Kuinkahan helposti irtoaa rinnakkaislupa haulikkoon ilman metsästyskorttia tai ampumaseuran jäsenyyttä?
Riittääköhän hyväksyttäväksi perusteeksi se, että omistan riittävästi omaa maata jolla harjoitella, ja voisin käyttää myös viereisen paikkakunnan ampumarataa?
Kuinka ampumaharrastus todistetaan?Onko näin että tarvitsen lupahakemukseen mukaan kirjallisen puollon vähintään yhdeltä henkilöltä, joka jo omistaa aseita?
Metsästyskortti olisi tarkoitus hankkia ensi syksynä. Lomakkeeseen voi ilmeisesti merkitä myös tämän?
Olisikohan näillä perusteilla mahdollisuuksia?
Ja voisikohan luvan perusteeksi riittää tuhoeläinten hävitys? (Varikset maatilalta) Tähänhän ei metsästyskorttia tarvita?
Olisin kiitollinen jos joku viisaampi osaisi vastata...
Riittääköhän hyväksyttäväksi perusteeksi se, että omistan riittävästi omaa maata jolla harjoitella, ja voisin käyttää myös viereisen paikkakunnan ampumarataa?
Kuinka ampumaharrastus todistetaan?Onko näin että tarvitsen lupahakemukseen mukaan kirjallisen puollon vähintään yhdeltä henkilöltä, joka jo omistaa aseita?
Metsästyskortti olisi tarkoitus hankkia ensi syksynä. Lomakkeeseen voi ilmeisesti merkitä myös tämän?
Olisikohan näillä perusteilla mahdollisuuksia?
Ja voisikohan luvan perusteeksi riittää tuhoeläinten hävitys? (Varikset maatilalta) Tähänhän ei metsästyskorttia tarvita?
Olisin kiitollinen jos joku viisaampi osaisi vastata...
Vastaukset 15
Vanhimmat
olisi sinun tapauksessasi varmasti
paras peruste jos et omaa metsästyskorttia,
jos perustelet tuhoeläinten hävityksellä
sinulta varmaan perätään metsästyskorttia
vaikkei se metsästystä olekkaan,
maan omistajuutta ei kannata tarjotakkaan
perusteeksi.
ampumaharrastuksesi sinä voisi todistaa
sillä seuran jäsenyydellä.
Tässä on vähän ongelmana nyt se, että lähimmälle ampumaradalle on matkaa toista sataa kilometriä. Omaa maata olisi jossa paukutella, matka radalle on aika hankala.
Metsästyskortin hankkisin vaikka saman tien, mutta kokeita ei täällä päin järjestellä enää ennen seuraavaa syksyä.
Jos luvan saisin, olisi aikaa ampumaharjoittelulla ensin koko kevät ja kesä. Syksyllä kortti lapaseen ja metsälle.
Ja vaikka hankkisin ampumaseuran jäsenyyden, rataa tulisi tuskin käytettyä tuon matkan vuoksi.
Ja siis miksi omia maita ei kannata mainita?
Juttuja ja tapauksia jotka on ratkenneet monilla eri tavoilla. Tuo luvansaanti kun riippuu siitä päättävästä viranomaisesta. Riippuu siitäkin minkälainen maine sinulla on ja minkälainen maine sillä henkilöllä on jonka haulikkoon aiot lupaa anoa. Kannattaa soittaa ja kysyä suoraan!
Metsästysperusteella et saa ilman metsästystäjäntutkintoa ja metsästyskorttia.
Jos kiekkojen ampumiseen meinaat, sinun täytyy pystyä kirjallisesti todistamaan, että oikeasti käyt radalla pysyvää lupaa hankkiessasi. Oma sanasi ei riitä, vaan tarvitaan luotettavat todistajat, jotka poliisi myös tarvittaessa puhuttelee, jos asiassa on epäselvyyttä.
Saattaa riittää, jos saat ne luotettavat todistajat. Ne kyllä saat helpoiten liittymällä seuraan. Muista kuitenkin että edes omalle maalle et saa ampumarataa perustaa ilman ympäristölupia ja satunnaisen ampumisen perusteella lupaa ei myönnetä.
