Eli tässä olen näitä keskusteluja seurannut ja huomannut että monella tuntuu olevan vikana koiran koulutuksessa kurin pito.
En ole itse mikään ammatti-ihminen, mutta mitä olen itse tehnyt jos koira on "mokannu" / rikkonut rajoja:
1. Sanon matalalla äänellä, kovaa ja päättäväisesti: "EI!"
jos ei tottele, toistan käskyn vielä kerran.
Mikäli ei silloinkaan tottele:
Läpäytän sanomalehdellä persuksille, en mitenkään ihmeellisen kovaa mutta niin että koira tietää että "isku" tuli minulta. Sen jälkeen vielä "sättivällä" (en tiedä mikä nyt olisi oikea muoto äänensävylle: "mieti ny vähä mitä sä teet!") äänellä sanon koiran nimen ja torun noin maks. parilla virkkeellä.
Jos tämä ei ole auttanut, eli koira on esim. sanomalehden nähdessään alkanut murista minulle, olen ottanut nätisti kiinni päästä ja mahasta jä pyöräyttänyt koiran selälleen (eli olen omistanut kettuterrierin sekä skotlanninterrierin, ei tietenkään jotain mammutin kokoista, ainakaan pieni ihminen noin vain "pyöräytä") ja tämän jälkeen torunut hetken, sitten päästänyt koiran.
Yksi, mielestäni erittäin tärkeä asia mitä olen tehnyt koirien kanssa on ruokailut: En ole IKINÄ antanut koiralle pöydästä yhtään mitään, jos kerjää-> toruja. Joka kerta kun koira on pentuna syönyt, olen aina syönyt itse ensin, vaikka vain näkkileivän.Niin että koira on nähnyt, vasta kun jokainen ihminen on syönyt (jos vieraita tms) on koira saanut ruokaa. Ei ole koskaan kokeilujensa jälkeen kerjännyt mitään. Pidän tätä itse tärkeänä koska koira on kuitenkin laumaeläin ja esim. susilla on hyvin tarkka rituaali tuon syömisen suhteen, lauman johtaja syö ensin, sitten varajohtaja, päällikkö, apulaispäällikkö jne :D Tiedä sitten onko tuolla mitään merkitystä mutta jotenkin minusta itsestä tuntuu että tuo on vaikuttanut koiran kuriin todella paljon?
Kellään kommentteja? Lisäyksiä?
En ole itse mikään ammatti-ihminen, mutta mitä olen itse tehnyt jos koira on "mokannu" / rikkonut rajoja:
1. Sanon matalalla äänellä, kovaa ja päättäväisesti: "EI!"
jos ei tottele, toistan käskyn vielä kerran.
Mikäli ei silloinkaan tottele:
Läpäytän sanomalehdellä persuksille, en mitenkään ihmeellisen kovaa mutta niin että koira tietää että "isku" tuli minulta. Sen jälkeen vielä "sättivällä" (en tiedä mikä nyt olisi oikea muoto äänensävylle: "mieti ny vähä mitä sä teet!") äänellä sanon koiran nimen ja torun noin maks. parilla virkkeellä.
Jos tämä ei ole auttanut, eli koira on esim. sanomalehden nähdessään alkanut murista minulle, olen ottanut nätisti kiinni päästä ja mahasta jä pyöräyttänyt koiran selälleen (eli olen omistanut kettuterrierin sekä skotlanninterrierin, ei tietenkään jotain mammutin kokoista, ainakaan pieni ihminen noin vain "pyöräytä") ja tämän jälkeen torunut hetken, sitten päästänyt koiran.
Yksi, mielestäni erittäin tärkeä asia mitä olen tehnyt koirien kanssa on ruokailut: En ole IKINÄ antanut koiralle pöydästä yhtään mitään, jos kerjää-> toruja. Joka kerta kun koira on pentuna syönyt, olen aina syönyt itse ensin, vaikka vain näkkileivän.Niin että koira on nähnyt, vasta kun jokainen ihminen on syönyt (jos vieraita tms) on koira saanut ruokaa. Ei ole koskaan kokeilujensa jälkeen kerjännyt mitään. Pidän tätä itse tärkeänä koska koira on kuitenkin laumaeläin ja esim. susilla on hyvin tarkka rituaali tuon syömisen suhteen, lauman johtaja syö ensin, sitten varajohtaja, päällikkö, apulaispäällikkö jne :D Tiedä sitten onko tuolla mitään merkitystä mutta jotenkin minusta itsestä tuntuu että tuo on vaikuttanut koiran kuriin todella paljon?
