Tuntuu pahalta!!

Miten pääsisin eroon tästä päätä kalvavasta masennuksesta? mikään ei tunnu miltään. Olen lakannut jopa itkemästä. Tämä on pelottavaa, koska yleensä jos minulla on huono olo, näytän sen juuri itkemällä.

Nyt haluaisin vain vahingoittaa itseäni, koska vain silloin tunnen olevani olemassa. En osaa olla enää toisten ihmisten kanssa, ja jos olen, tulee halu vain lähteä kauas pois muista. Ihmisjoukko on vain jotain liikkuvia objekteja, en jaksa miettiä enää mitään. Oksettaa kaikki. En jaksa enää.

Silti haluan, että joku minusta välittäisi. Mutta olen luultavasti sitten liian masennuksen syövereissä, että olisin mahdotonta seuraa. Kukaan ei halua keskustella tällaisen ihmisen kanssa! ja ymmärränkin ihan hyvin.

Kumpa kuolisin vain pois!
2203
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

apua,tilaa aika lääkärille saat lääkkeitä ja puhuttua ongelmistasi.Kovin masentuneita harvoin jaksavat ulkopuoliset kuunnella.Ajattele mitä elämässäsi on hyvää,ja jollet muuta keksi hae
mielihyvää vaikkapa ruoasta.Tsemppiä.

Äänestä

kuin lääkärin lääkkeineen,niin olisi hyvä?Lääkärit lääkärit lääkkeineen voivat kroonistaa sinut lopun iäksesi pahempaan kuin masennukseen,sekä yhteiskunnan hylkimäksi.Sensortin sairaana sinut lyödään ö-mappiin joka säilytetään alempana kuin pahimmat sburgut.Eli hakeudu ennen vaikka työväen opistoihin taikka voimistelemaan ja pelamaan lentopalloa käsipalloa taikka käy uimassa tai mitä vain saadaksesi ilmaa siipiesi alle.Mielenterveys seurat ovat myös potilaiden kansoittamat.Ennenkuin menet byrokraattien kehään jotka kumartelevat toisiaan,anna senverran kunnioitusta itsellesi,että kumarrat saamasi elämää,äläkä anna heidän tallöata sitä saveen sinisilmäisenä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ikuisestisurullinen kirjoitti:

Miten pääsisin eroon tästä päätä kalvavasta masennuksesta? mikään ei tunnu miltään. Olen lakannut jopa itkemästä. Tämä on pelottavaa, koska yleensä jos minulla on huono olo, näytän sen juuri itkemällä.

Nyt haluaisin vain vahingoittaa itseäni, koska vain silloin tunnen olevani olemassa. En osaa olla enää toisten ihmisten kanssa, ja jos olen, tulee halu vain lähteä kauas pois muista. Ihmisjoukko on vain jotain liikkuvia objekteja, en jaksa miettiä enää mitään. Oksettaa kaikki. En jaksa enää.

Silti haluan, että joku minusta välittäisi. Mutta olen luultavasti sitten liian masennuksen syövereissä, että olisin mahdotonta seuraa. Kukaan ei halua keskustella tällaisen ihmisen kanssa! ja ymmärränkin ihan hyvin.

Kumpa kuolisin vain pois!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu