älykkäät ihmiset

ovat

HULLUJA!

Älykkyys ja hulluus kulkevat käsi kädessä.

55

3391

    Vastaukset

    • On totta, että TOISINAAN nerouden ja hulluuden raja on kuin veteen piirretty viiva.

      Useimmiten kuitenkin on niin, että älykkään ihmisen aivoitukset vain ovat liian vaikeita oivallettavaksi tavalliselle tanelille.

      Mikäpä sen yksinkertaisempaa..
      ..kuin todeta hulluksi ;)

      • Mutta eikö oikeasti älykäs ihminen tajua että hänen aivoituksensa saattavat toisinaan olla tavallisille pulliaisille yhtä siansaksaa ja siten mukauttaa puheensa yksinkertaisuus-tason seuransa tasoon?


      • mutmut kirjoitti:

        Mutta eikö oikeasti älykäs ihminen tajua että hänen aivoituksensa saattavat toisinaan olla tavallisille pulliaisille yhtä siansaksaa ja siten mukauttaa puheensa yksinkertaisuus-tason seuransa tasoon?

        tunne älykkyys on usein ihan toinen asia kuin looginen tai visuaalinen älykkyys.

        Tunteellisesti älykkäät ihmiset saattavat vähän paremmin ymmärtääkkin. Tunne älykkäät ihmiset ymmärtävät paremmin miten he käyttäytyisivät jos olisivat yhtä tyhmiä kuin nuo muut. :) ja osaavat muutenkin sopeutua toisen ihmisen asemaan paremmin.

        Näin luulen, älykkyys on ällistyttävän rajattu ominaisuus ihmismielessä. Sillä on erialueita jotka saattavat olla täysin riippumattomia toisistaan. Usein luullaan että eri älykkyyden muodot ovat yhtä ja samaa älyä mutta näin ei kuitenkaan ole.


      • mutmut kirjoitti:

        Mutta eikö oikeasti älykäs ihminen tajua että hänen aivoituksensa saattavat toisinaan olla tavallisille pulliaisille yhtä siansaksaa ja siten mukauttaa puheensa yksinkertaisuus-tason seuransa tasoon?

        Valitettavasti useimmiten tuo mainitsemasi mukauttaminen on toteutettavissa vain vaikenemalla. Onneksi kuitenkin myös seuraa voi mukauttaa:-)


      • Triple Nine kirjoitti:

        Valitettavasti useimmiten tuo mainitsemasi mukauttaminen on toteutettavissa vain vaikenemalla. Onneksi kuitenkin myös seuraa voi mukauttaa:-)

        Ette arvaakkaan miten kiusallista on olla älykkäänä keskivertoporukassa. Luusisi että älykäs puhuu koska tietää ja ymmärtää, mutta toisin on. Sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin istua ja nyökkäillä myöntelevästi kun muut puhuvat. Ja outoa on, että se vielä toimii. Koskaan ei ole kukaan havahtunut että miksi olet vaiti vaikka olet asian asiantuntija esim. työsi puolesta.

        Sama koskee omaa lähipiiriä. Jopa omaiset tietävät miten naapurinmiehen veljenpoika on hienosti pärjännyt maailmalla tehtävässään, sillä on oikein oma toimistokin... Kuitenkin omassa lähipiirissä olen minä perheineni ja paljon hienompi ura kuin naapurinmiehen veljenpojalla. Sillä erolla että minulla on ihana perhe, jota hänellä ei ole. Kysyisivät edes joskus mitä teen tai kuuntelisivat jos/kun kerron jotakin, mutta ei, hiljainen mököttäjä mikä mököttäjä.


      • Jep. Meistillä on äo 180. Suhtaudun keskiveroihmiseen kuten keskivertoihminen dementikkoon.

        Ei siinä muut kuin että kukaan ei tajua minua ja minä en tajua ketään.


      • Jeppp kirjoitti:

        Jep. Meistillä on äo 180. Suhtaudun keskiveroihmiseen kuten keskivertoihminen dementikkoon.

        Ei siinä muut kuin että kukaan ei tajua minua ja minä en tajua ketään.

        Millä keskihajonnalla tuo tuloksesi on mitattu? Kerro vielä sekin, kuinka suuri prosenttiosuus väestöstä tuon tuloksen voi saavuttaa:-)

        Mikäli tuloksesi olisi todellinen, niin kohdallasi älykkyys olisi todella hyvin kätkettynä ilmaisukykysi verhoon...


      • ABC kirjoitti:

        Ette arvaakkaan miten kiusallista on olla älykkäänä keskivertoporukassa. Luusisi että älykäs puhuu koska tietää ja ymmärtää, mutta toisin on. Sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin istua ja nyökkäillä myöntelevästi kun muut puhuvat. Ja outoa on, että se vielä toimii. Koskaan ei ole kukaan havahtunut että miksi olet vaiti vaikka olet asian asiantuntija esim. työsi puolesta.

        Sama koskee omaa lähipiiriä. Jopa omaiset tietävät miten naapurinmiehen veljenpoika on hienosti pärjännyt maailmalla tehtävässään, sillä on oikein oma toimistokin... Kuitenkin omassa lähipiirissä olen minä perheineni ja paljon hienompi ura kuin naapurinmiehen veljenpojalla. Sillä erolla että minulla on ihana perhe, jota hänellä ei ole. Kysyisivät edes joskus mitä teen tai kuuntelisivat jos/kun kerron jotakin, mutta ei, hiljainen mököttäjä mikä mököttäjä.

        Muutamia vuosia sitten joku teki graduaan (tai vastaavaa opinnäytetyötä) älykkyyteen liittyen ja siinä yhteydessä kyseinen henkilö teki kohtuullisen laajan kyselytutkimuksen suomalaisille Mensan jäsenille.

        Kyselyssä kysyttiin mm. älykkyyden mukanaantuomia ongelmia, joista selkeästi suurimmaksi nousi sosiaalinen isolaatio. Käytännössä samoista syistä, joita tuossa viestissäsi mainitset.


      • Triple Nine kirjoitti:

        Millä keskihajonnalla tuo tuloksesi on mitattu? Kerro vielä sekin, kuinka suuri prosenttiosuus väestöstä tuon tuloksen voi saavuttaa:-)

        Mikäli tuloksesi olisi todellinen, niin kohdallasi älykkyys olisi todella hyvin kätkettynä ilmaisukykysi verhoon...

        No nyt tuntuu siltä, että asialla on todella jotakin keskiverrosta poikkeavaa! Vain pari lausetta ja siinä Se on!


      • Jeppp kirjoitti:

        Jep. Meistillä on äo 180. Suhtaudun keskiveroihmiseen kuten keskivertoihminen dementikkoon.

        Ei siinä muut kuin että kukaan ei tajua minua ja minä en tajua ketään.

        Taitaapa olla niin, että sinulla vain on loogista päättelykykyä, mutta sitä todellista älyä, johon vaaditaan paljon muutakin, hyvin vähän. Sen sait osoitettua aika tehokkaasti jo parilla lauseella.


      • Triple Nine kirjoitti:

        Muutamia vuosia sitten joku teki graduaan (tai vastaavaa opinnäytetyötä) älykkyyteen liittyen ja siinä yhteydessä kyseinen henkilö teki kohtuullisen laajan kyselytutkimuksen suomalaisille Mensan jäsenille.

        Kyselyssä kysyttiin mm. älykkyyden mukanaantuomia ongelmia, joista selkeästi suurimmaksi nousi sosiaalinen isolaatio. Käytännössä samoista syistä, joita tuossa viestissäsi mainitset.