Monissa kihlakunnissa on tosiaan näin. Myös sellainen käy, että harrastaessasi radalla, pyydät ratamestarin allekirjoituksen ampumapäiväkirjaan.
Voi. Mutta vasta siinä vaiheessa kun olet tutkinnon suorittanut ja kortin saanut, siitä on hyötyä. Pelkkä "Kyllä mä ens syksynä sen hankin"-maininnasta ei ole mitään hyötyä. Jos laitat tuon maininnan, etkä hankikaan korttia ja tulee luvan uusimisen aika, niin menetät takuuvarmasti lupasi. Eli jos moisia lupailet lupahakemuksessa, se lupaus on ehdottomasti pidettävä.
Se selviää kokeilemalla. Ja maksaa 32 euroa, onnistuu tai ei.
Kyllä tutkinto ja kortti tarvitaan aina kun elukoita tapetaan, vaikka ne olisivat tuhoeläimiäkin.
Ei pahalla, mutta tuntu siltä, että tietosi esim. metsästyslaista ovat sillä tasolla, että olisi ehkä syytä ihan ensimmäiseksi suorittaa se metsästäjäntutkinto ja sitten alkaa miettiä sitä luvan hankkimista. Vois olla se pienimmän riesan tie.
ei tarvita metsästäjätutkintoa ja metsästyskorttia. Metsästyskortti tarvitaan vain metsästykseen. Eri asia on, että ilman metsästyskorttia voi siltikin olla vaikea saada hankkimislupaa. Ampuma-aselain mukaan hyväksyttävä käyttötarkoitus on myös rauhoittamattomien eläinten eli "tuhoeläinten" pyydystäminen ja tappaminen. Siten täytyy olla jollain ehdoilla mahdollista saada hankkimislupa myös sen syyn perusteella.
Kuinka paljon sitten täytyy olla omaa maata niin sen lupaviranomainen harkitsee aina tapauskohtaisesti. Normaali riistanhoidollinen tuhoeläinten hävittäminen ja omistamiensa alueiden metsästysarvojen suojaaminen tai lisääminen lienee riittävää. Siten ei voitane vaatia, että tuhoeläimiä olisi normaalia enemmän. Ainakaan ampuma-aselaki ei sellaista edellytä sen paremmin kuin metsästyksen yhteydessä vaaditaan erityistä tarvetta riistaeläinten ampumiseen. Lupaviranomainen tekee päätöksen kuitenkin aina tapauskohtaisesti.
Höpsis. Kyllä tarvitaan metsästyskortti aina kun villieläintä ammutaan, vaikka se olisi rauhoittamatonkin.
Jopa sillä, joka lopettaa ampuma-aseella loukulla pyydetyn elukan, vaikka se elukka ois minkki, täytyy olla metsästyskortti. Vaikka se minkki ois ihan jonkun muun loukulla pyydystämä.
Tässä vielä vakuudeksi käyttötarkoituksen osalta edellytykset, joilla nykylain mukaan voidaan lupa myöntää. Huomaa ensimmäinen kohta. Tuhoeläinten, kuten varisten ampuminen on nimenomaan metsästyslain mukaan sallittua eläinten ampumista.
Mistään tuhoeläinten hävittämisestä ei koko lain perusteissa puhuta erikseen mitään ja niinpä metsästyskortti nykykäytännön mukaan vaaditaan aina kun puhutaan villieläimen ampumisesta.
"Aselupa voidaan myöntää uudessa ampuma-aselaissa määritellyillä perusteilla, jotka ovat:
- metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen
- ampumaurheilu ja -harrastus
- ase on välttämätön työssä, näytöksessä, kuvauksessa tai muussa vastaavassa esityksessä
- historiallisesti, teknisesti tai taiteellisesti arvokkaiden aseiden keräily ja museossa pitäminen
- merkinanto
- poikkeustapauksissa henkilökohtaisen koskemattomuuden tai omaisuuden suojeleminen (lupa vain kaasusumuttimeen)
- poikkeustapauksissa muistoesineenä säilyttäminen"
Kyllä se metsästyskortti vaan vaaditaan jos aikoo tuhoeläimiä ampua. Ei lupahakemuksessa edes ole sellaista kohtaa, jolla vois anoa lupaa tuhoeläinten ampumiseen. Jos sellaiseen tarttee asetta, lupahakemuksessa rastitaan kohta "Metsästys" ja metsästyskortti vaaditaan. Tämä on varmaa tietoa, eikä arvailua.
