No terve, sinne perukoille.
Täällä palstalla sitä riittää Ä-talollisia joten päätin kirjoittaa kannustavia puheita teille kun ajattelen että niitä te tarvitsette (vai olenko väärässä anteeksi kun nyt kuitenkin olen syntynyt.)
Täällä sitä asutaan ja välillä käydään töissä, nukutaan ja voidaan paksusti. Ei haittaa mitkään asiat, vaikka täällä koitetaan muakin aivopuunata. Puhutaan Ä-talon vioista ja sen semmoisesta jonninjoutavasta jolla ei ole mitään tekemistä minkään asian kanssa.
Kuten nyt tuossa alhaalla viestiketjussa on keksitty Ä-talolle uusi vika.
Jaa että mikä vika. jooo, ilmanottoräppänään kertyy jäätä. souvot. kyllä se kesäksi sulaa. ei mun räppänään ole kertynyt mitään jäätä, mitä vinettoa sönkkäätte. Miksei mun räppänään kerry jäätä, siitä pitäisi valittaa Ä-myyjälle, kun muillakin on miksei mulla?
Sanotaan että niitä jäätymisvikoja oli 50-luvulla.
Hehheh. oottakaa vielä 50 vuotta, kyllä jäätä riittää silloinkin.
Päätän sanomani täältä tähän, mutta jos nyt joku tietäisi minkä merkin keittiö on Ä-talossa vakiona, Sen tiedon voisin tarvita.
Samalla voisitte kertoa kuinka kauan asuitte talossanne ennenkuin aloitte remppaamaan.
Täällä palstalla sitä riittää Ä-talollisia joten päätin kirjoittaa kannustavia puheita teille kun ajattelen että niitä te tarvitsette (vai olenko väärässä anteeksi kun nyt kuitenkin olen syntynyt.)
Täällä sitä asutaan ja välillä käydään töissä, nukutaan ja voidaan paksusti. Ei haittaa mitkään asiat, vaikka täällä koitetaan muakin aivopuunata. Puhutaan Ä-talon vioista ja sen semmoisesta jonninjoutavasta jolla ei ole mitään tekemistä minkään asian kanssa.
Kuten nyt tuossa alhaalla viestiketjussa on keksitty Ä-talolle uusi vika.
Jaa että mikä vika. jooo, ilmanottoräppänään kertyy jäätä. souvot. kyllä se kesäksi sulaa. ei mun räppänään ole kertynyt mitään jäätä, mitä vinettoa sönkkäätte. Miksei mun räppänään kerry jäätä, siitä pitäisi valittaa Ä-myyjälle, kun muillakin on miksei mulla?
Sanotaan että niitä jäätymisvikoja oli 50-luvulla.
Hehheh. oottakaa vielä 50 vuotta, kyllä jäätä riittää silloinkin.
Päätän sanomani täältä tähän, mutta jos nyt joku tietäisi minkä merkin keittiö on Ä-talossa vakiona, Sen tiedon voisin tarvita.
Samalla voisitte kertoa kuinka kauan asuitte talossanne ennenkuin aloitte remppaamaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vitsivitsi.
Keittiön kaapit on mallia "Älväri" ja peruskorjaus (eri kuin tuunaus) alkoi heti vuositakuutarkastuksen jälkeen. Remonttia jatketaan sitä mukaan kun saadaan narrattua lisää rahaa työnantajalta.
Hyviä talojahan ne nänmä älvärit on jos on valmis tyytymään siihen että maksaa ensin palvelusta jota ei saa ollenkaan. Monelle on myyntipuheissa väläytelty 10 vuoden takuuta. Kättä ylös monelleko taloa on korjattu 2 vuoden asumisen jälkeen?
Älväriä ei pitäisi verrata mihinkään muuhun talovalmistajan taloon, koska älväritehtaalla ei ole mitään laatukriteereitä. Virheitä sattuu kaikille, mutta älväritehdas väistää virheiden korjausvastuun toteamalla että heillä on dynaamiset ohjeet laatupoikkeamista. Älväritehtaalle on enemmän kuin tyypillistä todeta että virhe jonka muut talovalmistajat korjaisivat ei aiheuta älvärihuoltomiehille toimenpiteitä. Virheet kirjataan ylös "tarkkailtaviksi yksityiskohdiksi" Vuositakuuhuollossa sitten todetaan että ei ole vika.
Älväritehdas sallii vierekkäisille ikkunoille jopa 2 cm korkeuserot. Älväri on joustavin.
kun pällistelen tietsikannäyttöä makkarissa, vierelläni ikkunan korkeus ero on öögalla katottuna 3 mm mut se näkyy! saa muuten säädettyä, mutta ei auta jos talo on apteekinsalmiakilla!