        Ihanaa, vihdoinkin löytyi syy sille, miksi en viihdy ihmisten seurassa, näen heidän lävitseen en pidä näkemästäni. Olenkin tuntenut itseni aina erilaiseksi. Mutta en ole älynnyt, että sitähän se on! Älyä! Älykkyyteni johdosta olen isoloitunut =). Helpotuksen huokaus.
        MUTTA, MUTTA: älykkyyttä EI voi mitata pelkällä IQ-pistemäärällä. Kyllä älykkyys on PALJON enemmän kuin IQ. Älykäs ihminen EI isoloidu.
        Huokaus: se siitä löydöstä...voi mua


      • mutmut kirjoitti:

        Mutta eikö oikeasti älykäs ihminen tajua että hänen aivoituksensa saattavat toisinaan olla tavallisille pulliaisille yhtä siansaksaa ja siten mukauttaa puheensa yksinkertaisuus-tason seuransa tasoon?

        Mutta ei huvita.


      • isoloitunut kirjoitti:

        Ihanaa, vihdoinkin löytyi syy sille, miksi en viihdy ihmisten seurassa, näen heidän lävitseen en pidä näkemästäni. Olenkin tuntenut itseni aina erilaiseksi. Mutta en ole älynnyt, että sitähän se on! Älyä! Älykkyyteni johdosta olen isoloitunut =). Helpotuksen huokaus.
        MUTTA, MUTTA: älykkyyttä EI voi mitata pelkällä IQ-pistemäärällä. Kyllä älykkyys on PALJON enemmän kuin IQ. Älykäs ihminen EI isoloidu.
        Huokaus: se siitä löydöstä...voi mua

        Voihan se isoloituminen johtua myös tyhmyydestä. Tarpeeksi tyhmä kun ei varmasti huomaa olevansa tyhmä, vaan saattaa pitää itseään kovinkin älykkäänä, älykkäämpänä kuin muut.
        On muuten typerä sana tuo "isoloituminen" ja turha.


      • Jeppp kirjoitti:

        Jep. Meistillä on äo 180. Suhtaudun keskiveroihmiseen kuten keskivertoihminen dementikkoon.

        Ei siinä muut kuin että kukaan ei tajua minua ja minä en tajua ketään.

        Eli käytännössä olet toimitakyvytön, vähän kuin invalidi.

        Tuolla 180 pojolla päästään muuten suomen "älykkäimpien" joukkoon. Tai siis suomen parhaiden palikkatestintekijöiden joukkoon.


      • Miksi käytätte ilmaisua "keskiverto"? Se ei ole sama kuin esim. keskimääräinen.
        Mensalaiset eivät puhu tässä yhteydessä väärin termein.


      • Triple Nine kirjoitti:

        Millä keskihajonnalla tuo tuloksesi on mitattu? Kerro vielä sekin, kuinka suuri prosenttiosuus väestöstä tuon tuloksen voi saavuttaa:-)

        Mikäli tuloksesi olisi todellinen, niin kohdallasi älykkyys olisi todella hyvin kätkettynä ilmaisukykysi verhoon...

        Huonosti verhottu kateus sieltä pilkottaa...


      • Triple Nine kirjoitti:

        Muutamia vuosia sitten joku teki graduaan (tai vastaavaa opinnäytetyötä) älykkyyteen liittyen ja siinä yhteydessä kyseinen henkilö teki kohtuullisen laajan kyselytutkimuksen suomalaisille Mensan jäsenille.

        Kyselyssä kysyttiin mm. älykkyyden mukanaantuomia ongelmia, joista selkeästi suurimmaksi nousi sosiaalinen isolaatio. Käytännössä samoista syistä, joita tuossa viestissäsi mainitset.

        Pitäisikö liittyä Mensaan saamaan vertaistukea? Yhyyyyyyy!


    • Joo...on monenlaista älykkyyttä...tiedän erään TOSI hullun naisen,joka on päässyt hyvään duuniin-sängyn kautta-tällaistako älykkyyttä tarkoitit?
      Minäkin olen älykäs,mutta käytän ihan muita avuja työn hakemisessa.

    • Sain eurooppalaisesta älykkyystestistä 123 pistettä ja testi sanoi, että olen keskitasoa älykkäämpi. Vaikka en ole mikään huippuälykäs, olen huomannut, että minun on vaikea ystävystyä, koska minusta tuntuu, että ihmiset vain jauhavat keskenään jonniinjoutavia, vertailevat hamekankaitaan ja puhuvat minuuttikaupalla hiustenväristään. En halua ystäviä, jotka eivät osaa keskustella muusta kuin ulkonäköön liittyvistä asioista. Seurassa minä olen yleensä hiljaa ja odotan, että tulisi jotain haastavampaa aihetta keskusteluun. Jos itse avaan suuni ja yritän kääntää keskustelua hieman vakavampiin, mielestäni tärkeämpiin aiheisiin, niin porukka ympäriltä kaikkoaa hitaasti mutta varmasti. Miesystävälläni on 15-vuotias huippuälykäs poika, eikä hänellä ole yhtään ystävää. Hänellä on ihan omanlaisensa huumorintaju, jota kukaan muu ei ymmärrä, en minäkään. Kärsin, kun huomaan, että hänellä on matemaattista, loogista älyä vaikka muille jakaa, mutta ei ollenkaan tunneälyä tai sosiaalista älyä. Luulen, että hän tulee turhautumaan elämässään, koska hänen on varmastikin vaikeaa löytää vertaisiaan ystäviä ja puolisoa. Omasta kohtalostani ja edellä mainitsemani pojan kohtalosta olen päätellyt, että on helpompaa olla keskitason ihminen, pärjää kaikkien kanssa eikä koko ajan vaivaa päätään kyseenalaistamalla kaiken kuulemansa. Mene ja tiedä, mutta tätä mieltä olen itse.

      • Hei!

        Tuo pitää täysin paikkaansa, erittäin älykkäiden ihmisten on yleensä hyvin vaikea olla ns. normaalien ihmisten keskuudessa. Tosin sosiaalliset taidot saattavat kehittyä vielä aikuisiälläkin aivan itsestään. Esimerkiksi armeija, mikä on hyvin tiivis ja vuorovaikutteinen ympäristö, tekee useimmille "syrjäytyneille nuorille" hyvää. Monet pelkäävät ihmiskontakteja mahdollisen koulukiusaamisenkin takia. Minuakin kiusattiin koulussa pienenä, syytä en ole tähän päivään asti keksinyt. Luultavasti johtunee tempperamenttisesta "skorpionin luonteestani" :) Ehkä tämä on juusi sitä tunneälyn puutetta... mutta tulen toimeen juuri niiden ihmisten kanssa, kenen kanssa haluankin olla tekemisissä. Turhat puhujat ja idiootit ovat aina mun ymmärrys-empatia asteen ulkopuolella. Kylmää ehkä sanoa näin, mutta mitäpä sitä nimettömänä internetissä on salaamaan...

        En ole mikään huippuälykkyys, mutta tuo "eurooppalainen hömppätesti" antoi tulokseksi 170 (oliko 175 max?). Tuota testiä ei kuitenkaan kannata ottaa liian tosissaan. Se ei mittaa kuin yhtä älykkyyden osa-aluetta, (ja sitäkin kyseenalaisella tavalla). Tarkempaa informaatiota tuloksen analysoimiseksi ei ole tarjolla (saatika keskihajonnasta ym. tarpeellisesta tiedosta vertailessa testitulosta muihin suorittajiin).


