Masennus ja kotiväki

kyllä se nyt vaan on niin että vanhemmuus ei lopu koskaan ja jos lapsesi ei saa vanhemmiltaan tukee tuntuu se tosi pahalta. pahentaa vaan masennusta. yritä ja jaa tuntojasi luotettavalle ihmiselle eteenpäin niiin sinullakin helpotaa. minä taas syyllistän itseäni kaikista . erösta kaikesta jopa omasta masennuksesta vaikka järkeni sanoo että ei voi olla minun syytänikaikki. toivon että jaksat kuunnella että lapsesi selviää.

on ensiarvoisen tärkeä!

Tässä mietin ja olen samaa mieltä aikaisempien kirjoittajien kanssa.
Mutta...
Onhan olemassa vanhempia,joista ei ole ottamaan vastaan lapsensa tuskaa.On kypsymätön tai itse tuskansa vanki.
Kun näin on,on paljon parempi,että lapsi saa tukea ulkopuoliselta ammattiauttajalta.
Masennus pahimmillaan on kuolemaan johtava sairaus.
Sen verran pekka,voit tehdä, että soitat lapsellesi terapeutin.

Jäi jotenkin kiinnostaa että miten tämä nuori aikuinen tekee tämän kaatamisen? syyllistää? vai mistä on kyse?

Kerro vähän lisää.

Totta vaan on että itse mielestäni ihan hyvänä äitinä (lapset 21 ja 23) en meinaa aina jaksaa näiden lasten juttuja kuitenkaan. Se on mielestäni normaalia. Ja totta vaan on että vaikka se vähän sattuukin kun ne lentää pesästä niin jotenkin toisella tapaa sitä on jopa odottanut. ja sitten kun se tapahtuu niin sitten ajattelee et nyt saa olla edes vähän aikaa KOKONAAN RAUHASSA.....heh heh.

No aina näin ei käy. Olen samaa mieltä, itse pahan masennuksen läpi käyneenä että apua todella tarvitsee.... saako tämä 22 lapsi sitä? Ei siis vanhemmilta, se ei välttämättä ole edes paras ratkaisu vaan ulkopuolelta?

Jaksamisia sinulle Pekka.