jos se maalämpö voittaa suorasähkön niin ilmoita lukema paljonko menee sähköä vuodessa yhteensä. mulla menee 11000kw/h. ja älkää alkako niitä laskelmia ja neliöitä jauhaan vaan lukema paljonko yhteensä menee sähköä niin voidaan verrata.
jos maalämpö kannattaa niin
pistä paremmaksi
342977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
jos neliöt ei liity lämmityksen kustannuksiin mitenkään niin kuulostaa hienolta ja paikkansa pitävältä vertailulta.
Mulla menee 5000kw/h, mut mä lämmitän öljyllä ja se on tunnetusti ilmasta.
Vertaatko muuten asuntojen hintojakin ottamatta neliöitä mukaan?
kyllä ne sähkönkulutuksen lukemat kertoo ihan tarpeeksi. maalämmittäjät alkaa aina höpiseen neliöistä ja vetään hirveitä laskelmia joilla ei tee mitään. ilmoittaisivat lukeman paljonko menee yhteensä sähköä niin nähdään mitä ne ovat. mutta ei ne kerro. parilla kaverilla on maalämpö mutta ei nekään kerro paljonko menee sähköä. puita polttavat kyllä kovasti.
olla vähän yksinkertaisempien ihmisten juttuja?
Voidaanko sinun mielestäsi oikeasti verrata 100 m2 ja 400 m2 talon sähkönkulutusta ottamatta talon kokoa huomioon???
"Mulla menee 5000kw/h, mut mä lämmitän öljyllä ja se on tunnetusti ilmasta."
5000 kilowattia tunnissa. Päivässä menee jo 120 MWh... aika paljon tai aika iso talo.
maalämmössä ei niin paljoa merkitse talon koko. monethan laittaa tallin ja varaston myös lämpimäksi jotta saisi lisää neliöitä josta sitten puhua kun kaikki ihmettelee viekö se maalämpö niin kovasti sähköö.
taitaa nyt kyrsiä pahasti kun ei ole varaa laittaa maalämpöä. Sellaisen kuvan noista jutuista kyllä saa.
Mutta jokainen tyylillään :)
Aloittajan 11000kWh/h on kuitenkin yli tuplat....
8500-9000 KWH / vuosi riippuen talven keleistä.
Varaava takka ILP, kosteiden tilojen lattialämmitys.
21000 kWh/a
11000-15000 kWh/a riippuen lämpötiloista
pieni (135 m2) vanha (v. 62) torppa Itä-Suomessa
suorasähkölämmitys
kyllä minäkin maalämmön laittaisin jos olisi ylimääräistä rahaa (myös ekologinen kannanotto), mutta mielummin laitoin ne vähät rahat ylimääräisiin eristeisiin
jos olisit laittanut maalämmön et pääsisi koskaan alle 15000. ainakaan en ole ikinä kuullut maalämmittäjän päässeen. ihme ettei siihen tule mitään ympäristömaksua kun niin paljo kuluttaa energiaa.
Sekä sähkölämmitys että maalämpö kannattavat. Riippuu täysin tapauksesta.
Hölmöä yrittää vääntää asiaa musta-valkoiseksi kun siihen vaikuttaa niin moni seikka.
Lukemista päätellen sinulla on:
A todella matalaenerginen ja/tai pieni talo
B et lämmitä sähköllä vaan sinulla on ns. osatehopuulämmitys
C Pienennät energian kulutusta tinkimällä asumisen laadusta.
Meidän lämmitystapaan osuu A, B ja varsinkin C
(sillä poikkeuksella että talo on iso). Viime vuonna sähköä meni 7 MWh, josta ehkä 0.5 MWh lämmitykseen kun laitoin helmikuussa pattereita päälle kun en enää kestänyt vaimon nalkutusta, sukulaisten naljailua ja kävihän lapsiakin jo vähän sääliksi. Polttopuuta (itse pilkottua ja ilmaiseksi hankittua) kuluu noin 15 pinokuutiota talvessa.
Varo ettet kehitä taloosi kosteusvauriota pitämällä liian pientä lämmitystä ja/tai liian pientä ilmanvaihtoa... Ettei ala joku kosteaa paikkaa (kylpytilat, ruuanlaittopaikka, märkien ulkovaatteiden säilytspaikka, pyykinkuivauspaikka) lähinnä oleva kosteuseristämätön (tai epätäydellisesti kosteuseristetty...) kylmä nurkka kerätä tarpeeksi kosteutta että alkaa homeet kasvaa.
