On helppoa
huutaa oman päänsä sisällä
ole hiljaa!
Mutta sen sanominen on niin kovin vaikeaa.
Minä haluaisin tukkia sinun suusi
kun aloitat jälleen itsesi häpäisemisen
viljelet sanoja kuin huonoa viljaa
miten minuun koskeekaan muiden nauru.
Olisit hiljaa, älä sano sanaakaan.
Sillä muut eivät tiedä että osaat olla myös hellä ja hyvä.
Eivät he kuule kun pohdit hiljaisella äänellä öisin
kauniita mietteitä tästä maailmastamme.
Minä en osaa muuta kuin hiljentyä puolestasi,
laskea katseeni etten paljastaisi mitään muiden edessä:
Sinä olet typerys muiden silmissä,
ja minä rakastan sinua niin kipeästi.
huutaa oman päänsä sisällä
ole hiljaa!
Mutta sen sanominen on niin kovin vaikeaa.
Minä haluaisin tukkia sinun suusi
kun aloitat jälleen itsesi häpäisemisen
viljelet sanoja kuin huonoa viljaa
miten minuun koskeekaan muiden nauru.
Olisit hiljaa, älä sano sanaakaan.
Sillä muut eivät tiedä että osaat olla myös hellä ja hyvä.
Eivät he kuule kun pohdit hiljaisella äänellä öisin
kauniita mietteitä tästä maailmastamme.
Minä en osaa muuta kuin hiljentyä puolestasi,
laskea katseeni etten paljastaisi mitään muiden edessä:
Sinä olet typerys muiden silmissä,
ja minä rakastan sinua niin kipeästi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
soivat tekstissäsi.
Rakasta vain, älä häpeä!
on sellaista luettavaa, että ne eivät jätä luki-
jaa tyhjäksi - ei nytkään.
Äärettömän upeaa jälleen kerran.
Kolmas säkeistö, se on se johon jäin kiinni. Koko
runosi kulkee hyvin, ei sen puoleen. Mutta tuossa
säkeistössä vain on se jokin - kiitos !