Ei sen ole väliä vaikka rikkokin lakia, kun kyseessä on itse Valtiokonttori! Kuten huomaat, niin työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vuonna 1996 vain 4 kpl (jolloin siis tapaturmaeläkkeitä myönnettiin 38 kpl). Mutta siitä eteenpäin sitten TTL:n ja Valtiokonttorin saumaton yhteistyö on alkanut vaikuttaa todella tehokkaasti. Huomaa myös työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveydellisten syiden vuoksi. Huippuvuonna 2002 peräti 10 kpl. Mielenterveydellisiä ongelmia on melko varmaan aiheuttaneet valtiovallan luoman ja yhdessä kolmikannan kanssa hoidetun tapaturmavakuutusjärjestelmän oikeusmurhat.
Suomen Lääkärilehti julkaisi numerossa 34/1997, sivu 4021 eteenpäin artikkelin, jonka nimi on:
Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät. Tekijöinä ovat seuraavat henkilöt:
Aarne Laakkonen LL, työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Helena Keskinen LL, vt. osastonylilääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Henrik Nordman LKT, tutkimusprofessori
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Helena Nousiainen
LL, yksikönjohtaja
Medivire Työterveyspalvelut Oy, Mikkeli
Maija Hytönen LT, vs. apulaisopettaja
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Brita Grenquist-Nordén LKT, työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Matti Tuppurainen laill.lääk., työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Outi Tupasela FM, kemisti
Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto
Artikkelista löytyy varsin ristiriitainen tieto, kun vertaa sitä vuoden 1995 ammattitautitilastoihin . Tässä artikkelissa lukee nimittäin näin:
LAINAUS ALKAA:
Yhtään allergista alveoliittia aineistosta ei todettu.
LAINAUS PÄÄTTYY
Tästä samasta artikkelista selviää myös se, että nyt aloitettiin, siis vuonna 1995, keuhkoputkialtistuskokeet kosteusvauriotyöpaikassa sairastuneille. Uutteita oli kaksi: Aspergillus fumigatus ja Cladosporiun herbarum. Molemmat ovat siis homeita, jotka kirjallisuudessa on yhdistetty IgE-välitteiseen atooppiseen allergiaan. A. fumigatus on ehkä vielä tunnetumpi allergisen alveoliitin, tarkemmin sanottuna farmarinkeuhkojen (IgG-välitteinen allergia) aiheuttajana. Kummallakaan ei ole siis mitään yhteyttä kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan sairauteen. Vain kyseisten homeiden itiöitä löytyy kosteusvauriokohteessa, ei siis varsinaista kasvustoa. Näitä allergeeniuutteita saa käyttää vain astmadiagnoosin varmistamiseen. Ne toimivat siten, että allergeenivalmiste reagoi keuhkoputkistossa olevan vastaavan IgE-vasta-aineen kanssa, jolloin positiivisessa astma-diagnoosissa keuhkoputken lihaksisto supistuu ja näin PEF-arvo laskee. Viivästynyt astma-reaktio (ei siis limaeritys) johtuu puolestaan uutteen reagoinnista eosinofiilisten valkosolujen kanssa.
Sanomattakin on selvää se, että kosteusvauriokohteessa sairastuneella ei tapahtunut noita vaadittuja astma-reaktioita. Monella kuitenkin limaneritys hankaloitti siinä määrin PEF-puhallusta. Tätä sitten alettiin sanomaan virheellisesti vuodesta 1995 eteenpäin kosteusvauriomikrobien aiheuttamaksi astmaksi. Tällaisia astmoja sitten diagnosoitiin TTL jo vuonna 1995 pelkästään kymmenittäin. Nousu astmoissa on todella raju, kun sitä vertaa edellisvuosien tilastoihin, esim. vuoden 1994 tilastoon.
Vakuutusyhtiö Pohjola julkaisi vuoden 1997 lopulla esitteen ”Ammattitauti hometalosta-Kosteusvauriorakennusten homepöly ammattitautien aiheuttajana”, jonka sivulla 9 on Taulukko 3 ”Homesienten aiheuttamiksi ilmoitetut työperäiset hengitystieallergiat (Ammattitaudit 1996)”, josta ilmenee, että vuonna 1995 muun kuin maatalouden ja teollisuuden aiheuttamia allergisia alveoliitteja oli 17 kpl. Näiden on pakko olla näitä Teknillisen korkeakoulun työntekijöitä. Tämä on täysin ristiriidassa sen tiedon kanssa mitä tuossa Lääkärilehdessä vuonna 1997 julkaistussa artikkelissa sanotaan vuoden 1995 sairauksista. Tuossa artikkelissa siis sanottiin, että ei löydetty vuoden 1995 aikana yhtään allergista alveoliittia.
Sitten on käytettävissä myös Suomen Lääkärilehden 36/1998, sivulla 4228 olevat ammattitautilastot. Lähteeksi siinä mainitaan Työterveyslaitos. Allergisten alveoliittien (muut kuin farmarinkeuhkot) määräksi ilmoitetaan 22 kpl. On varsin todennäköistä, että kyseiset tapaukset ovat TKK:n sairastumistapauksia.