      • vaivaisen 122 äo:n kanssa (joskus mitattu). En tule juttuun ihmisten kanssa. Niiden tekemiset ja puheenaiheet ovat niin mitättömiä ja tylsiä, kanssaihmiset tuntuvat idiooteilta. Jos itse sanoo jotain tai aloittaa keskustelun, ne sanoo etteivät ole tuollaista koskaan ajatelleet tai eivät ymmärrä mitä sanon. "Ai, sä ajattelet noin syvällisesti" on yleinen tokaisu, vaikka sanoisin mielestäni vain "hyvää päivää kirvesvartta". Jo nuorena (16v) muistan unelmoineeni, että saisin keskustella älykkäiden ihmisten kanssa ja saisin nauttia heidän seurastaan, puhumattakaan että löytäisin sellaisen puolison. Löytymättä on jäänyt. Onneksi omat lapset täyttää nykyisin hiukan älykkään seuran janoani. Mutta rahtuakaan en vähäisestä älystäni siltikään antaisi pois, hyvä että edes ton verran on. Kadehdin itseäni älykkäämpiä, mitä ihania oivalluksia saisinkaan kokea ja "ah, sitä sielun valoa!"

        Muistakaa älykkäät ihmiset arvostaa itseänne, vaikka ette tavallisilta "lihapullanpaistajilta" ja "lian pyykistä pois räjäyttäjiltä" (osa naisista ehkä ymmärtää vertauksen) arvostusta saisikaan.

        PS.Jos perheessänne on älykäs lapsi, huomatkaa se ajoissa, älkääkä litatko häntä älyttömien muottiin.


      • Lukaisin viestinne läpi ja jäin miettimään... onko todella niin että jos äö hipoo 120 niin ei voi tulla "tavisten" kanssa toimeen? Entäpä ne/me jotka mensaankin pääsisivät, täytyykö olla täysin sosiaalisesti lahjaton ja yksinäinen koko ikänsä? Muutenko ei täytä älykkään tunnusmerkkejä?

        Tiedän kyllä mitä tarkoitatte, useimmat porukan puheenaiheet eivät kiinnosta ja joskus yleinen hölmöys ärsyttää - mutta välttämättä se ei johdu älyn puutteesta vaan huonosta yleissivistyksestä.

        Jos vain pitää muita itseään tyhmempänä, niin tuskin ystäviä saakaan. Tulitteko ajatelleeksi- ehkä joku ystävistänne onkin älykäs mutta ette sitä huomaa kun olette niin upouttuneet oman älynne ihailuun??


      • Kata kirjoitti:

        Lukaisin viestinne läpi ja jäin miettimään... onko todella niin että jos äö hipoo 120 niin ei voi tulla "tavisten" kanssa toimeen? Entäpä ne/me jotka mensaankin pääsisivät, täytyykö olla täysin sosiaalisesti lahjaton ja yksinäinen koko ikänsä? Muutenko ei täytä älykkään tunnusmerkkejä?

        Tiedän kyllä mitä tarkoitatte, useimmat porukan puheenaiheet eivät kiinnosta ja joskus yleinen hölmöys ärsyttää - mutta välttämättä se ei johdu älyn puutteesta vaan huonosta yleissivistyksestä.

        Jos vain pitää muita itseään tyhmempänä, niin tuskin ystäviä saakaan. Tulitteko ajatelleeksi- ehkä joku ystävistänne onkin älykäs mutta ette sitä huomaa kun olette niin upouttuneet oman älynne ihailuun??

        Toinen meistä päätyi ajattelemaan, että olisi mieluummin "tavis". En ihaile älyäni, koska en pidä sitä suurena, eikä se ole suuri, asia tulee mieleen vain kyllästyessäni ihmisiin. Minulla on ystäviä ja olen sopuisa luonne tai ainakin tekosopuisa. Sosiaalinen lahjattomuus ja yksinäisyys eivät ole älyn tunnusmerkkejä. Älykäs ihminen ei ihaile älyään. "Tavikset" ovat omaksuneet sosiaaliset normit ja niiden mukana kilpailun, joten he nuijivat maan rakoon lähes jokaisen, jonka pää nousee porukan päitä ylemmäksi.(Vrt koulukiusaaminen, työpaikka-, naapurikiusaaminen ym.) Hyvin älykkäät tosin selviävät siitä, vain vähän tavista älykkäämmät tulevat nuijituksi.


      • äo. kirjoitti:

        Toinen meistä päätyi ajattelemaan, että olisi mieluummin "tavis". En ihaile älyäni, koska en pidä sitä suurena, eikä se ole suuri, asia tulee mieleen vain kyllästyessäni ihmisiin. Minulla on ystäviä ja olen sopuisa luonne tai ainakin tekosopuisa. Sosiaalinen lahjattomuus ja yksinäisyys eivät ole älyn tunnusmerkkejä. Älykäs ihminen ei ihaile älyään. "Tavikset" ovat omaksuneet sosiaaliset normit ja niiden mukana kilpailun, joten he nuijivat maan rakoon lähes jokaisen, jonka pää nousee porukan päitä ylemmäksi.(Vrt koulukiusaaminen, työpaikka-, naapurikiusaaminen ym.) Hyvin älykkäät tosin selviävät siitä, vain vähän tavista älykkäämmät tulevat nuijituksi.

        Kerron:
        Olin niin kutsuttu lapsinero. Lukemaan opin ennen kolmatta ikävuottani ja laskin päässäni huomattavan suurien lukujen tuloja jo ihan pienenä. Aikuisiällä olen käynyt kerran Mensan testeissä, enkä suuremmin yllättynyt, kun sain tulokseksi 183. Prosenteiksi muutettuna: 99,97% kaikista ihmisistä on minua "tyhmempiä".

        Minun on vaikea sanoa tähän keskusteluun mitään yleistävää, kuten "älykkäät ovat epäsosiaalisia" tai "älykkäät ovat tunnevammaisia" tai päinvastoin, sillä minulla, sen paremmin kuin teilläkään (tällaisen rohkean johtopäätöksen olen tehnyt, pahoillani jos olen väärässä), ei ole mitään varsinaista yleistä käsitystä siitä, mistä puhun. Voin puhua vain omasta puolestani, omista kokemuksistani.

        "Älykäs ihminen ei ihaile älyään"

        Siinä olet väärässä. Viisas ja miellyttävä ihminen ei ihaile älyään; pelkästään älykäs on vapaa ihailemaan mitä haluaa.

        Se, että joku on älykäs, huomattavan älykäs tai nero, ei tee hänestä automaattisesti miellyttävää tai viisasta. Olen hyvä esimerkki: ei minusta kukaan pidä, mutta olen silti nero. Isaac Newton on hyvä esimerkki - hän oli hyvin epämiellyttävä ihminen.

        "Hyvin älykkäät selviävät siitä", sanot. Mistä tarkalleen ottaen? Kaikenlaisesta kiusaamisesta? No se ei tuottane ongelmia, jos ihminen ei ole turhan herkkä, mutta kas, sekin on ominaisuus, jolla ei ole älyn kanssa suuremmin tekemistä. Tietenkin hieman tavallista korkeampi älykkyysosamäärä on omiaan nostamaan itsetuntoa ja karistamaan liiallista herkkyyttä, mutta jälleen, kuten aina - yleistys on naurettavaa. Itse voin lukea "selvinneeni" siitä vähästä, lähes olemattomasta, mitä olen joutunut kokemaan. Siitä ei kiitos älylleni, vaan fyysiselle koolleni.

        Eristyminen on toinen juttu. Kuvitelkaa keskustelevanne gerbiilin kanssa postmodernista runoudesta. Siltä minusta usein tuntuu yrittäessäni kommunikoida. Ja minua ei edes tippaakaan liikuta, mitä sillä gerbiilillä on runoudesta sanottavaa, ymmärsi se sitä tai ei. Asetelma toimii myös (ja useimmiten juuri) toisinpäin: minä olen, useammin kuin en, gerbiilin ominaisuudessa itse, ja kykenen ymmärtämään todella uskomattoman vähän siitä, mistä minulle kulloinkin selitetään. Asioista, joita en edes halua ymmärtää.

