Mikä jumala laittaa ei uskovan rakastumaan lestaadiolaiseen? Eihän suhteella, avioliitolla ole mitään mahdollisuutta.
Elän kunniallisesti, olen raitis, haluan paljon lapsia, ainut syntini on etten syntynyt lestaadiolaiseen perheeseen. Mieheni suku jättää kutsumatta minut perhejuhliin, häihin, syntymäpäiville jne.
Kun liityn lestaadiolaisiin, lapseni tulevaisuudessa ehkä otettaisiin avosylin vastaan tuossa perheessä, mutta vaikka minä tein parannuksen, olen silti aina toisen luokan kansalainen.
Mistä tällainen ahdasmielisyys on peräisin, tuskin raamatusta tai jumalalta?
Tarkoitan sitä, että kyllä minulla hymyillään, kyllä minua kuunnellaan, mutta millään mitä minä sanon, ei ole mitään merkitystä, ei ollut ennen uskoontuloani, eikä uskoontuloni jälkeen, koska ehdin elää yhden ihmisiän (ja saada pari lasta) ei uskovana.
Anoppi on suoraan sanonut miehelleni että tämä on tervetullut lapsuudenkotiinsa, mutta minua hän ei tule hyväksymään, koska en ole syntynyt lestaadiolaiseksi.
Äidin toive oli että vaimonsa jättämä poika olisi löytänyt lestaadiolaisen lapsettoman naisen ja perustanut uuden perheen. Kun mies sattui rakastumaan minuun, anopilla mielestään on oikeus myrkyttää suhdettamme, jumalaan vedoten.
Sellaista on lestaadiolaisuus arkipäivässä, täällä synkimmällä seudulla.
Elän kunniallisesti, olen raitis, haluan paljon lapsia, ainut syntini on etten syntynyt lestaadiolaiseen perheeseen. Mieheni suku jättää kutsumatta minut perhejuhliin, häihin, syntymäpäiville jne.
Kun liityn lestaadiolaisiin, lapseni tulevaisuudessa ehkä otettaisiin avosylin vastaan tuossa perheessä, mutta vaikka minä tein parannuksen, olen silti aina toisen luokan kansalainen.
Mistä tällainen ahdasmielisyys on peräisin, tuskin raamatusta tai jumalalta?
Tarkoitan sitä, että kyllä minulla hymyillään, kyllä minua kuunnellaan, mutta millään mitä minä sanon, ei ole mitään merkitystä, ei ollut ennen uskoontuloani, eikä uskoontuloni jälkeen, koska ehdin elää yhden ihmisiän (ja saada pari lasta) ei uskovana.
Anoppi on suoraan sanonut miehelleni että tämä on tervetullut lapsuudenkotiinsa, mutta minua hän ei tule hyväksymään, koska en ole syntynyt lestaadiolaiseksi.
Äidin toive oli että vaimonsa jättämä poika olisi löytänyt lestaadiolaisen lapsettoman naisen ja perustanut uuden perheen. Kun mies sattui rakastumaan minuun, anopilla mielestään on oikeus myrkyttää suhdettamme, jumalaan vedoten.
Sellaista on lestaadiolaisuus arkipäivässä, täällä synkimmällä seudulla.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos diskriminointia on, se EI ole lestadiolaista!
Ei lestadiolaisilla ole mitään koodattua
käyttäytymistä. Jokainen yksilö toimii itsenäisesti suhteessa muihin.
OPETUKSESSA neuvotaan suhtautumaan rakkaudella miniöihin, vävyihin ja muihin, jotka eivät ole ns. uskosta osallisia.
En ole koskaan kuullutkaan, että miniä jätetään kutsumatta, jos lapsi tai sukulainen kutsutaan!
Keksit varmaan taas jutun!!!!!
Todennäköisesti olet pelkkä trolli.
Luki täältä mitä tahansa, ja jos jossain sanotaan että ongelmia on, kyseisen uskonliikkeen sisällä tai vierellä, juttu täytyy olla tuulesta temmattu.