On erittäin todennäköistä, että Teknillisen korkeakoulun homepölykatastrofi sai aikaiseksi sen, että keksittiin nämä terveydelle vaaralliset altistuskokeet ja alettiin tuossa kokeessa mahdollisesti syntynyttä limanerityksestä johtuvaa hengenahdistusta kutsumaan ASTMAKSI. On syytä muistaa myös se, että vuonna 1995 alkoi Lipposen 1. hallituksen kausi ja jossa STM:n päällikkönä oli farmarin keuhkoista eli allergisesta alveoliitista tohtoriksi väitellyt nykyinen ministerin arvonimen omaava Sinikka Mönkäre.
Tämä on kauhistuttava asia.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
Vastaukset 40
Vanhimmat
vastailla ja väittää tietojasi vastaan! Hänellähän voi olla paljonkin menetettävää, ammattioikeus ehkä myös vapauskin.
"joku" -henkilöllä juuri minua, koska osallistun keskusteluun täällä harvanpuoleisesti, mutta esitänpä huomioni siitä huolimatta. Olen homesairas, joka ihmettelee pyörein silmin täällä käytävää keskustelua. Ilmeisesti eroan palstan muista homesairaista koulutukseni vuoksi (lääkäri en toki ole).
Mitä tulee tuohon kommenttiisi, niin huomaan, että olet helppo uhri kaikenlaiselle aivopesulle. Ei kai kukaan ole eri mieltä siitä, että homesairaiden asema on järkyttävä ja että vakuutusyhtiöt tekevät kaikkensa, jotteivat joutuisi korvaamaan yhtään mitään. Jopa TTL:n lääkärit ovat siitä samaa mieltä x).
Jos joku toistaa tätä epäkohtaa täällä, niin ei se tarkoita sitä, että kaikki, mitä hän sanoo olisi siitä syystä totta, ei välttämättä edes tässä asiassa. Se ei siis tarkoita, että A.fumigatus ei olisi kosteusvauriomikrobi tai että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta astmaa tai että astmaa on vain IgE-välitteistä tai että homeet eivät ole vaarallisia tai...mitä kaikkea uskomattomuuksia täällä esiintyykään.
x)http://www.mainio.net/print.asp?path=1;1132;1133;74225;72396
Tutkimusprofessori, ylilääkäri Henrik Nordman Työterveyslaitokselta on huomannut, että työ-paikalla sairastunut jää helposti väliinputoajaksi. Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, mutta kiistattoman diagnoosin teko voi olla hankalaa. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustesti, vaikka tarvetta olisi yli kymmenelle. Niinpä kaikki homealtistukset eivät näy testeissä.
Jos vakuutusyhtiö päättää, ettei homeoireilu ole merkki ammattitaudista, korvauksia ei tipu. Myös Kela suhtautuu korvaushakemuksiin nihkeästi. Kelan näkemyksen mukaan on työnantajan vastuulla pitää huoli, ettei työympäristö aiheuta vaaraa. Samoin Kelassa järkeillään, että jos työntekijä on työkykyinen, hän voi hakea uutta työpaikkaa. Työttömyyskorvaustakaan ei yleensä voi nostaa, jos työsuhde on edelleen voimassa. Tästä periaatteesta on joissain tapauksissa kuitenkin joustettu.
–Työntekijän suojaksi on säädetty paljon lakeja, mutta näyttää siltä, että homeongelmien ollessa kyseessä ne kääntyvät työntekijää vastaan, Nordman huomauttaa.
–Valituskierre voi kestää vuosia, ja työntekijän toimeentulo on oikeusprosessin ajan ihan auki. Taistelu erilaisia vakuutusjärjestelmiä vastaan on turhauttavaa ja johtaa helposti masennustiloihin. Tällöin psyykkisten oireiden hoitamisesta voi tulla tärkeämpää kuin alkuperäisten sairausoireiden hoidosta.
Psyykkistä rasitusta pahentaa entisestään, että työntekijä pelkää leimautuvansa työnantajan ja kollegoiden silmissä hankalaksi tai työtä vieroksuvaksi.
Henrik Nordmanin mielestä väliinputoajien tilanne paranisi paljon, jos sosiaali- ja terveys-ministeriö, vakuutusyhtiöt, Kela ja työnantajapuoli sopisivat yhdessä pelisäännöistä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat korvataan työntekijälle.
Lisäksi kaikesta huolimatta sairastuneille tärkeimmät henkilöt ovat heitä hoitavat lääkärit. Suurin ongelma on, jos heihin ei enää voi luottaa. Vakuutuspuoli koskee VAIN rahaa, ymmärrätkö?
että, jos et luota lääkäreihin ja joku toinen on kanssasi samaa mieltä, niin kaikki muukin mitä hän kertoo on totta? Siitä tässä oli kysymys.
Kerrotko ne nyt noin ensiksi. Miten näitä tilastoja käytetään ja muutellaan ja kuka sitä tekee ja miksi?
Miten siitä ilmenee, että vuonna 1995 TKK:n työntekijät olisivat sairastuneet allergiseen alveoliittin? Miten siitä ilmenee, että rakennuksen homeongelma olisi aiheuttanut biologisen altistumisen? Mikä on se ristiriita, jonka näet tilastoissa?
" Vuonna 1996 alkaneita tapaturmaeläkkeitä oli peräti 38 kpl. Jotain siis aivan hirvittävää on täytynyt tapahtua vuosina 1995-96."
