Kun katson peiliin niin näen ihan suht nätin tytön. Naama nätti, hiukset ok, kauniit silmät.
Tunnen olevani enempi aikuisempi kuin muut ikäiseni. Kuuntelen enkä keskeytä, annan toisen mahdollisuuden vaikka minua olisi loukattu pahasti, hyväksyn kaikki sellaisina kuin he ovat, koitan olla ennakkoluuloton toisia kohtaan.
Joka kuukausi joku kuitenkin onnistuu kumoamaan aatteeni siitä että voisin olla nätti. Yksi luokka pilailee luokansa pojalleen: "Tuol menee sun typy!" Eikä meistä kumpikaan tunne edes toisiaan. Aina minua verrataan johonkin hyvännäköseen ja tuollaista, ja sen jälkeen naurua.
Joka viikko joku kumoaa mielipiteeni ja sanoo minun olevan väärässä. Ja tämä joka kumoaa ne useinmiten on kaverini, joka on älykäs koulussa ja lisäksi kaunis.
Mietin että mistä tämä voisi johtua? Olin nuorempana pyöreämpi mutta olen laihtunut, käytän meikkiä hiukan (ei kiillä iho), hiukseni ovat puhtaat, vaatteet puhtaat ja sopivat ja koitan olla kaikille kiltti ja kohtelias.
En vain jaksaisi enää tätä jatkuvaa mielikuvieni kumoamista.
Voiko olla niin että näen itseni ns. väärin? Kuvittelenko kaiken ja muut näkevät minut oikein?
Tunnen olevani enempi aikuisempi kuin muut ikäiseni. Kuuntelen enkä keskeytä, annan toisen mahdollisuuden vaikka minua olisi loukattu pahasti, hyväksyn kaikki sellaisina kuin he ovat, koitan olla ennakkoluuloton toisia kohtaan.
Joka kuukausi joku kuitenkin onnistuu kumoamaan aatteeni siitä että voisin olla nätti. Yksi luokka pilailee luokansa pojalleen: "Tuol menee sun typy!" Eikä meistä kumpikaan tunne edes toisiaan. Aina minua verrataan johonkin hyvännäköseen ja tuollaista, ja sen jälkeen naurua.
Joka viikko joku kumoaa mielipiteeni ja sanoo minun olevan väärässä. Ja tämä joka kumoaa ne useinmiten on kaverini, joka on älykäs koulussa ja lisäksi kaunis.
Mietin että mistä tämä voisi johtua? Olin nuorempana pyöreämpi mutta olen laihtunut, käytän meikkiä hiukan (ei kiillä iho), hiukseni ovat puhtaat, vaatteet puhtaat ja sopivat ja koitan olla kaikille kiltti ja kohtelias.
En vain jaksaisi enää tätä jatkuvaa mielikuvieni kumoamista.
Voiko olla niin että näen itseni ns. väärin? Kuvittelenko kaiken ja muut näkevät minut oikein?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen miettinyt itsestäni samaa.Olen kerran seurustellut, ja sekin oli eri paikkakuntalaisen pojan kanssa. Tuntuu että tän paikkakunnan jätkät ei edes ole vilkuillut muhun päin. Itteeni vituttaa just tää kaikista eniten kun miehet ei näytä pahemmin kiinnostuvan:D Olen niin hirmuisen hellyyden kipeä.Kyllähän ne vanhemmat miehet on monesti ollut kiinnostuneita, mutta itse haluaisin kuitenkin ihan vain omanikäisen jätkän.
Ehkä en vain pysty käsittämään että mikä vika minussa on, joten en ole sitä jaksanut vähään aikaan edes miettimään. Ehkä olen vain niin harvinaisen ruma,etten edes tajua sitä:D
Nii, ja tähän vielä itse lisään että mulla on ollu 4 poikaa tärkeänä ihastuksena ja he ovat kaikki tykänneet minusta.
Kaksi ekaa häpesivät minua kai. Eivät halunneet muiden nähden näyttäytyä kanssani mutta kuulin heidän tykkäävän minusta. Häpesivät minua vai eivät viihtineet kertoa kavereilleen että tykkäävät jostain tytöstä (nuoria oltiin)?
Kaksi seuraavaa olivat ihania. Kumpikaan ei hävennyt minua. Toinen oli jopa luokan kovis.
Toisinaan nämä molemmat pojat joskus kattovat mua pitkään ja välillä on pientä silmäpeliä.
Silti olen hieman eksyksissä että kuvittelenko kaiken vain nykyään.
Kaikilla on mielipiteensä ja jos et pidä itseäsi rumana niin sitä et todennäköisesti ole. Kuitenkin et vaikuta olevan sitä mitä nuoret yleisesti olevat ja se voi aiheuttaa oudoksuntaa ja kateutta sinua kohtaan. Saattaa myös olla että minulla tuli ainakin sinusta mieleen että sinussa voisi olla lievää ylimielisyyttä joka herättää vihaa muissa.
Eeh nyt oli mulla pientä epäselvyyttä tuon toisen kappaleen kanssa, mutta mistä se sinun kaverisi kumoaa mielipiteesi siitä että olet kaunis vai jostakin muusta asiasta? Hyviä ystäviä sinulla jos sanoo ettet ole kaunis vaikka itse niin uskot...
Voi olla että muilla ei ole samaa kuvaa kuin sinusta, mutta se on aika yleistä. Kannattaa tarkkailla onko niissä mitään perää, jos ei niin sama jättää omaan arvoonsa. Muista että valheista tulee totta vasta, kun itse uskot niihin.
Googletin ihan ton ylimielisyys sanan. En itse kuvittele että olen muita ylempänä, ennemminkin alempana.
Mutta tässä on myös sitä että olen kyllästynyt tähän paikkaan ja haluan täältä pois. Se voi kenties näkyä päällepäin ja sitä oletetaan ylimielisyydeksi?
Hän kumoaa mielipiteeni asioista, ulkonäöstäni en hänelle puhu.
"Muista että valheista tulee totta vasta, kun itse uskot niihin. "
Katson tästä eteenpäin mitä uskoisin.
Kiitos sulle.
Toi kyllästyneisyys voidaan ajatella jonakin angstaamisena ja sitten voidaan ajatella että ajattelet olevasi muita parempi ja ansaitset parempaa.
Kuitenkin vaikutat järkevältä ja rehelliseltä ihmiseltä ja en usko että olet tehnyt mitään väärin.
Sinua ja ystävääsi en tunne niin on mahdoton sanoa tarkkaan mitään, mutta kaikki ihmiset eivät tule toimeen keskenään.
Kuitenkin toivotan kaikkea hyvää sinulle.