on tässä ollu kohta parisen viikkoa pientä kuumeilua ja muuta vaivaa. tänään käväisin ekan kerran sitten terveyskeskuksessa, siellä otettiin sitten nieluviljelyt ja muut tulehdusarvot, ensiksi mitään ei löytynyt, mutta kun otettiin mononukleoosiarvot, niin heti alkoi löytymään. kun nielasee, tuntuu että kurkkuun tungettaisiin sataa veistä samanaikaisesti. olo on muuten hyvä. johtuiskohan tosta buranasta, jonka muutama tunti takaperin vetäisin. ylihuomenna taas piikiteltäväksi, joku kontrollikäynti, en kyllä jaksais. ahistaa tommoset. onks kellää muulla samaa tautia nyt päällä? jotenki tuntuu tosi onnettomalt, ku ei voi liikkuukkaa, jne.
PIKAISTA PARANEMISTA KAIKILLE SAMASTA KÄRSIVILLE! :)
PIKAISTA PARANEMISTA KAIKILLE SAMASTA KÄRSIVILLE! :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mononukleoosi eli "pusutauti" on nuorten keskuudessa herkästi tarttuva virustauti. Pojallani oli syksyllä sama, ja voin sanoa että tuskaa se oli. Kestikin vielä pari viikkoa. Lopulta joutui antibioottikuurille kun kurkku muurautui niin umpeen ja oli tulehtunut. '
Tsemppiä potilaalle! Kyllä se ohi menee. Mutta muista, että olet tartunnan kantaja vielä ½ vuotta paranemisen jälkeen. Eli välttele pussailua!
Jep.. Kokemusta on! Se oli kyl järkyttävää. Meinasivat antaa antibiootteja mut ei ollu niin paha ni sain buranaa sit.
Sen helkutin taudin jälkee jäi vähän suuremmat nielurisat ku normaalisti ;/ mut ei häiritsevästi ja toihan on henkilökohtasta mitä jäkijuttuja siit jää. Mä ainaki panikoin niiden jäkisairauksien kans. Mut jos se ei oo streptokokki-virus( mikälie se olikaan) ni en usko et siit mitään tulee.. Mut muistaakseni sit sais jo antibioottia jos olis paha...
Itelläni otettiin viime ke nieluviljely, epäiltiin angiinaa. Sain antibioottikuurin, vaikkei tulokset vielä selvinneetkään.
No pe sain tulokset, eipä ollut mitään, testi siis negatiivinen.
Nyt tänään kävin uudelleen lääkärillä ja otettiin verikoe (mononukleoosi-epäily), huomenna ilmeisesti siitä sitten tuloksen saan. Kurkkukipu on järkyttävä, kuumetta jo toista viikkoa ja yöllä suu kuivaa niin et pitää tunnin välein juoda jotain. :S leuan alla (tai kaulalla) rauhaset ihan turvonneet ja nielu ihan valko-harmaapeitteinen. Nyt alkaa korvissakin jo tuntua. Huono olo muutenkin koko ajan päällä.
600mg:sta buranaa on vedelty pari päivässä ja siis noita antibiootteja.
Mononukleoosihan on VIRUKSEN aiheuttama, johon EI tepsi antibiootit. Itse tosin syön niitä edelleen kuurin loppuun sillä lääkäri selitti jostain samanaikaisesta nielutulehduksesta, johon ne auttavat (mutta entä kun testi oli negatiivinen? miten vois silti olla jokin nielutulehdus? hmm)
No mut enivei, alkoi vaan mietityttää ettei oo mitään HIV:in mahdollisuutta?? :O
HIV: "Ensioireistoon liittyviä oireita ovat kuume, kurkkukipu, suurentuneet kaulan imusolmukkeet, ihottuma ja ripuli. Myös lihassärkyä ja hermostollisia oireita voi esiintyä. Oireet häviävät tavallisesti 1-2 viikon kuluessa."
Noi on aika samanoloisia mononukleoosin kanssa. Pelottavaa. Mut kai tää on vaan kuumeisen houruilua.. vai mitä? :o
Tsemppiä kaikille ja pikaisia paranemisia! :)
tässäpä tämän keskustelun aloittanut puheleepi :D
olin sitten siinä mononukleoosissa ja tuli sitte muitakii oireita, ei pystyny kunnol hengittää syvää ja lähettivät sitte keuhkokuvaa, siellä sitte otettii kuvat ja huomattii että keuhkokuumetta on ilmassa myös. tulehdusarvot yli 200! olin neljä yötä sairaalassa, eilen sieltä kotiuduin, paino pudonnu ainaki sen 6kg. olo alkaa olee voittoo päin :) nyt vaan on niska kipeenä, ku sairaalassa tuli makailtuu niin paljon, kun olin eristyshuoneessa :D mut kaikille tsemppii, luulin eka ettei tost selvii, mut näköjää kaikest selvii jos on tarpeeks tahdonvoimaa!
mononuklesoosin kanssa tsemppaaminen on kyllä enemmän kuin tarpeen. kuten jokaisessa viestissä sanotaan, tauti on hirveä ja vie kaikki voimat sairastajastaan. itselläni oli yli 40 asteen kuume noin kolme viikkoa, kurkku oli todella kipeä ja lähes umpeen muurautunut ja hengittäminen etenkin öisin oli vaikeaa. vielä kun tuli urheilua harrastettua tuntui taudista seurannut lähes 2kk ehdoton urheilukielto mukavalta.. mutta tosiaan, liikkumisen kanssa ei kannata kiirehtiä, sillä vaarana on sisäelinten kirjaimellinen hajoaminen. taudissa etenkin perna on kovilla.. joten parannelkaa kunnolla ja rauhassa, se on vaivan arvoista!
jos taudista etsii "hyviä" puolia, niin täytyy ainakin sanoa, että oli kyllä uskomaton tunne kun sai oikeaa ruokaa suustaan alas ja etenkin kun se maistui jollekin :D oppiipahan ainakin hetkellisesti arvostamaan sitäkin.
Mononukleoosi voi olla todella kivulias ja hankala tauti. Itse sain mononukleoosin ensimmäisen kerran yli kolmekymppisenä.
Tulehdusarvot olivat reilusti yli kahdensadan, kurkku ja nielu paksun valkoharmaan katteen peittämä, joka irtosi sitten pieninä verta vuotavina levyinä. Kipu oli infernaalinen, hengittäminenkin koski ja syömisestä en uneksinutkaan. Sylkirauhasten ollessa tulehtuneet suuhun kertynyt sylki piti valuuttaa suusta ulos päätä alaspäin kääntämällä, muuhun ei kivulta pystynyt. Sain HYKSissa kipupiikin takapuoleen koska normaalit särkylääkkeet eivät tehonneet kipuun ja reseptin morfiinijohdannaiseen kipulääkkeeseen. Osastolle ottamista lääkärit harkitsivat pitkään, mutta onneksi oli saattaja, joka lupasi hoitaa kotona eikä tarvinnut jäädä sairaalaan.
Tauti vie todellakin voimat ihmisestä ja kestää pitkähkön ajan, mutta kyllä se ohi menee vaikkei siltä kivun keskellä tuntuisikaan. Tsemppiä ja jaksamista kaikille potilaille.
Jos ei ole harrastanut muiden kuin oman vaimon kanssa intiimiä limakalvo kontaktia niin eikö infektion lähde ole silloin vaimo. 1 1 se on tullu kolmannesta lähteestä?