- Niin mitä siellä on tapahtunut? Joku onnettomuus mikrobiologian laboratoriossa? Vaihtoehtoja riittää?
" Kuten huomaat, niin työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vuonna 1996 vain 4 kpl (jolloin siis tapaturmaeläkkeitä myönnettiin 38 kpl)"
- Asiaa on täysin turhaa spekuloida, elleivät faktat ole tiedossa eli esim. mitä nämä tapaturmat olivat ja miksi niitä oli monta samana vuonna.
" Mielenterveydellisiä ongelmia on melko varmaan aiheuttaneet valtiovallan luoman ja yhdessä kolmikannan kanssa hoidetun tapaturmavakuutusjärjestelmän oikeusmurhat."
- Eiköhän mielenterveysongelmat pääasiallisesti johdu muista syistä yleensä. Omia mahdollisia mielenterveysongelmia ei tulee yleistää.
"vuonna 1995 muun kuin maatalouden ja teollisuuden aiheuttamia allergisia alveoliitteja oli 17 kpl. Näiden on pakko olla näitä Teknillisen korkeakoulun työntekijöitä."
- Miten niin pakko? Allergisen alveoliitin voi saada työskentelystä lemmikkieläinkaupassa, autokorjaamossa (esim. isosyaniitit) jne..
" Allergisten alveoliittien (muut kuin farmarinkeuhkot) määräksi ilmoitetaan 22 kpl. On varsin todennäköistä, että kyseiset tapaukset ovat TKK:n sairastumistapauksia."
- Miten niin? Mistä niin voi päätellä?
" Suomen Lääkärilehti julkaisi numerossa 34/1997, sivu 4021 eteenpäin artikkelin, jonka nimi on:
Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät. - Tässä artikkelissa lukee nimittäin näin: Yhtään allergista alveoliittia aineistosta ei todettu. "
- Huomasitko, että kysymyksessä oli VESIVAURIOTYÖPAIKKOJEN TYÖNTEKIJÄT. Siis yhtään HOMERAKENNUKSESTA AIHEUTUVAA ALLERGISTA ALVEOLIITTIA EI TODETTU VUONNA 1995. Kuinka siis TKK:n työntekijätkään olisivat voineet sairastua allergiseen alveoliittin työpaikkansa homeongelmien takia???
"Sitten on käytettävissä myös Suomen Lääkärilehden 36/1998, sivulla 4228 olevat ammattitautilastot. Lähteeksi siinä mainitaan Työterveyslaitos. Allergisten alveoliittien (muut kuin farmarinkeuhkot) määräksi ilmoitetaan 22 kpl."
- Muistathan taas, että allergisia alveoliitteja esiintyy muissakin ammateissa kuin pelkästään "farmareilla" !
että kaikki ovat niin älykkäitä, että tajuavat, että kyseessä on rakennuksen kosteusvauriosta johtuva sairaus. Minulle kerrottiin TKK:sta, että nuo 40 vuosina 1995-97 sairastunutta olivat työskennelleet samassa kosteusvaurioisessa rakennuksessa.
Faktat esitin tuolla yllä:
TTL ilmoittaa Suomen Lääkärilehden sivuilla, että yhtään allergista alveoliittia ei tavattu vuonna 1995 heidän tutkimuksissaan.
Kuvaan astuu lisäksi uutuutena vuodesta 1995 eteenpäin kosteusvauriohomeiden aiheuttama astma. Vielä edellisvuonna 1994, mikäli Henrik Nordmanin tekstiin on luottaminen, niin homeastmat varmistettiin spesifisellä IgE-vasta-aineen löytymisellä sairastuneen kehosta. Juuri tätä astman kriteereistä lipsumista ihmetteli moneenkin kertaan lehdistön palstoilla TTL:n ylähengitystiespesialisti Risto Voutilainen.
Sitten toisaalta on tiedot vakuutusyhtiö Pohjolan esitteestä, että TTL diagnosoi vuonna 1995 17 kpl kosteusvauriorakennuksista johtuvaa allergista alveoliittia. Sitten on vielä tuo toinen Lääkärilehden artikkeli, jossa ilmoitetaan 22 kpl allergista alveoliittia.
Sitten on tosiaan tuo tärkeä tieto Excel-taulukossa, joka puolestaan kertoo, että tosiaan mikrobien itiöt ovat aiheuttaneet 40 kpl sairauksia vuosina 1995-97 ja joista on aloitettu maksamaan TAPATURMAELÄKETTÄ. Tilastoista myös näkee, että tapaturmaeläkkeitä on muutettu hyvin nopeassa tahdissa työkyvyttömyyseläkkeiksi. Kyseessä ei ole mikään mikrobiologian laboratorio. Minulla on siitä varma tieto. Eivätkä mikrobien parissa ammatikseen työskentelevät tupeksi.
Nyt ei kannata enää kenenkään viisastella, vaan kaikkien kosteusvauriotaloista sairastuneiden pitäisi yhdistää voimat erittäin vaikutusvaltaisia väärintekijöitä vastaan. Heidän on nyt saatava vastuuseen tekemisistään.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
Kuinka moneen luulet sen uppoavan?