Kellään kommentteja? Lisäyksiä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meidän pattismurffi (parson uros) jos alkaa rähiseen syystä tai toisesta ja sen kääntää selälleen, niin vaikutus on nolla tai oikeastaan enemmänkin provosoiva - kaveri kokee sen haasteena.
Perustottelevaisuus on hallussa - laumajärjestys ja auktoriteetit kunnossa, ja jos homma menee jostain syystä rähinän asteelle - niin on jotain vakavampaa meneillään ja silloin pitää vähän miettiä syitä ja seurauksia & yrittää jatkossa käyttää päätään vastaavassa tilanteessa. Koira kun on terrieri, niin se ei nyt vaan ole ihan ensimmäisenä antamassa periksi jos sen kääntää selälleen tai muuten fyysisesti kurittaa - tulos on monta kertaa pahempi kuin lähtötilanne.
Yritän siis sanoa että rankaisu/komentelu ei ole aina omistajalta oikea tapa reagoida ongelmiin, vaan pitää myös miettiä että miksi koira käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy.
Miksi läpsit koiraasi sanomalehdellä? Miksi käytät koirasi nimeä negatiivisessä yhteydessä? Miksi selätät koiraasi?
Ja tarkoitatteko että jos koira murisee teille vai jollekin muulle? Toivottavasti ei teille, kyllä silloin on jokin mennyt koulutuksessa ja kasvatuksessa mönkään, jos koiranne teille murisee. Siis aikuinen koira, pentu tietysti saattaa koetella omistajaa murisemalla. Enkä missään nimessä käyttäisi mitään kättä pidempää koiran rankaisemisessa. Ja selätys tosiaan varsinkin terrierille on aika turhaa, meillä ainakin pieni niskaravistus ja ärähdys toimii paremmin.
eritavalla kuin vanhanaikaisella sanomalehden läpsytyksellä..
itse omistan/omistanut kaksi kettuterrieriä eikä tarvetta tuohon ole tullut..vaan olemme menneet tokokurssia iloisissa merkeissä ja pyritty aina olemaan johdonmukainen ja sitkeä koulutuksissani eli en käske ilman että asia tehdään loppuun ja motivointina olen käyttänyt sekä makupalaa että lelua ..opettelen koiran eleitä ja osoitan johtajuutta eri tilanteissa ja koskaan ei ole koirani murissut minulle(paitsi pyytää veden ja epilepsialääkkeen muristen :) ..eli hyvällä saa hyvää ja turha alkaa tappelemaan koiran kanssa varsinkin rodun kanssa joka on jalostettu peräänantamattomaksi..kettuterrieri näyttää alistumisensa muilla eleillä kuin selälleen menolla. Eka koirani ei niin tehnyt koskaan vaikka tilanne oli siitä pelottava ison koiran hyökätessä eli pakeni ennemmin(kerkisin pelastamaan tilanteen ennen kuin kävi huonosti sillä kettis voi taistella loppuun asti jos ajetaan nurkkaan sillä ei muuta osaa jos ei pääse tilanteesta pois) ja kakkoskettiksen on alistunut samojedeille epätyypillisesti..eli myös rodunomaiset piirteet oon huomioitava.
on ollut pääasiassa terrierejä, sekä uroksia ja narttuja ja yhden ainoan kanssa olen käyttänyt tuota selättämistä ja niskasta ravistelua ja voin kertoa että se ei auttanut yhtään mitään, päin vastoin! Viimeisimmän koirani olen kasvattanut ilman käyttäen koirille luontaisia koulutusmenetelmiä sekä vahvistanut laumanjohtajan asemaani ilman mitään käsisksikäymisiä. Ja tulokset ovat mahtavia! Koira todella kuuntelee minua. Sen voi päästää ihan rauhassa irti ja se tottelee joka kerta. Kertaakaan en ole joutunut kutsumaan sitä luokse niin ettei se olisi totellut. Koira on todella iloinen ja oppivainen. Tämän koiran myötä olen vakuuttunut että KAIKENLAINEN kurittaminen on pahaksi koira/ ihminen-suhteelle. Myös niskasta ravistelu.