Ilmeisesti sinulla ei ole aselupaa tai kokemusta sellaisen hakemisestakaan kun postauksesi tuntuu olevan enemmän teoreettista arvailua kuin tietoa? ("lienee", "ei voitane" jne.)
Kyllä on aselupia enemmän kuin yhden käden sormilla voi laskea. Lupiakin olen hakenut kahden vuoden sisään neljä kappaletta ja myös saanut ne.
Sanat "lienee" ja " ei voitane" johtuu luonnollisesti siitä, että jokainen aselupa myönnetään tapauskohtaisesti lupaviranomaisen harkinnan jälkeen.
Metsästyskortin tarpeellisuudesta selvitystä tuossa myöhemmin.
Höpsis. Kyllä tarvitaan lupa aina kun villieläintä ammutaan, vaikka se olisi rauhoittamatonkin.
Jopa sillä, joka lopettaa ampuma-aseella loukulla pyydetyn elukan, vaikka se elukka ois minkki, täytyy olla metsästyskortti. Vaikka se minkki ois ihan jonkun muun loukulla pyydystämä.
Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 28.6.1993/616
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 §
Jokaisen, joka harjoittaa METSÄSTYSTÄ tai toimii metsästyslain (615/93) 28 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana, on metsästysvuosittain suoritettava valtiolle riistanhoitomaksu. Henkilö, joka toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana tai hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä taikka vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei ole velvollinen suorittamaan riistanhoitomaksua. Maksun suorittaneelle annetaan METSÄSTYSKORTTI. Riistanhoitoyhdistys antaa metsästyskortista pyynnöstä maksajalle jäljennöksen.
Riistanhoitomaksun vahvistaa valtioneuvosto, ja maksu on enintään 50 euroa metsästysvuodelta. (16.11.2001/1002)
Metsästyslaki 28.6.1993/615
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan metsästykseen ja rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koiran pitämiseen.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös luonnonsuojelulain [(71/23)] nojalla rauhoitettujen nisäkkäiden ja lintujen pyydystämistä tai tappamista.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa [(91/71)] säädetään.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta säädetään erikseen.
2 §
Metsästyksen määritelmä
METSÄSTYKSELLÄ tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan RIISTAELÄIMEN pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.
5 §
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, MINKKI, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä
2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään.
HE 183/1997
Hallituksen esitys Eduskunnalle ampuma-aselaiksi ja laiksi poliisilain 23 §:n sekä laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
43 §. Hyväksyttävät käyttötarkoitukset.
Momentin 1 kohdan mukaan hyväksyttävänä käyttötarkoituksena pidettäisiin aseen käyttämistä metsästyslainsäädännön mukaan sallittuun eläinten ampumiseen. Hyväksyttävänä olisi pidettävä varsinaisen metsästyksen lisäksi rauhoittamattoman eläimen tappamista ja metsästysasetuksen 19 §:ssä tarkoitettua luolaan tai loukkuun menneen eläimen tappamista. Metsästyksen käsite on määritelty metsästyslain 2 §:ssä.
Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Riistaeläimistä säädetään metsästyslain 5 §:n 1 momentissa.
Metsästyslain 7 luvussa säädetään rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta. Rauhoittamattomista eläimistä säädetään metsästyslain 5 §:n 2 momentissa. Ammuttavina eläiminä tulisivat kysymykseen lähinnä metsästyslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainitut rauhoittamattomat linnut, kun taas 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten tappamiseen ampuma-ase soveltuu yleensä huonommin.
