Ihan vain laihdutuksen kunniaksi sais nyt kertoa kaikki karseimmat ahmimisjuttunsa. Kai sellaisten muisteleminen kannustaakin pysymään oikeassa ruokavaliossa. Siis en varmaankaan ole ainoa kuka voi vetäistä fatzerin sinisen yhdeltä istumalta tai kun tietokoneen edessä jotain hyvyyksiä syö, niin helpolla tulee syötyä liikaa jos koneella on jotain mielenkiintoista tekemistä? Kertokaa kaikki karseimmat ahmimisenne jotta osataan arvostaa tätä uutta terveellistä elämäntapaamme ;)
Ja niin ajattelin jos ostaisin suklaa nutrilettia ihan vain siksi, että se taitaa olla nopeasti valmista evästä ja siitä sen energiaa silloinkun eväät ovat loppuneet työpäivän venyessä. Eli mitenkä se valmistetaan, onko se niin yksinkertainen juttu, että jauhot ja vesi samaan astiaan ja ravistetaan? Ja maistuuko se samalta kuin 10v sitten vai onko maku muuttunut? Silloin tykkäsin ainakin mausta.
Ja niin ajattelin jos ostaisin suklaa nutrilettia ihan vain siksi, että se taitaa olla nopeasti valmista evästä ja siitä sen energiaa silloinkun eväät ovat loppuneet työpäivän venyessä. Eli mitenkä se valmistetaan, onko se niin yksinkertainen juttu, että jauhot ja vesi samaan astiaan ja ravistetaan? Ja maistuuko se samalta kuin 10v sitten vai onko maku muuttunut? Silloin tykkäsin ainakin mausta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ahaha... Joskus meni kaks sipsipussia kaks dippiä ja limsat ihan tosta noin vaan yhessä illassa. Lisäksi siihen sellanen yleinen pa*kan mättö. Onneksi ei enää ;) Ihan nolottaa muistella.
Mut toisaalta nyt sais tälleen mässäillä ihan ajatuksissa, eikä tuu yhtään kalorii..
Mä en oo kyllä shipsien ystävä ja yks sipsipussi dippeineen riittä puoliksi mukulan kanssa ennen, nyt hän joutuu itse hakemaan kaupasta jos haluaa senkin. Mun ei tee mieli.
Mutta noi makeat niihin kallellaan oon ei käy kieltäminen. Kaikenlaisia leivonnaisia...kääks ruokavaraston vaniljamunkki oli ihan pop, onkohan niillä viellä niitä ;))
Juu ja jäätelö...
Mahtaisko seuraan löytyä vielä rasvaisten ruokien rakastaja, kanasta olen aina kuoret ottanut pois ja fläskistä en tykkää lainkaan, grilliruokaa en ole koskaan rakastanut..
Mut sama se on kuitenkin loppumetreillä mistä se paino on noussut, pois siitä on nyt vaan päästävä, toivotaan, että jaksetaan urheasti jatkaa, eikä sorruta...
Mun viikoittainen vakioannos (siis kerran viikossa) oli kaksi keksipakettia, suklaalevy, n. 400-500 g irtokarkkeja ja litra jäätelöä.
Ja mikä huolestuttavinta, ei tullut edes huono olo...
Ei sen puoleen, etten koskaan ole ollut lihava, ennemminkin päin vastoin. Mutta ruokaan mun suhde on aina ollut ongelmallinen, joten siksi näitä palstoja lueskelen.