Jos TKK:n työntekijät ovat sairastuneet rakennuksen homevaurioista, niin antamiesi tietojen mukaan on sitten todistettu, että he ovat sairastuneet astmaan, koska vuonna 1995 ei havaittu lainkaan allergisia alveoliitteja, jotka olisivat peräisin vesivauriotyöpaikoista.
" Faktat esitin tuolla yllä:
TTL ilmoittaa Suomen Lääkärilehden sivuilla, että yhtään allergista alveoliittia ei tavattu vuonna 1995 heidän tutkimuksissaan. "
Tuosta jätit tällä kertaa tarkoituksellisesti pois, että kysymyksessä oli nimenomaan vesivauriotyöpaikat. Sait siihen jo vastauksen:
- Huomasitko, että kysymyksessä oli VESIVAURIOTYÖPAIKKOJEN TYÖNTEKIJÄT. Siis yhtään HOMERAKENNUKSESTA AIHEUTUVAA ALLERGISTA ALVEOLIITTIA EI TODETTU VUONNA 1995. Kuinka siis TKK:n työntekijätkään olisivat voineet sairastua allergiseen alveoliittin työpaikkansa homeongelmien takia???
Tilastoissa ei ole yhtään mitään ristiriitaa!
Noita juttuja pitäisi lukea ajatuksen kanssa.
"- Huomasitko, että kysymyksessä oli VESIVAURIOTYÖPAIKKOJEN TYÖNTEKIJÄT. Siis yhtään HOMERAKENNUKSESTA AIHEUTUVAA ALLERGISTA ALVEOLIITTIA EI TODETTU VUONNA 1995. Kuinka siis TKK:n työntekijätkään olisivat voineet sairastua allergiseen alveoliittin työpaikkansa homeongelmien takia??? "
HITTO, saako vedestäkin alveolittia !!! Ja Nokian katastrofi on vielä poissa noista vesivaurialveoliiteistasi!!!! Ai kun hirveetä!!
hih hih hi hi ... tämä on tosi hauskaa.. Kuka hitto viitsii jaaritella tällä tavoin! Joku hitsin aika vesivaurioinen... hihi
vesivaurio päässä vai? Hiiiihhhhhiii...
minun työpaikallani oli kyllä nimenomaan vesivaurioita ja vesivaurioita ja vesivaurioita ja siellä on yhä edelleenkin vesivaurioita ja niitä korjataan ja korjataan ja ...
Hmmm. mistä ihmeestä sitä olisikaan sairastunut... en tietenkään homeista, koska kyseessä oli tuo vesivaurio. Olisko tämä jotakin uudenaikaista hukkumiskuolemaa ja tietty, diagnostisiin kriteereihin ei muuten kuulu eosinofiilia!
Onhan se kummallista, jos kukaan uskoo enää mitään mitä tuo virallinen taho noihin tilastoihinsa kirjoittaa. No tilastoistahan on aina kerrottukin niiden olevan emävaleita, eikä ihme!
siitä, mistä ystäväsi kohdalla on kysymys. Eikö olisi paljon eettisempää auttaa häntä oikeasti kuin pahentaa tilannetta heittämällä bensaa tuleen. Hän olisi jälkeenpäin siitä varmasti kiitollinen.
Haluatko tehdä muitakin diagnooseja? Ihan näin nettipalstan välityksellähän se hienosti onnistuu, miltei yhtä hyvin kun noilta lääkäreiltäkin nähtävästi!
olisiko patologinen valehtelija mitenkään mahdollisuuksien rajoissa oleva diagnoosi? Ilman eosinofiliaa tietysti.
vesivauriosairaudet ja homesairaudet, miten ihmeessä kukaan voi edes ajatella, että tuollaisia kirjoittava ihminen nyt mitenkään asian vierestä kirjoittaa? Mitä nuo vesivauriosairaudet ovat? Voisiko tuo kirjoittaja kertoa niistä meille, osaamme sitten varoa niitäkin.
kirjoittaman "tieteellisen" artikkelin kappale, josta selviää kaikkein tyhmimmilekin, mistä on kyse.
"Rakennusten kosteusvauriot ovat yleisiä asunnoissa, julkisissa laitoksissa ja työpaikoilla. Kostuneissa rakenteissa alkaa kasvaa mikrobeja, joita ei yleensä ole terveen rakennuksen materiaaleissa ja sisäilmassa. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen on kuvattu aiheuttavan silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita, yleisoireita, kuten huonovointisuutta, pahoinvointia ja päänsärkyä, allergisia sairauksia ja toistuvia hengitystieinfektioita (1). Oireet ovat pääosin ärsytysoireita, joiden mahdollisia aiheuttajia ovat homeiden aineenvaihduntatuotteet ja homekasvustosta irronneet osat."