Mutta en vielä tiedä mikä on ä:n kaappien merkki, joku ruottalainen mutta mikä?
Siis en ole mikään talotekniikan asiantuntija, mutta onko Älvärissä joka huoneessa räppänä (ilmakanava?) ulos, josta tulee korvausilma sisään? Miten se toimii kovalla pakkasella? Tunteeko vedontunnetta? Säätyykö se luukku jotenkin esim lämpötilan mukaan? Ja miten kokonaisuudessaan ilmanvaihto hallitaan, kun laittaa esim liesituulettimen päälle --> tuleeko räppänöistä korvausilmaa enemmän sisälle ja miten huonekohtainen ilmanvaihto säädetään oikeaksi?
1. ikkunoiden yläpuolella on korvausilmaventtiili käsisäätöinen, ei kuitenkaan kaikissa ikkunoissa, esim keittiössä ei ole. Ilma lämpiää kun se kohtaa alhaalta tulevan lämpöpatterin tuottaman miellyttävän ilmavirtauksen. Tekniikalla on yritetty matkia 50-luvun rintsikoiden vuotavien ikkunoiden/kuumottavien lämpöpatterien yhteisvaikutuksen tuottamaa miellyttävyyttä, mutta höystettynä nykyaikaisella säädettävyydellä.
Liesituuletinta ei Älväristi käytä koska hän syö ravintolassa muunmuassa viener-schnitzeleitä kaprixilla ja lohkoperunoilla...mutta jos käyttää, vedontunnetta ei tunne missään koska seisot lämpimän hellan vieressä paistellen vastaavia ruokia, (vienerscnitzeleitä kaprixilla ja lohkoperunoilla) .
meinasin saatana tukehtua nauruun, kun luin ton sun selityksen.
En tiedä, että pitäisikö minun pyytää anteeksi kysymyksiäni? Siis voisko joku muu vastata, joka tietää asiasta ja haluaa vastata pelleilemättä. Tunteeko kovalla pakkasella tuon korvausventtiilin lähellä vedontunnetta ja säädetäänkö niitä kenties pienemmäksi kovalla pakkasella, jos ne kerran on käsisäätöisiä? Ja jos säädellään, niin miten varmistutaan oikeasta ilmanvaihdon määrästä?
Freshin 90 -venttiileiden hajotuskuvat löytyy netistä. Käytännössä kuitenkin räppänöiden lähellä tuntuu vetoa jo muutamasta lämpöasteesta lähtien. Venttiileitä voi säästää pienemmälle tai tukkia minimikierron jopa kokonaan. Nämä venttiilit on kylläkin hyvin tiukalle mitoitettuja mutta jos asukkaita on vähän (2) poistoilmapuhaltimen voi laittaa alimmillaan asentoon 2(10). Kokonaisuudessaan ilmanvaihdon määrää poistoilmapuhaltimen pyörimisnopeus. Käytännössä myös sattuma tuulen muodossa. Tuuli muodostaa paineen seinää kohtaan ja kun seinässä on reikä niin ilmaa tulee sisään paineella. Venttiileitä pienentämällä voi vaikuttaa vain ilmanjakoon. Mistä huoneesta otetaan enemmän kuin jostain toisesta. Käytännössä homma ei toimi. Jos haluaa tasaisen ilmanvaihdon joka huoneeseen poistoilmapuhallinta lähinnä olevat venttiileitä pitää kuristaa eniten. Ilmanjakoa sekoittaa tuuli ja/tai avattu ovi/ikkuna. Sattuneesta syystä tuuletusikkunoita ei olekaan yhtä enempää. Ikkunoita on helppo avata. Kesäkuumalla kun yhdestä huoneesta avaa ikkunan niin muissa huoneissa oleva ei enää vaihdu juuri nimeksikään. Näin kokemusperäisesti sanoisin että ilmanvaihtojärjestely on hyvin alkeellinen ja ei lainkaan mukavuuspainotteinen. En suosittele talouksiin joissa asukkaalla esim reumatismia.
Vedontunnetta ei synny ennen kuin on ulkona pakkasta n. 20 astetta, ja senkin saa pois kun pienentää sen venttiilin ilmanottoa josta veto tuntuu. Kovimmilla pakkasilla muutenkin voi ja on järkevää pudottaa poiston tehoja (riippuen missä se muuten on). Kokonaan noita ventiileitä ei ole viisasta, eikä tarpeenkaan tukkia, niissä olevat säädöt riittävät. Ilmanvaihdon tasaisuus ei ainakaan tunnu meillä olevan ongelma, sieltähän tuo poistoista imee tasaisesti.
Tiedä sitten onko noilla vaikutusta toimivuuden kannalta, mutta itse olen noihin omiin rensseleihini tyytyväinen.