        Tunnevammainen.

        Ehkä teidän silmissänne sitten olen. Ehken ole lämpimin mahdollinen ihminen - kuinka voisinkaan olla? Eihän ensimmäinenkään teistä ole koskaan osoittanut minulle lämpimiä tunteita - minun silmääni olette tunnevammaisia koko joukko. Minun väitetään olevan vammainen juuri niiden ihmisten taholta, jotka minua eniten ovat itse satuttaneet. Se ei osoita mitenkään verrattoman suurta tunneälyä heidänkään taholtaan. Tai sitten osoittaa, heillähän on paljon ystäviä ja rakastetut ja minulla ei. Sehän on se "sosiaalisen älyn" mittari, eikö niin?

        Ja minua yksinäisempää ei ole. On vain minä yksin ja sitten te kaikki "tavikset".


      • j.s.b kirjoitti:

        Kerron:
        Olin niin kutsuttu lapsinero. Lukemaan opin ennen kolmatta ikävuottani ja laskin päässäni huomattavan suurien lukujen tuloja jo ihan pienenä. Aikuisiällä olen käynyt kerran Mensan testeissä, enkä suuremmin yllättynyt, kun sain tulokseksi 183. Prosenteiksi muutettuna: 99,97% kaikista ihmisistä on minua "tyhmempiä".

        Minun on vaikea sanoa tähän keskusteluun mitään yleistävää, kuten "älykkäät ovat epäsosiaalisia" tai "älykkäät ovat tunnevammaisia" tai päinvastoin, sillä minulla, sen paremmin kuin teilläkään (tällaisen rohkean johtopäätöksen olen tehnyt, pahoillani jos olen väärässä), ei ole mitään varsinaista yleistä käsitystä siitä, mistä puhun. Voin puhua vain omasta puolestani, omista kokemuksistani.

        "Älykäs ihminen ei ihaile älyään"

        Siinä olet väärässä. Viisas ja miellyttävä ihminen ei ihaile älyään; pelkästään älykäs on vapaa ihailemaan mitä haluaa.

        Se, että joku on älykäs, huomattavan älykäs tai nero, ei tee hänestä automaattisesti miellyttävää tai viisasta. Olen hyvä esimerkki: ei minusta kukaan pidä, mutta olen silti nero. Isaac Newton on hyvä esimerkki - hän oli hyvin epämiellyttävä ihminen.

        "Hyvin älykkäät selviävät siitä", sanot. Mistä tarkalleen ottaen? Kaikenlaisesta kiusaamisesta? No se ei tuottane ongelmia, jos ihminen ei ole turhan herkkä, mutta kas, sekin on ominaisuus, jolla ei ole älyn kanssa suuremmin tekemistä. Tietenkin hieman tavallista korkeampi älykkyysosamäärä on omiaan nostamaan itsetuntoa ja karistamaan liiallista herkkyyttä, mutta jälleen, kuten aina - yleistys on naurettavaa. Itse voin lukea "selvinneeni" siitä vähästä, lähes olemattomasta, mitä olen joutunut kokemaan. Siitä ei kiitos älylleni, vaan fyysiselle koolleni.

        Eristyminen on toinen juttu. Kuvitelkaa keskustelevanne gerbiilin kanssa postmodernista runoudesta. Siltä minusta usein tuntuu yrittäessäni kommunikoida. Ja minua ei edes tippaakaan liikuta, mitä sillä gerbiilillä on runoudesta sanottavaa, ymmärsi se sitä tai ei. Asetelma toimii myös (ja useimmiten juuri) toisinpäin: minä olen, useammin kuin en, gerbiilin ominaisuudessa itse, ja kykenen ymmärtämään todella uskomattoman vähän siitä, mistä minulle kulloinkin selitetään. Asioista, joita en edes halua ymmärtää.

        Tunnevammainen.

        Ehkä teidän silmissänne sitten olen. Ehken ole lämpimin mahdollinen ihminen - kuinka voisinkaan olla? Eihän ensimmäinenkään teistä ole koskaan osoittanut minulle lämpimiä tunteita - minun silmääni olette tunnevammaisia koko joukko. Minun väitetään olevan vammainen juuri niiden ihmisten taholta, jotka minua eniten ovat itse satuttaneet. Se ei osoita mitenkään verrattoman suurta tunneälyä heidänkään taholtaan. Tai sitten osoittaa, heillähän on paljon ystäviä ja rakastetut ja minulla ei. Sehän on se "sosiaalisen älyn" mittari, eikö niin?

        Ja minua yksinäisempää ei ole. On vain minä yksin ja sitten te kaikki "tavikset".

        "Älykäs ihminen ei ihaile älyään": Oma äly on itselle itsestäänselvyys, osa itseä. Ei kukaan ihaile esim. kaunista ihoaan kaikenaikaa. Vai?

        "Viisas ja miellyttävä ihminen ei ihaile älyään": Älykäs osaa esittää viisasta ja miellyttävää, jos on tarvis. Vai?

        "Hyvin älykkäät selviävät siitä": = riittävän suurella älykkyysEROLLA pystyy nujertamaan kiusaajan, ehkä jo pelkän kiusaamisyrityksenkin. Vai? (Tyttöjen/naisten kesken ei koko ratkaise.)

        "Asioista, joita en edes halua ymmärtää"
        -Itse haluaisin YMMÄRTÄÄ KAIKEN, historian, taustat, olosuhteet, syyt, seuraukset ja rivienvälit, kun vaan pystyisin. Jos en tyhmää asiaa, niin ainakin sen, miksi joku esittää niin tyhmää asiaa.

        En usko, että ihmisillä on "oikeasti" ystäviä ja rakastettuja. Kyseessä on enemmänkin sosiaalinen peli. Etkö löydä ystävää Mensan kautta, ainakin melkein yhtä älykästä, jos sellaisen tahdot. Tai hankkiudu töihin älykköjen pariin.

        Gerbiiliäidin ominaisuudessa haluaisin tietää:
        Miten olisit halunnut, että sinua olisi kohdeltu lapsena/nuorena. Mutta hiukan sosiaalista älyä omaavana pidän kysymystä tunkeilevana. Niin, että se siitä.


      • äo. kirjoitti:

        "Älykäs ihminen ei ihaile älyään": Oma äly on itselle itsestäänselvyys, osa itseä. Ei kukaan ihaile esim. kaunista ihoaan kaikenaikaa. Vai?

        "Viisas ja miellyttävä ihminen ei ihaile älyään": Älykäs osaa esittää viisasta ja miellyttävää, jos on tarvis. Vai?

        "Hyvin älykkäät selviävät siitä": = riittävän suurella älykkyysEROLLA pystyy nujertamaan kiusaajan, ehkä jo pelkän kiusaamisyrityksenkin. Vai? (Tyttöjen/naisten kesken ei koko ratkaise.)

        "Asioista, joita en edes halua ymmärtää"
        -Itse haluaisin YMMÄRTÄÄ KAIKEN, historian, taustat, olosuhteet, syyt, seuraukset ja rivienvälit, kun vaan pystyisin. Jos en tyhmää asiaa, niin ainakin sen, miksi joku esittää niin tyhmää asiaa.

        En usko, että ihmisillä on "oikeasti" ystäviä ja rakastettuja. Kyseessä on enemmänkin sosiaalinen peli. Etkö löydä ystävää Mensan kautta, ainakin melkein yhtä älykästä, jos sellaisen tahdot. Tai hankkiudu töihin älykköjen pariin.