Lähde:
Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät
Kirjoittajina olivat mm. Nordman & Tuppurainen.
ihan noille tyhmemmille. Katsos siinä luki "kosteusvauriot" ja kaveri asiantuntija toveri, taas kertoi noista vesivaurioista ja niiden tuottamista ongelmista. Uskoisin että kaveri asiantuntija toverille, ne kyllä ovat kaksi vain eri asiaa. Johtuneen kovasta ja tarkasta koulutuksesta, hakuaa tuon diagnoosin piirulleen oikein, on niin tarkka jäpikkä. Ja ääri rehellinen, senhän me jo kaikki tiedämmekin kaveri asiantuntija toverista, tuon rehellisyyden.
tutkimusta? Hypoteesina, toinen tutkijaryhmä raataa ja tekee pitkää päivää vuosikausia ja toinen tutkijaryhmä tulee ns. apajille ja tekee omia tutkimuksiaan vähän soveltaen? Ehkä harmittaisi, jos olisi työskennellyt tuossa ensimmäisessä ryhmässä.
etätyösi kotona. Saisit muuta ajateltavaa kuin ylilääkärin määrittämän astmadiagnoosin johon et ole tyytyväinen ja vetelet toisille määrättyjä antibiootteja vaivaasi joka on ?
tosi tyhmää. Joten en ottanut niitä antibiootteja. Koska tiedän, ettei keuhkoissa ole kiputuntoa, niin ei hätää. Kiitos neuvoistasi, ihan oikeassa olit. Ja, joo töitä on liian vähän vielä.
huolissaan etätyöstäsi ja antibioottikuuristasi. Oi voi miten rankkaa heillä :-D
Joko olet alkanut voimaan yhtään paremmin? Minua vaivaa edelleen astma ja yskä, joka tuntuu kyllä johtuvan pk-seudun kylmästä ja erittäin saastuneesta ilmasta tällä hetkellä. Asiaa ei paranna, että olen nivelkipuinen ja hirveän väsynyt, aikaero-ongelmiakin on. En saa nukuttua kun yskin ja särkee. Olen menossa lääkäriin tarkistuttamaan lääkitystäni, olen tähän asti selvinnyt kevyemmällä lääkityksellä, mutta nyt on pakko lisätä/vaihtaa jotain että jaksan käydä töissä.
kuin kerrata sairauksianne,kysellä toisen sairauksista ja taas lääkäriin kun kolottaa?
oikeastaan aika outoa, mutta ehkä tähän huolenpitoonkin tottuu ;-). Eka joka sitä laatua tarjosi oli Reijula, ja kieltämättä silloin se tuntui oudolta, mutta oudompaahan tämä nettihuolenpito tietysti on. Tuo etötyöstäni huolehtiminen kuuluisi esimiehelleni, mutta eipä taida hänellä nyt olla juurikaan aikaa moiseen. Lisäksi minulla on nyt opiskeluprojekti kesken, joten kyllähän tässä aika kuluu.
Olotilastani, mulla kirvelee tai kipuilee rintakehällä. Tai ylhäällä vasemmalla, siinä se kipuilu on ollut aikaisemminkin. Keuhkolääkäri kuvautti keuhkot vastaavan kipuilun aikana, eikä keuhkoissa ollut mitään, joten lienee vain jotakin lihaskipua tms. Nyt vain väsyttää ja olotila on sitä ja tätä. Voisin väittää että olen tulossa kipeäksi, mutta en sitten tiedä. Ei tämä kuitenkaan niin pahaa ole, että lähtisin minnekään lääkäriin. En oikein usko, että niin pahaa olotilaa enää tulekaan.
Matkustaminen on terveenäkin rankkaa, varsinkin tuohon suuntaan missä kävit. Toivotaan, että lääkkeiden lisäys auttaa asiaasi. Mietin juuri mikä lääkitys olisi itselläni ollut paras mahdollinen, mutta en oikein osaa sanoa. Antibiootit kuitenkin auttoivat aikoinaan, joten jos et ole niitä paljon kokeillut, niitä kokeile edes.
Mulla tuon hiton histamiinialtistuksen jälkeen jäi nenänpielien iho kirvelemään ja se tuntuu muuttuvat karheammaksi vain. Onko sulla mitään hyvää kikkaa tuohon kuivuuteen, kirvelyyn ja arkaan ihoon? Pesen kasvot nyt vauvojen kylpyöljyllä, tyttöjä varten ostin, mutta käytän nyt myös itse. Ei se auta, muttei kuivatakaan niin paljon. Rasvaaminen saa ihon kirvelemään enemmän, ihan sama mitä perusvoidetta käyttää. Iho ei vain pidä enää noista pesuista ja rasvauksista. No rauhoittuu pinkeän tuntuiseksi, mutta ei ole enää ihan kohdallaan kuitenkaan. Ihon kanssa mulla ei ole ikinä ongelmia ollut, joten vähän on hakusessa mistä johtuu ja mitä tehdä.
elämää tietenkään, sinäpä sen sanoit. Voi että, kun saisikin sen OIKEAN elämän sillä sitähän minulla ei ole ollenkaan. Tiedätkö sinä viisaana ja hyvän sydämen omaavana, ihanana ihmisenä mistä voisin sen löytää? Löytyykö se vaikka sillä lailla että ryhdyn kirjoittelemaan herjaavia viestejä nettipalstoille esimerkkisi mukaisesti? Onko se sitä oikeaa elämää?
Yritätkö auttaa kirjoituksillasi sairastuneita, vai onko tämä osa omaa terapiaasi?
jotka minulle sopivat, harvassa ovat. Hilseileviin, kaikkein kuivimpiin kohtiin kasvoissa käytän tätä: http://www.astellas.fi/page.asp?pageID=247
Paksua mössöä on, mutta iho yleensä paranee muutamassa päivässä sen alla.