--------------------
Siis ampuma-aselaissa tai oikeammin sen perusteluissa on erikseen käsitelty metsästystä ja toisaalta rauhoittamattomien eläinten pyydystämistä ja tappamista. Yhdessä ne ovat metsästyslainsäädännön mukaan sallittujen eläinten ampumista. Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta edellyttää metsästyskortin vain ja ainoastaan metsästettäessä. On aivan selvää, että metsästyskorttia ei tarvita esimerkiksi hiiriä ja rottia, jotka ovat myös metsästyslaissa määriteltyjä rahoittamattomia eläimiä, tapettaessa. Jos tappaa hiiren tai rotan ruokakomerosta, niin ei kukaan viisas ehdota, että pitää olla metsästyskortti.
Lain mukaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisessä ja tappamisessa ei tarvita metsästyskorttia. Metsästys on käsitteenä aivan eri asia kuin rauhoittamattomien eläinten pyydystäminen ja tappaminen.
Poliisin lomake hankkimisluvan hakemiseen ei ole virallinen. Se on poliisin itse tekemä ja tarkoitettu helpottamaan hakemista. Lomake on huonosti tehty ja puutteellinen. Sitä ei ole pakko käyttää. Hakemuksen voi myös tehdä itse puhtaalle paperille. Poliisin lomakkeessa on kohta vain metsästykselle vaikka pitäisi olla kohta "metsästyslain mukaan sallittu eläinten ampuminen". Tämä jakautuisi vielä kohtiin "metsästys" ja "rauhoittamattomien eläinten ampuminen".
Hallituksen esitykset
Hallituksen esitysten tietokanta sisältää hallituksen esitysten tekstit suomeksi vuoden 1992 alusta alkaen. Lisäksi saatavissa ovat suomeksi ja ruotsiksi ulkoasultaan painetun näköiset hallituksen esitysten pdf-tiedostot vuoden 2001 alusta alkaen. Saatavilla on myös luettelo vireillä olevista, eduskunnalle annetuista hallituksen esityksistä.
HE 300/1992
Hallituksen esitys Eduskunnalle metsästyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Riistanhoitomaksua ja pyyntilupamaksua koskevat säännökset on esityksessä sijoitettu omaan erillislakiinsa.
1.2. Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta
1 §
Ehdotus rakentuu samoille periaatteille kuin voimassa oleva laki. Eräiltä osin säännöksiä on kuitenkin selkeytetty. Kun karhun, suden, ahman tai hylkeen pyydystäminen aina olisi metsästyslakiehdotuksen mukaan metsästystä, tulisi riistanhoitomaksun suorittamisvelvollisuuden koskea myös näiden eläinten metsästystä. Näin ollen riistanhoitomaksuvelvollisuus liittyisi kaikkien riistaeläinten pyydystämiseen. Muutoksen käytännöllinen merkitys on vähäinen, koska mainittuja eläimiä pyydystävät henkilöt jo nykyisin jokseenkin poikkeuksetta ovat suorittaneet riistanhoitomaksun. Sen sijaan metsästyslakiehdotuksessa mainittujen haittaeläinten pyydystäminen ei edellyttäisi riistanhoitomaksun suorittamista. Näiden eläinten pyydystäminen ei metsästyslakiehdotuksen mukaan ole myöskään metsästystä.
Asianomaisen on kyettävä näyttämään toteen, että hän on riistanhoitomaksun suorittanut. Kuittina maksun suorittamisesta hänelle annetaan metsästyskortti. Tässä suhteessa ehdotus on voimassa olevien säännösten mukainen.
-----------------------------
Tässä siis se mitä Suomen hallitus on lailla halunnut tarkoittaa ja mitä se on esittänyt ja perustellut. Tämän lain on Suomen Eduskunta säätänyt ja hyväksynyt pykälineen ja perusteluineen.
Joka muuta väittää ei tunnusta Suomen Hallituksen ja Eduskunnan tekemiä lakeja.
Eikö pienimmän vaivan tie olisi hommata se metästyskortti?
"Tutkinto" on muutaman sivun monivalintatesti, joista suurin osa ratkeaa ihan yleissivistyksellä. Pari iltaa kun luet, niin varmasti pääset läpi. Sen jälkeen oma- tai rinnakkaislupa haulikkoon on läpihuutojuttu.
Kortin hankkisin vaikka heti, jos täällä kokeita tähän aikaan järjestettäisiin... Eli onkelmana siis se ettei koetilaisuuksia järjestetä kuin ensi syksynä.