        Gerbiiliäidin ominaisuudessa haluaisin tietää:
        Miten olisit halunnut, että sinua olisi kohdeltu lapsena/nuorena. Mutta hiukan sosiaalista älyä omaavana pidän kysymystä tunkeilevana. Niin, että se siitä.

        olevani muita älykkäämpi enkä suoraansanottuna nauti tavallisten ihmisten seurasta. He puhuvat pehmosia minun mielestä suurimman osan aikaa ja käyttäytyvät typerästi. Joskus olen heille erehtynyt lahjojani näyttämään ja sekös nostaa suuren kateuden tunteen heissä aikaan. Olen saanut kiusaajajoukon minua jahtaamaan, mutta ei se minua haittaa. Tyhmiä mitä tyhmiä, voisivat käyttää aikansa paremminkin kuin minua hätistelemällä. Olen myös huomannut, että monet innostuvat ikään kuin kilpailemaan minua vastaan asiassa kuin asiassa, jossa olen hyvä. Se suorastaan naurattaa minua mutta samalla surettaa. Kuitenkin koen olevani hirveän yksin. Itse ihailen ihmisiä, joilla huomaan olevan lahjoja. En ole pätkääkään kateellista tyyppiä, ehkä juuri sen takia etten ole tavis.
        En todellakaan ihaile itseäni, mutta arvostan itseäni ja toivon löytäväni joskus samalla aaltopituudella olevia ystäviä ja elämänkumppanin.


      • äo. kirjoitti:

        vaivaisen 122 äo:n kanssa (joskus mitattu). En tule juttuun ihmisten kanssa. Niiden tekemiset ja puheenaiheet ovat niin mitättömiä ja tylsiä, kanssaihmiset tuntuvat idiooteilta. Jos itse sanoo jotain tai aloittaa keskustelun, ne sanoo etteivät ole tuollaista koskaan ajatelleet tai eivät ymmärrä mitä sanon. "Ai, sä ajattelet noin syvällisesti" on yleinen tokaisu, vaikka sanoisin mielestäni vain "hyvää päivää kirvesvartta". Jo nuorena (16v) muistan unelmoineeni, että saisin keskustella älykkäiden ihmisten kanssa ja saisin nauttia heidän seurastaan, puhumattakaan että löytäisin sellaisen puolison. Löytymättä on jäänyt. Onneksi omat lapset täyttää nykyisin hiukan älykkään seuran janoani. Mutta rahtuakaan en vähäisestä älystäni siltikään antaisi pois, hyvä että edes ton verran on. Kadehdin itseäni älykkäämpiä, mitä ihania oivalluksia saisinkaan kokea ja "ah, sitä sielun valoa!"

        Muistakaa älykkäät ihmiset arvostaa itseänne, vaikka ette tavallisilta "lihapullanpaistajilta" ja "lian pyykistä pois räjäyttäjiltä" (osa naisista ehkä ymmärtää vertauksen) arvostusta saisikaan.

        PS.Jos perheessänne on älykäs lapsi, huomatkaa se ajoissa, älkääkä litatko häntä älyttömien muottiin.

        Se ettei jaksa muita ihmisiä ja heidän juttujaan ei välttämättä kerro älykkyydestä yhtään mitään, se kertoo enemmänkin omasta kusipäisyydestä. Ihmisten välinen kommunikointi ja informaation vaihto ei suurimmaksi osaksi ole vain haastavaa ja mielenkiintoista keskustelua, jos niin luulee ja sellaista odottaa, niin täytyy olla aika tyhmä.


      • j.s.b kirjoitti:

        Kerron:
        Olin niin kutsuttu lapsinero. Lukemaan opin ennen kolmatta ikävuottani ja laskin päässäni huomattavan suurien lukujen tuloja jo ihan pienenä. Aikuisiällä olen käynyt kerran Mensan testeissä, enkä suuremmin yllättynyt, kun sain tulokseksi 183. Prosenteiksi muutettuna: 99,97% kaikista ihmisistä on minua "tyhmempiä".

        Minun on vaikea sanoa tähän keskusteluun mitään yleistävää, kuten "älykkäät ovat epäsosiaalisia" tai "älykkäät ovat tunnevammaisia" tai päinvastoin, sillä minulla, sen paremmin kuin teilläkään (tällaisen rohkean johtopäätöksen olen tehnyt, pahoillani jos olen väärässä), ei ole mitään varsinaista yleistä käsitystä siitä, mistä puhun. Voin puhua vain omasta puolestani, omista kokemuksistani.

        "Älykäs ihminen ei ihaile älyään"

        Siinä olet väärässä. Viisas ja miellyttävä ihminen ei ihaile älyään; pelkästään älykäs on vapaa ihailemaan mitä haluaa.

        Se, että joku on älykäs, huomattavan älykäs tai nero, ei tee hänestä automaattisesti miellyttävää tai viisasta. Olen hyvä esimerkki: ei minusta kukaan pidä, mutta olen silti nero. Isaac Newton on hyvä esimerkki - hän oli hyvin epämiellyttävä ihminen.

        "Hyvin älykkäät selviävät siitä", sanot. Mistä tarkalleen ottaen? Kaikenlaisesta kiusaamisesta? No se ei tuottane ongelmia, jos ihminen ei ole turhan herkkä, mutta kas, sekin on ominaisuus, jolla ei ole älyn kanssa suuremmin tekemistä. Tietenkin hieman tavallista korkeampi älykkyysosamäärä on omiaan nostamaan itsetuntoa ja karistamaan liiallista herkkyyttä, mutta jälleen, kuten aina - yleistys on naurettavaa. Itse voin lukea "selvinneeni" siitä vähästä, lähes olemattomasta, mitä olen joutunut kokemaan. Siitä ei kiitos älylleni, vaan fyysiselle koolleni.

        Eristyminen on toinen juttu. Kuvitelkaa keskustelevanne gerbiilin kanssa postmodernista runoudesta. Siltä minusta usein tuntuu yrittäessäni kommunikoida. Ja minua ei edes tippaakaan liikuta, mitä sillä gerbiilillä on runoudesta sanottavaa, ymmärsi se sitä tai ei. Asetelma toimii myös (ja useimmiten juuri) toisinpäin: minä olen, useammin kuin en, gerbiilin ominaisuudessa itse, ja kykenen ymmärtämään todella uskomattoman vähän siitä, mistä minulle kulloinkin selitetään. Asioista, joita en edes halua ymmärtää.

        Tunnevammainen.

        Ehkä teidän silmissänne sitten olen. Ehken ole lämpimin mahdollinen ihminen - kuinka voisinkaan olla? Eihän ensimmäinenkään teistä ole koskaan osoittanut minulle lämpimiä tunteita - minun silmääni olette tunnevammaisia koko joukko. Minun väitetään olevan vammainen juuri niiden ihmisten taholta, jotka minua eniten ovat itse satuttaneet. Se ei osoita mitenkään verrattoman suurta tunneälyä heidänkään taholtaan. Tai sitten osoittaa, heillähän on paljon ystäviä ja rakastetut ja minulla ei. Sehän on se "sosiaalisen älyn" mittari, eikö niin?

        Ja minua yksinäisempää ei ole. On vain minä yksin ja sitten te kaikki "tavikset".

        Ei kukaan jaksa ylimielisesti suhtautuvaa keskustelukumppania. Kaikkein pahimpia tilanteita ovat sellaiset, joissa joutuu keskustelemaan jonkun (yleensä nuoremman) ihmisen kanssa joka kuvittelee olevansa älykkäämpi ja lukeneempi kuin siinä vastapäätä istuva ihminen. Vasta vuosien päästä tämä kuvittelija huomaa, että kaikki muutkin tiesivät ne asiat, joista hän vaahtosi, mutta pitivät niistä puhumista lapsellisena/kuluneena/typeränä.