Sinulla on keuhkokipua mutta ei hengenahdistusta samalla? Minulla ei ole tuollaista ollut ollenkaan, selkeää astmaahan tämä nyt on. Ehkä sinun kannattaisi kuitenkin käydä kuunteluttamassa keuhkot, jospa saat oman antibioottikuurin? Helpostihan sitä tulee bakteereita, jos on paljon limaa keuhkoissa.
kun se on niin selkeä tuon sairalan keuhkopuolen ylilääkärinkin mielestä. Joten en ihan näillä lumilla lähde lääkäriin. Tuossa on vielä keräämäni tutkimuspaperit tuolle lääkärille, enkä taida lähetellä niitäkään. Turhaa ajan haaskausta. Mietin mikä on lopputulos, jos alan taittamaan peistä lääkärin kanssa siitä pitääkö jotakin tutkimuksia tehdä vaiko ei. Voipi olla että lopputuloksen voi arvata ihan ennalta. Se on vain uskottava ja luotettava siihen mitä kerrotaan, on oireilu sitten millaista vain. Tosin muistan kun äitini sairastui syöpään. Kaikki sairastuminen oli sen jälkeen joillekin lääkäreille vain "sitä syöpää" ja sen oireita. Tallberg, Meilahdessa sitten hoiti ne muutkin sairastumiset. Jotenkin noilla lääkäreillä on ajatus, että kun on jo yksi sairaus niin kaikki oireet sen jälkeenkin kuuluvat siihen yhteen ja samaan sairauteen. Siksi tuntuu, että pahinta on saada joku diagnoosi. Sen jälkeen pitäisi sitten rukoilla, ettei vain sairastu mitenkään muutoin. Kokeilen tuota rasvaa kyllä, ärsyttää muuten kun linkissä on luettavissa tuotetiedot eikä linkki toiminutkaan. No mun tietokoneessa on palomuuri ja suojat sellaiset, että niiden kanssa on välillä ongelmia just näissä tilanteissa. Että ehkä siitä johtui ettei auennut tuo linkki.
Kirjoittajan oli ilmeisesti pakko heittää läskiksi, ryhtyä koomikoksi, kun oli ajanut itsensä umpikujaan väitteidensä perusteluissa.
LÄÄKÄRIN KOLLEGIAALISUUSOHJEET
Hyväksytty Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 6.5.1988
Muutettu Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 10.12.1999
Suomen Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeiden tarkoituksena on pitää yllä arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta maan lääkärikunnan keskuudessa. Ohjeet opastavat lääkäreitä käyttäytymään kollegiaalisesti työhön liittyvissä ja muissa keskinäisissä suhteissaan. Ohjeiden tarkoituksena ei ole suojella lääkäriä puutteellisen ammattitaidon, virheellisen menettelyn tai väärinkäytöksien selvittämiseltä ja seurauksilta.
I
Lääkärin on käyttäydyttävä kollegoitaan kohtaan suvaitsevasti ja osoittaen hyvää tahtoa. Erimielisyydet voidaan yleensä sopia perehtymällä toisen näkökohtiin. Jos ammattiasioissa syntyy ristiriita, lääkärin tulee pyrkiä selvittämään erimielisyys suoraan kollegansa kanssa.
II
Lääkäri ei saa loukata muita ammattikuntansa ryhmiä ja niiden oikeuksia.
III
Lääkärin tulee toimillaan, ratkaisuillaan ja esimerkillään ylläpitää ja edistää ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Erityisesti esimiehenä ja opettajana hänen on kiinnitettävä huomiota lääkärin etiikkaan ja kollegiaaliseen käytökseen. Tämä ei saa estää häntä valvomasta alaistensa ja oppilaidensa toimintaa eikä tutkimasta sattuneita virheitä tai rikkomuksia tai ryhtymästä toimenpiteisiin niiden johdosta.
IV
Jos lääkäri sairauden, päihteiden käytön tai muun syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi hoitamaan potilaitaan ja mahdollisesti heille vaaralliseksi, on jokaisen kollegan velvollisuutena puuttua asiaan keskustelemalla asianomaisen kanssa ja tarjoamalla apua hoidon järjestämiseen. Jos tämä ei johda tulokseen, on lääkärin ilmoitettava havainnoistaan kollegan esimiehelle tai Lääkäriliittoon.
Samoin tulee menetellä, jos kollega tieten tai tietämättään syyllistyy ammattiaan harjoittaessaan tai lääkärin virka-asemassaan ilmeisen virheelliseen menettelyyn.
V
Lääkäri ei saa levittää tai ylläpitää väärää käsitystä omasta tai kollegojen pätevyydestä, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksista tai muista seikoista, jotka voisivat vaikuttaa potilaan tai virkaan valitsijoiden lääkärinvalintaan.
VI
Lääkärin on sopimatonta moittia potilaalle kollegansa toimintaa. Jos lääkäri havaitsee, että toisen lääkärin diagnoosi, hoito tai muu menettely on ollut virheellinen, on hänen ilmoitettava havainnoistaan asiallisesti sekä potilaalle että kyseiselle kollegalle. Lääkärin on aina muistettava myös oman erehtymisen mahdollisuus.