Tehän todella olette kaikki täydellisiä, eivätkä muut uskonnot ole mitään. Eikö se noin mennyt.
Toivoisin olevani trolli, ikävä kyllä olen kahden lapsen äiti, joka joutuu selittämään puuta heinää siitä miksi äidin uusi mies ei ota kyläilykierrokselle mukaansa, vaikka omilla sukulaisillani hän ja lapsensa ovat tervetulleita.
Puhuiko joku täydellisistä?
Miksi mollaat "miehesi" uskontoa, jos kerran haluat rakastaa häntä!
Jos "miehesi" ei vie sinua kyläkierrokselle, miten se asia liittyy lestadiolaisuuteen?
Kysymys on sinun avioliitostasi ja sen ongelmista!
sinua trolliksi!
On terveellistä kuulla, minkälaista uskonelämä on monesti käytännössä. On perheitä, joissa otetaan ihmiset vastaan ihmisinä ja heitä kohdellaan muotoon katsomatta ja sitten on myös perheitä, joissa jo vähän erilainen uskovainenkin on kauhistus.
Olisi mietiskelyn paikka monelle... Ja saarnan aihetta myös, ehkä tarpeellisempaa kuin mitä on viime aikoina kuultu...
Tunnistan tuon sinun kertomasi kyllä hyvin lestaadiolaispiireistä. Itsenikin oli vaikeaa hyväksyä poikani vaimo aluksi, koska ei ollut lestaadiolainen ja oli vielä "eriseuralainen".
Onneksi sain rukouksen myötä vähitellen tuntea oikeaa Kristuksen rakkautta miniääni kohtaan.
Nykyisin olemme hyvät ystävät.
hehheeh
Palstan aloittaja uudessa hahmossa!!!
Tunnen monia uskovaisia ystäviä, joiden suruttomat sukulaiset eivät siedä uskovaista vävyään.
Eivän nämä silti tule siitä valittamaan tänne.
Sellaista ei tee kukaan todellisuudessa - ellei ole tasapainoton kaheli.
Et ole sen huonompi ihminen kuin lestadiolaiset.Olen itse kasvanut lest.perheessä.Menin naimisiin samasta joukosta olevan miehen kanssa.Mielestäni se oli "turvallista" Mutta avioliitto oli kaikkea muuta selkäni takana.Erosin.Löysin uuden miehen sen "surottoman"joka on maailmasta.Rakastuin Häneen,hän ei petä minua eikä ole epärehellinen.Rakastan häntä enemmän vaikka hän ei kuulu joukkoon.Mutta hän on tervetullut kotiini,koska hän on hyvä mieheni.Rukoilen että Hän jonain päivänä ymmärtää enemmän.Jos joku ei hyväksy miestäni,en minäkään mene sellaisiin paikkoihin kylään,jos emme kelpaa yhdessä,niin antaa olla.Kerro miehellesi että Sinua loukkaa tuollainen käytös ja sitäpaitsi se ei ole oikeinkaan.Voisithan ottaa asian puheeksi miehen vanhempien kanssa ,miksi käyttäytyvät noin halpamaisesti.
Haluan sanoa, tuosta Anopistasi . Älä ole milläsikään koska silloin kun sinä olet tullut, uskoon sinä olet uudesti syntynyt, ja olet siten . Syntynyt Kristillisyyteen . Kaikki on niin kuin pitääkin .
Täysin valheellinen väite!!! Tarkoitushakuinen.
>>>>Sellaista on laestadiolaisuus tällä seudulla>
Ei, sellaisia IHMISIÄ on täällä, kuten kaikkialla!
Ei voi koko ryhmää luonnehtia 1 yksilön pahuudella.
Juovuksissasiko sinä tekstejä luet .
Teutetess taitaa itse lukea tekstejä juovuksissa. Eihän kommenttia ollut edes tarkoitettu hänelle, vaan ketjun aloittajalle "miniänretkulle".