        Ei se ole niin, että älykäs ei viihtyisi vähemmän älykkäiden seurassa. Asia on yksinkertaisesti niin, että kusipää ei viihdy muiden seurassa. Kuulostaa pahalta, mutta siinä on perää, sillä jos ei voi arvostaa muiden "tavallisia" puheita ja mielipiteitä, niin silloin on hyvin todennäköisesti ylimielinen tai narsisti. Ylimielisyys, narsismi ja älykkyys taas eivät kulje käsi kädessä


      • olen huomannut kirjoitti:

        olevani muita älykkäämpi enkä suoraansanottuna nauti tavallisten ihmisten seurasta. He puhuvat pehmosia minun mielestä suurimman osan aikaa ja käyttäytyvät typerästi. Joskus olen heille erehtynyt lahjojani näyttämään ja sekös nostaa suuren kateuden tunteen heissä aikaan. Olen saanut kiusaajajoukon minua jahtaamaan, mutta ei se minua haittaa. Tyhmiä mitä tyhmiä, voisivat käyttää aikansa paremminkin kuin minua hätistelemällä. Olen myös huomannut, että monet innostuvat ikään kuin kilpailemaan minua vastaan asiassa kuin asiassa, jossa olen hyvä. Se suorastaan naurattaa minua mutta samalla surettaa. Kuitenkin koen olevani hirveän yksin. Itse ihailen ihmisiä, joilla huomaan olevan lahjoja. En ole pätkääkään kateellista tyyppiä, ehkä juuri sen takia etten ole tavis.
        En todellakaan ihaile itseäni, mutta arvostan itseäni ja toivon löytäväni joskus samalla aaltopituudella olevia ystäviä ja elämänkumppanin.

        On todella lohduttavaa ajatella, että kaikki paha omassa elämässä johtuu vain siitä, että on parempi kuin muut. Tämä jos mikä on tehokas puolustusmekanismi. Useimmiten se on kuitenkin harhakuvitelma. Jos on ongelmia, yksinäisyyttä yms. kannattaisi ehkä pohtia onko itse sen jotenkin aiheuttanut. Ei auta yhtään, että ajattelee ”mä oon vaan niin **tun hyvä, siksi kukaan ei tykkää musta”.

        Ps. mikä on tavis? Tavallista ihmistä ei tältä maapallolta löydy.


      • ylimiliset urpot kirjoitti:

        On todella lohduttavaa ajatella, että kaikki paha omassa elämässä johtuu vain siitä, että on parempi kuin muut. Tämä jos mikä on tehokas puolustusmekanismi. Useimmiten se on kuitenkin harhakuvitelma. Jos on ongelmia, yksinäisyyttä yms. kannattaisi ehkä pohtia onko itse sen jotenkin aiheuttanut. Ei auta yhtään, että ajattelee ”mä oon vaan niin **tun hyvä, siksi kukaan ei tykkää musta”.

        Ps. mikä on tavis? Tavallista ihmistä ei tältä maapallolta löydy.

        Elikkä olisi parasta jos yli-älykkäällä ei olisi persoonassaan lainkaan sosiaalista komponenttia eikä siten kärsisi seuran puutteesta, vaan painaisi vaan älynsä siivittämänä eteen päin. Eivätpä hakisi edes raadin tunnustusta kyvyilleen.


      • hoilla kirjoitti:

        Ei kukaan jaksa ylimielisesti suhtautuvaa keskustelukumppania. Kaikkein pahimpia tilanteita ovat sellaiset, joissa joutuu keskustelemaan jonkun (yleensä nuoremman) ihmisen kanssa joka kuvittelee olevansa älykkäämpi ja lukeneempi kuin siinä vastapäätä istuva ihminen. Vasta vuosien päästä tämä kuvittelija huomaa, että kaikki muutkin tiesivät ne asiat, joista hän vaahtosi, mutta pitivät niistä puhumista lapsellisena/kuluneena/typeränä.

        Ei se ole niin, että älykäs ei viihtyisi vähemmän älykkäiden seurassa. Asia on yksinkertaisesti niin, että kusipää ei viihdy muiden seurassa. Kuulostaa pahalta, mutta siinä on perää, sillä jos ei voi arvostaa muiden "tavallisia" puheita ja mielipiteitä, niin silloin on hyvin todennäköisesti ylimielinen tai narsisti. Ylimielisyys, narsismi ja älykkyys taas eivät kulje käsi kädessä

        "Ylimielisyys, narsismi ja älykkyys taas eivät kulje käsi kädessä"

        Itse asiassa psykopaatit ovat usein erittäin älykkäitä ja moni nero on narsisti, esim. joku suuri taiteilija/muusikko. Jos korvaat tuossa lauseessa sanan "älykkyys" sanalla "viisaus", niin siinä on jo järkeä.


      • olen huomannut kirjoitti:

        olevani muita älykkäämpi enkä suoraansanottuna nauti tavallisten ihmisten seurasta. He puhuvat pehmosia minun mielestä suurimman osan aikaa ja käyttäytyvät typerästi. Joskus olen heille erehtynyt lahjojani näyttämään ja sekös nostaa suuren kateuden tunteen heissä aikaan. Olen saanut kiusaajajoukon minua jahtaamaan, mutta ei se minua haittaa. Tyhmiä mitä tyhmiä, voisivat käyttää aikansa paremminkin kuin minua hätistelemällä. Olen myös huomannut, että monet innostuvat ikään kuin kilpailemaan minua vastaan asiassa kuin asiassa, jossa olen hyvä. Se suorastaan naurattaa minua mutta samalla surettaa. Kuitenkin koen olevani hirveän yksin. Itse ihailen ihmisiä, joilla huomaan olevan lahjoja. En ole pätkääkään kateellista tyyppiä, ehkä juuri sen takia etten ole tavis.
        En todellakaan ihaile itseäni, mutta arvostan itseäni ja toivon löytäväni joskus samalla aaltopituudella olevia ystäviä ja elämänkumppanin.

        Ylipäätään olen huomannut, että ihmiset jotka yrittävät aina väen vängällä saada aikaan väittelyä jostain "syvällisestä" asiasta ovat yleensä ylimielisiä urpoja, joiden mielipiteet ovat äärimmäisen tavanomaisia. Monesti niistä kuulee, että ne on luettu jostain, joskus pystyn jopa tietämään, mistä ne on luettu. Mutta sekään ei ole niin ärsyttävää kuin joutua jauhamaan jonkun leuhkan naperon kanssa asiaa, jonka itse on ajat sitten puinut läpi ja unohtanut, koska em. napero on niin haltioissaan itsestään ja haluaa esitellä minulle loistavia argumenttejaan (jotka yleensä ovat ihan alkeellisia ja ulkoa opittuja).

        Toisin sanoen, te jotka luulette olevanne NIIN viisaita, koska tykkäätte puhua fiksuja, pikku vinkki: Ne tavikset monesti ovat ihan yhtä älykkäitä ja syvällisiä kuin te, mutta teistä poiketen heillä on MYÖS sosiaalista älyä ja sopeutumiskykyä tarpeeksi, jotta he pystyvät sulautumaan ympäristöönsä. He ovat teitä parempia, he kykenevät toimimaan tavalla, joka HYÖDYTTÄÄ heitä, he menestyvät ympäristössään, he jatkavat sukuaan. Te luuserit jäätte yksin ja lohduttaudutte uskottelemalla itsellenne olevanne muita parempia.