VII
Suositellessaan potilasta toiselle lääkärille lääkärin on annettava potilaasta lähetteellä asianmukaiset tiedot. Lähettäneelle ja jatkohoidosta vastaavalle lääkärille tulee potilaan luvalla toimittaa asianmukaiset potilasta koskevat tiedot ja ohjeet jatkohoitoa varten.
Lääkärin aikoessa lopettaa yksityisen lääkärintoimen on suotavaa, että hän luovuttaa potilasasiakirjat potilaan suostumuksella hoitoa jatkavan lääkärin käyttöön.
VIII
Kun potilas tai hänen omaisensa toivovat, että toisenkin lääkärin mielipidettä kuultaisiin, tulee lääkärin suhtautua ehdotukseen myönteisesti, ja hänen velvollisuutensa on ilmoittaa kyseiselle lääkärille potilasta koskevat asianmukaiset tiedot. Havaitessaan tilanteen niin vaativan on lääkärin hankittava oma-aloitteisesti toisen lääkärin asiantuntija-apua.
Mikäli toinen lääkäri arviotaan antaessaan havaitsee, että hänen ja kollegan näkemysten välillä on potilaan kannalta merkittävä ristiriita, on hänen pyrittävä selvittämään asia potilaan luvalla suoraan kollegansa kanssa.
IX
Lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdyttäessä on suositeltavaa, että ryhmän jäsenet sopivat etukäteen keskinäisistä vastuualueistaan, velvollisuuksistaan ja tulosten julkaisuperiaatteista.
Lääkäri ei saa toiminnassaan tai julkaisuissaan esittää yksinomaan omana ansionaan sellaista tutkimustulosta, jonka saavuttaminen on ratkaisevasti riippunut hänen yhden tai useamman työtoverinsa suorittamasta työstä tai asiantuntemuksesta.
X
Kollegiaalisuutta koskevat erimielisyydet, joista ei muuten päästä sovintoon, on saatettava Suomen Lääkäriliiton soviteltaviksi tai ratkaistaviksi eikä niistä saa antaa tietoja asiaankuulumattomille.
http://www.laakariliitto.fi/etiikka/liiton_ohjeet/kollegiaalisuus.html
"Jos potilaan kuoleman jälkeen esitetään
epäilyjä tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden
tai niiden laiminlyönnin osuudesta kuolemaan,
on tapauksesta aina ilmoitettava poliisiviranomaiselle
ja pyydettävä oikeuslääketieteellistä
tutkintaa. Oikean menettelytavan
valinta on keskeistä jo hoitohenkilökunnan
oikeusturvankin kannalta, jotta hoitoon
kohdistuviin epäilyihin voidaan vastata asianmukaisesti.
Vaikka omaiset eivät tällaisessa
tilanteessa osaisikaan asiantuntevasti perustella
epäilyjään hoitokuolemasta, on pelkän
epäilyn ilmaisemista pidettävä riittävänä
perusteena oikeuslääketieteelliselle kuolemansyyn
selvittämiselle."
http://www.laakariliitto.fi/files/Etiikka05.pdf
tapaturman ja ammattitautien uhreja, löytyy tietoa tästä:
http://www.oikeusturvanperikato.info/lista.htm
Työterveyslaitoksen lääkäreitä listalla ovat ainakin Henrik Nordman ja Kari Kurppa.
Kari Kurppa on lisäksi tuomarina tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa eli entisessä tapaturmalautakunnassa. Hän on siis siellä peittelemässä oman työnantajansa altistuskoerikoksia.
Professori Pentti Tukiainen on puolestaan Vakuutusoikeuden tuomarina antamassa lausuntoja keuhkosairauksista (=hylkäämässä valituksia, jotka Kari Kurppa on jo kertaalleen hylännyt tapaturmalautakunnassa). Hän on Henrik Nordmanin hyvä ystävä.
rankattu Ilkka Torstila on nykyään Tapiola yhtiössä.
Eläinlääketieteen lisensiaatti Matti Mero on huseerannut nimenomaan Valtiokonttorin eli Suomen valtion toimeksiannosta. Hän on kuuluisa siitä, että hän keskeyttää vaikka lomansa, jos hän vain pääsee eväämään tapaturmaeläkkeen. Hän on kaiketi Suomen valtion ensimmäinen työntekijä, jolla oli/on tulospalkkaus. Siis mitä enemmän hän hylkää korvauksia, niin sitä enemmän hän saa liksaa toiminimelleen.
sivulta eli kuviosta 1 pystyy päättelemään, että allergiseen alveoliittiin sairastuneille on maksettu vain n. vuosi tapaturmaeläkettä. Keltainen väri tarkoittaa vakavaa ammattitautia ja se on tässä tapauksessa alveoliitti.
Vuoden 1998 tolpasta näkee, että eläinlääketieteen lisensiaatti Matti Mero (valtiomme 1. tulospalkattu virkamies) ja todennäköisesti TTL:n "huippu" ammattitautitiimi ovat tehtailleet vakavaa ammattitautia sairastuneista joko terveitä tai sitten heidät on ohjattu laittomasti työkyvyttömyyseläkkeelle.