        "Kukaan ei ole niin huvittavan ylimielinen, kuin nuori mies, joka on juuri keksinyt vanhan ajatuksen ja luulee sitä omakseen." -Sidney J. Harris


      • öosjgofnbsf kirjoitti:

        Ylipäätään olen huomannut, että ihmiset jotka yrittävät aina väen vängällä saada aikaan väittelyä jostain "syvällisestä" asiasta ovat yleensä ylimielisiä urpoja, joiden mielipiteet ovat äärimmäisen tavanomaisia. Monesti niistä kuulee, että ne on luettu jostain, joskus pystyn jopa tietämään, mistä ne on luettu. Mutta sekään ei ole niin ärsyttävää kuin joutua jauhamaan jonkun leuhkan naperon kanssa asiaa, jonka itse on ajat sitten puinut läpi ja unohtanut, koska em. napero on niin haltioissaan itsestään ja haluaa esitellä minulle loistavia argumenttejaan (jotka yleensä ovat ihan alkeellisia ja ulkoa opittuja).

        Toisin sanoen, te jotka luulette olevanne NIIN viisaita, koska tykkäätte puhua fiksuja, pikku vinkki: Ne tavikset monesti ovat ihan yhtä älykkäitä ja syvällisiä kuin te, mutta teistä poiketen heillä on MYÖS sosiaalista älyä ja sopeutumiskykyä tarpeeksi, jotta he pystyvät sulautumaan ympäristöönsä. He ovat teitä parempia, he kykenevät toimimaan tavalla, joka HYÖDYTTÄÄ heitä, he menestyvät ympäristössään, he jatkavat sukuaan. Te luuserit jäätte yksin ja lohduttaudutte uskottelemalla itsellenne olevanne muita parempia.

        "Kukaan ei ole niin huvittavan ylimielinen, kuin nuori mies, joka on juuri keksinyt vanhan ajatuksen ja luulee sitä omakseen." -Sidney J. Harris

        "He ovat teitä parempia, he kykenevät toimimaan tavalla, joka HYÖDYTTÄÄ heitä, he menestyvät ympäristössään, he jatkavat sukuaan."

        Tutkimuksissa on todettu, että hieman keskimääräistä älykkäämmät menestyvät ympäristön normien mukaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koske huippuälykkäitä, jotka kokevat ne raamit ahtaina.


    • Sanontahan menee että nerouden ja hulluuden välinen raja on epäselvä. Ei älykkyydellä ja hulluudella ole yhteyttä - "älykäs" on sellainen jonka äo ylittää keskiarvon eli 100 pistettä, nerolla äo menee yli 180... (nää pisterajat ei ole mitään eksakteja, mutta yritän vaan selventää eroa tavallisen älykkään ja neron välillä)

      Tavallisen tallaajan silmiin älykkäät ja jopa nerokkaat teot voi vaikuttaa hulluilta, kun ei paremmin ymmärrä.

      • Superälykäs ei ole vielä nero. Superälykäs voi olla esimerkiksi laiska alkoholisti.
        Nero on puolestaan lahjakas jossain ja pystyy luomaa asioita, joita toisille ei olisi tullut mielenekään (järkeviä asioita. Kaikki nyt voivat luoda paskaa).
        Älykkyys ei johda nerouteen, mutta nerot ovat usein älykkäitä.
        Nerojen ÄÖ ei välttämättä ole lähelläkään tuota 180 pistettä. Ilmeisesti nerojen ÄÖ on yleensä kuitenkin vähintään 140.
        Tosin esim. Mensan testit ovat kovan kritiikin kohteena, ne kun eivät kata kuin hyvin pienen osan ihmisen kokonaisälykkyydestä.


    • jotain uutta, jota lähiympäristö ei tunne. Jos ihmiset eivät ymmärrä, mitä joku puuhailee, he tulevat usein vihaisiksi. Tämä on hyvin säännöllistä, jos joku tykkää rakennella toisille käsittämättömiä keksintöjä. Keksijä ei ole suosittu vaan syrjitty pienissä piireissä. Sitten, kun jotain hyödyllistä on ilmaantunut se varastetaan aina.
      Jos ei suostu antamaan ja yrittää itse toteuttaa ideaansa, siitä ei tule mitään, kun ei ole tarvittavia voimavaroja. Hullun nimi on ainoa mitä annetaan helposti.

      • asia on. Tavikset on vitun tyhmiä ja kateellisia. Vittu kun olis enemmän älykkäitä ihmisiä, jotta sellaisiin törmäisi joka päivä. Nyt saa kestää apinan tasolle takaisin laskeutuneita mulkkuja. Muijat vaan pyörittää persettä ja äijät runkkaa. Huhheijaa, ei päätä järki palella.


      • just noin kirjoitti:

        asia on. Tavikset on vitun tyhmiä ja kateellisia. Vittu kun olis enemmän älykkäitä ihmisiä, jotta sellaisiin törmäisi joka päivä. Nyt saa kestää apinan tasolle takaisin laskeutuneita mulkkuja. Muijat vaan pyörittää persettä ja äijät runkkaa. Huhheijaa, ei päätä järki palella.

        Älykäs ihminen ei ole mitään ilman taviksia. Ei olisi verrokiksi ketään, jota kohtaan tuntea paremmuuden tunteita.


      • Mutta monet "keksijät" ovat hieman hulluja. Keksijäsankari on monen pienen pojan ihanne. Sitten jos on sattunut pyrkimään ja pääsemään esim. Mensan jäseneksi, niin siinähän on sitten oikeus käyttäytyä hölmösti, koska mensan paperi todistaa ettei ole tyhmä. Tämä taas mahdollistaa "hullun keksijän" uran, jossa "keksijä" yrittää väkisin keksiä mitä tahansa hölmöä, koska sellaisia "hullut keksijät ovat". Typerät keksinnötkin voi sitten kuitata sillä, että muut ei ymmärrä ( oman kylän miehille nämä todistelut menee läpi).
        Jos tämän kaiken lopputulema on se, että tyhmä ja Mensalainen keksijä käyttäytyvät samalla tavalla ja keksivät samoja asioita, he ovat samanlaisia.


      • just noin kirjoitti:

        asia on. Tavikset on vitun tyhmiä ja kateellisia. Vittu kun olis enemmän älykkäitä ihmisiä, jotta sellaisiin törmäisi joka päivä. Nyt saa kestää apinan tasolle takaisin laskeutuneita mulkkuja. Muijat vaan pyörittää persettä ja äijät runkkaa. Huhheijaa, ei päätä järki palella.

        Tai olisipa kaikki yhtä sairaan narsistisia kuin sinäkin, niin täällä ei voisi elää ollenkaan. Sitä paitsi seksuaalisella halulla ei ole mitään tekemistä älyn kanssa.


      • tuut-tuut-tuut kirjoitti:

        Mutta monet "keksijät" ovat hieman hulluja. Keksijäsankari on monen pienen pojan ihanne. Sitten jos on sattunut pyrkimään ja pääsemään esim. Mensan jäseneksi, niin siinähän on sitten oikeus käyttäytyä hölmösti, koska mensan paperi todistaa ettei ole tyhmä. Tämä taas mahdollistaa "hullun keksijän" uran, jossa "keksijä" yrittää väkisin keksiä mitä tahansa hölmöä, koska sellaisia "hullut keksijät ovat". Typerät keksinnötkin voi sitten kuitata sillä, että muut ei ymmärrä ( oman kylän miehille nämä todistelut menee läpi).
        Jos tämän kaiken lopputulema on se, että tyhmä ja Mensalainen keksijä käyttäytyvät samalla tavalla ja keksivät samoja asioita, he ovat samanlaisia.

        joku älykäs on keksinyt. Nimeä esimerkkejä? Minun mielestä älykkäiltä saa aina laatutavaraa, oli kyse tieteestä tai taiteesta. Wannabet on asia erikseen ja ne onkin normaaliälyistä porukkaa useimmiten. Häntäpäässä olevat eivät osaa kuin piirtää tikku-ukkoja, musiikissa yksikään nuotti ei vahingossakaan osu kohdalleen. He eivät myöskään osaa ajatella asioita vertauskuvauksellisesti eikä päätellä monimutkaisia asioita, sillä pää ei säilö tietoa tarpeeksi tehokkaasti eikä tarpeeksi kauan. Näin on. Ymmärrän ettei edes normaalit ihmiset ymmärrä nerojen ajatusmaailmaa. Nero ymmärtää kaikkia muita.


    • Älykkäät ihmiset ovat " ei nenäänsä kaivavia " ihmisiä.

    • Niin kait..Ainakin Albertilla kulki =)

      Täällä on porukoilla ihan omat pojot. Itselle tehty 3 testiä joista yks
      Mensan ja vastaus tyydytti... 120 kahdessa testissä sama ja yhdessä 119. Keskivertoa älykäämpi EI huippuälykäs!!!

      Eli kiitos luojan olen ihan tavallinen Taneli.
      Jokaninen joka sanoo saaneensa yli 120 ja pyörii suomi24:jällä,
      voi miettiä uudestaan valheensa määrää.
      Oli helpotus kuulla, että on vajakki nyt on vaan niin helppo olla.

      Jokainen voi miettiä kuitenkin seuraavaa:

      Mitä hyötyä älystäsi oli/olisi ollut Titanicin kannella?
      Mitä iloa älystäsi on, jos sinulla ei ole kykyä toimia?

    • Nämä on aika yleisiä väittämiä joita kuulee kerran kk. "Mitä sä tollasella tiedolla teet?" "Mitä hyötyä älystä muka on?". Yleensä noi tulee hieman tyhmemmiltä mutta minua ihmetyttää miten 120 ÄO:lla voi vielä... Ehkä 120 pystyy vielä samaistumaan idioottiin sen kuuluisan sosiaalisen älyn turvin mitä älykkäillä ei varmasti ole.

      Minulla ei o3 ÄO mutta sle kuin 13amanlaisia sosiaalisia ongelmia mitä yllä mainittu. Vaikka älyä on niin tipahdan keskusteluista kärryiltä kun jutut ei vain kiinnosta ja kun saan puhevuoron olen pihalla. Joku tuntematon voisi luulla että olen aika tyhmä kun tosiasiassa en vaan jaksa keskittyä paskanjauhantaan kuin muutaman minuutin kerralla kun yritän tosissani. Pystyn kuitenkin kunnioittamaan ihmisissä muitakin ominaisuuksia kuin vain älyä ja tietoa niin ei seurassa aina niin tylsää ole.

      Nuorena en tiennyt olevani älykäs, luulin olevani tyhmä koska en osannut muotoilla asioita aina niin että muut ymmärtäisivät. Myöhemmin olen oppinut esittämään vaikeat asiat ytimekkäästi ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Silti ihmetyttää kuinka kaikki eivät vain ymmärrä vaikka asian ytimen levittää niille päin näköä. Tämä on todella turhauttavaa.

      Huumorintajunikin on aika outoa joidenkin mielestä ehkä siksi että heidän on vaikea ymmärtää puhunko suomea, sarkasmia, valetta vai totta(?). Tämä onkin jännää koska itse oletan monesti muiden olevan hieman älykkäämpiä ja kun he sanovat jotain tyhmää oletan että se oli vain sarkasmia. Olen sosiaalisesti älykäs, tyhmä ja sekaisin.

    • Älykkäät ihmiset saattavat tehdä erikoisia ratkaisuja, jotka tuntuvat tyhmistä ihmisistä hullulta. Osassa niistä on kuitenkin niin paljon älyä, etteivät kaikki sitä tajua. Esimerkiksi yhdysvaltalainen republikaanit tekevät hyvin vanhanaikaisia ratkaisuja ympäristö ja muun suhteen. Silti moni pitää heitä Fiksuina. He edustavat siis käänteistä älykkyyttä.

      • Yhdysvaltalaiset demokraatit mädättävät maataan.
        Trumpilla on aina USAn lippupinni takissaan mutta mädättäjä Hillarilla ei koskaan puvussaan.


    • Hullun ja viisaan välinen raja on hyvin hieno.
      Me perustamme ajatustapamme vallitseviin
      olosuhteisiin nojaten.

      Esimerkiksi:
      Minulla on probleema?

      Missä on avaruuden raja ja mitä sen jälkeen ja
      sen jälkeen...............................................!

      En käsitä missä ajatustapani on mennyt väärin?

    • Kyllähän normaaliälyisillä ihmisillä on suuria vaikeuksia ymmärtää toistensakin ajatuksia. Ihmiset vain ovat niin erilaisia.

    • Suomalaiset on pärjänneet näinkin kauan pelkästään itäaasialaisten geeniensä takia. Suomalaisissa on jotain samaa kuin japanilaisissa ja kiinalaisissa sillä erolla, että meikäläiset himoittee niin kauheesti ruotsalaislänsieurooppalaisuutta, että ollaan valmiit kantamaan niitten historian aikana tekemät rikoksetkin omina, vaikka itseasiassa suomalaiset on oikeasti se pohjolan puhtoinen kansa jolla ei ole menneisyydessään mitään hävettävää minkä takia tarttisi ottaa globaalikansalaisia nurkat täyteen sivistystämme tuhoamaan.
      Ruotsi tuhoutuu ja me mukana jos jatkamme ruotsalaisten ihannointia.

    • Pärisikö kielesi kuin viidakon villillä, kun päästit tuon ajatuksen ilmoille?

      • Älykäs ja mukava nainen on cool, itse noo ihan ok viisas mutta mukava.


    • Aloittaja puhuu ihan hulluja. Älykkyys ja hulluus kulkee käsi kädessä tasan yhtä paljon kuin tyhmyys ja hulluus. Näköjään.

    • Yksinkertaisilla ihmisillä on tapana yhdistää asioita melko randomisti.
      Älykkyys ja terveys ovat kaksi eri asiaa. Toki siinä raamatun jutussa on järkeä, että autuaita ovat henkisesti köyhät, koska viisaallahan on paljon murehdittavaa.

      • Duunikamu kuuluu mensaan, on pitänyt huolen että kaikki tietävää tän. On vaa ni, että työs tää ei jaa tietoa, ei ideoi, ei kehitä, päätökset perustuu oletuksii, jotka vääriä oletuksia. Käytös epäammattimaista, ei ole tasa-arvoinen, huolehtii vaan ystävänsä eduista. Ei ole empatiaa piiruakaan. Ei puolusta alaisiaan pomoa vastaan pieniskään asiois. Pelkuri.
        Ni missä se äly sit näkyy?


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Teltta-asuminen ympäri vuoden?

      Miten teltassa asuminen onnistuisi Suomen olosuhteissa ympäri vuoden? Varmaan hyvät makuupussit ja ulkovaatteet pitäisi olla. Onko joku muukin kokeill
      Maailman menoa
      187
      2623
    2. Tanelinrannassa tulipalo

      Tanelinrannassa oli la-su välisenä yönä tulipalo, jossa menehtyi vajaa viisikymppinen pariskunta. Talo päältä päin ihan ok kunnossa, mutta palokunta s
      Seinäjoki
      16
      1208