Edellä olevassa viestissä oli maininta alveoliitista, vakava ammattitauti. Mikä mahtaa olla vakavan ammattitaudin haittaluokka? Olen nähnyt STM:n taulukon haittaluokista, mutta vakuutusyhtiöt sitä lukevat kyllä erilailla kuin hoitavat lääkärit ja potilaat. Millaisia haittaluokkia ammattitautiin sairastuneille on myönnetty? Astamaa, alveoliittia?
Rahallahan ei enää terveyttä saa takaisin ja kenenkään (toistaiseksi terveen) ei kannata sen takia terveyttään uhrata.
Onko käytännön eroja olla pois töistä tapaturmaeläkkeellä vai työkyvyttömyyseläkkeellä? Voisiko joku fiksusti valaista tätä asiaa.
todellisuudessa taudista, joka ei parane koskaan ja joka pahenee joka kerta kun altistut kosteusvauriolle lisää tai sitten jos on altistettu A. fumigatukselle Työterveyslaitoksella, niin se pahenee miltei joka kerta kun astut raikkaaseen ulkoilmaan sulan maan aikana. Se on näinollen ainakin 12.
Lainsäädäntömme on kuitenkin antanut vakuutusyhtiöillemme oikeuden päättää siitä ja jonka sitten tapaturmalautakunta tai vakuutusoikeus vahvistaa samaksi. Tällöin se on pääsääntöisesti 2-4.
Se taulukko, jossa on puhe keuhkofuntiotutkimuksista, niin se on pudasta mielikuvituksen tuotetta ja se on laadittu aivan varmasti valtiokonttorin ja vakuutusyhtiöiden kesken.
Alveoliitti-tapauksissa haittaluokka pitäisi katsoa siitä taulukosta, jossa puhutaan hengenahdistuksesta. Kohta, jossa lukee:
"hengenahdistus kevyessä rasituksessa kuten tasamaata normaalia vauhtia käveltäessä, kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa."
on se oikea.
Tuo kuvaus on haittaluokan 11-15 kohdalla.
Mutta sitten, jos on saanut kovan mällin, niin kyllä silloin ollaan kohdassa 15-20 väliin aika kauan.
Pekka Nikkola
näyttävät olevan nisuiisun ikiomia keksintöjä. Hän löysi ko. taulukon ja alkoi tekemään siitä ikiomia tulkintojaan:
" Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä sairastui vuonna 1995 25 työntekijää (parina seuraavana vuonna 15 lisää) mitä ilmeisimmin allergiseen alveoliittiin, koska kosteusvauriomikrobien itiöt kulkeutuvat keuhkorakkuloihin. "
- Tämä diagnosointi siis perustuu pelkästään nisuiisun ikiomaan oppirakennelmaan, jonka mukaan kosteusvauriomikrobit aiheuttavat ainoastaan allergista alveoliittia.
Tilastoharhan hän saa kehitettyä tästä niinikään ikiomasta johtopäätöksestään:
" Hyvää tässä taulukossa 10 on se, että alveoliitit on jaettu kahtia: maatalous ja muu toimiala. Muu toimiala tarkoittaa kosteusvauriorakennuksista sairastuneita. Uskoisin näin, koska ei ole oikeastaan muuta työympäristöä Suomessa, jossa voisi saada alveoliitin, kuin maatalousympäristö. "
- Siis hän sanoo, että "uskoisin näin". Se on täysin väärä olettama, sillä maatalousympäristön lisäksi allergista alveoliittia aiheuttaa monet muutkin ammatit (puu- ja sahateollisuus, kemian teollisuus, elintarvikkeiden ja tupakan valmistus, jne.). Ammattitautitilastoista näkee myös selkeästi, että kosteusvauriorakennusten mikrobien aiheuttamia allergisia alveoliitteja ei ollut lainkaan vuonna 1995.
Välillä nisuiisu kertoo, että hän on selvittänyt, että heidät on tutkittu ttl:llä. Välillä hän kertoo, että heidät on tutkittu allergiasairaalassa.
Ei koskaan eikä missään muualla ole esiintynyt sellaista väittämää, että jopa 40 TKK:n työntekijää olisi sairastunut allergiseen alveoliittin kuin täällä nisuiisun esittämänä. Edes TKK:lla ei asiasta tiedetä.
Jokainen täysijärkinen ihminen ymmärtää, että jos sellainen joukko TKK:n työntekijöitä olisi sairastunut allergiseen alveoliittiin, niin se olisi kyllä saanut suurta huomiota maassamme ja lisätietoa asiasta olisi ollut helposti saatavilla.
eivät kuulu lehtien palstalle. Joten eipä näistä ihan hirveästi kirjoitella muutoinkaan. Se että tiedettäisiin edes montako sairastunutta on omalla työpaikallani, sekin on aivan arvelussa, mutta MONTA. Kuinka moni ei enää pääse tutkimuksiin, TOSI MONI!
Että en oikein usko tuohon avoimeen tiedotukseen tämän asian yhteydessä. Sairastuneilla on ihan täysi työ selvitä seuraavaan päivään, eivät he ryhmäydy ja mieti mitä hittoa on tapahtunut ja kerrotaanpa nyt lehdistöllekin. Joten tuo tilasto lienee olemassa, siitä olen aikaste varma. Näin suuren haloon takana on jotakin jota pitää peitellä, sekin on aivan päivän selvä asia!
puhut?