N. 5000kwh Eikä ole maalämpöä eikä suoraa sähköä vaan puukeskus varaajalla puu maksaa 11e kuutio että repikää siitä.Puuta 15-20 kuutiota eli 165-220e vuosi.
jota minun pörsi ei kestäs.
Miten tuota pitäs verrata jos antaa vain pelkän lukeman eikä mitään muuta tietoa?
OK annetaan sitten lukema 158 000kwh/v, että vertaile siitä...
Kyllä te olette köyhiä kun vertailette, että kuinka paljon menee kelläkin sähköä vuodessa. Sähkö on kyllä halpaa, mutta sähkön käyttäjät näköjään köyhiä.
kumma paikka kun aina täällä lämmitetään neliöitä. Puhukaa kuutioista
Meinaan ulkoseinäneliöitä, niitähän sitä nimittäin lämmitetään.
Niin ja ilmakuutioita lämmitetään kyllä joo, mutta siinä pitää laskea talon todellinen ilman vaihtuvuus, mikä on käytännössä kuitenkin aika eri asia kuin talon sisäkuutiot, vaikkea teoriassa ilmanvaihtosuunnittelija onkin jonkun kuutioihin perustuvan litramäärän määrännyt IV-koneelle, olettaen 100% tiivin talon jonka ovia ja ikkunoita ei ikinä avata ja jossa ei ole tulisijojakaan...
kuutioiden mukaan (x*y*z). Ei siinä pelkkiä seiniä lämmitetä. Ilman kattoa ei tarkene vaikka seinät olisi miten paksut tahansa.
Aina lämmitetään alapohjan eristetason alapinnasta yläpohjan eristetason yläpintaan, ulkoseinän eristetason ulkopinnasta toisen seinän eristetason ulkopintaan eli m3.
Neliöillä (x*y)tässä tapauksessa ei ole mitään väliä koska 1lattia m2=0m3 eli ei mitään. Sama pätee seinäneliöihin. 1seinä m2=myös 0m3 eli sekään ei ole mitään. Tätä faktaa ei voi kumota mitenkään ei edes matemaattisesti ilman, että mukaan tulisi z
Jos joku neropatti vielä väittää, että hän lämmittää neliöitä niin siihen voi suoraan vastata, että halvat on lämmityslaskut...
Oikeastaan vain ulkovaipan pinta-ala merkitsee. Sitä kai tuo edellinen yritti seinäneliöillä kertoa. Mukaan täytyy ottaa myös seinä ja katto pinta-aloineen.
No jos on kaksi taloa joissa molemmissa 300m3. Toisessa voi olla ulkovaippaa jopa puolet vähemmän kuin toisessa. Mitenkäs sitten käy kulutuksen?
höpsistä. Talon keskellä oleva kuutio ei kuluta muuten kuin ilmanvaihdon osalta.
Ulkokuoren neliöt ne on jotka energiaa kuluttaa, ei kuutiot.
pussiin:-D Kirjoitin näin "Tätä faktaa ei voi kumota mitenkään ei edes matemaattisesti ilman, että mukaan tulisi z".
Neliö ei ole itsessään edelleenkäään mitään.
Jos ette usko niin laskekaa ihan mielenkiinnosta talon energian kulutus alusta pitäen, niin ettei missään tule vastaan m3 ja kertokaa vastaus minullekkin. Katsotaan kuka on oikeassa ;-). Sillä välin voitte edelleenkin lämmitellä neliöitänne.
...että sinäkin ymmärrät
Talon energiankulutus johtuu siitä, että ulkoilmaan tai maahan rajoittuva rakennusosa johtaa lämpöä ulkoilmaan tietyllä teholla. Tämä teho ilmaistaan U-arvolla, wattia per neliömetri ja kelvin. Ikkuna johtaa lämpöä paremmin ja villalla eristetty yläpohja huonommin.
Sisäilmalla sen sijaan on lämmönvarauskapasiteetti, joka ei kovin kummoinen ole (verrattuna esim. veteen). Sisäilman lämmittäminen ei ole kallista. Tämän huomaa hyvin siitä, että jos esim. pakkasella aukaiset autotallin oven, jolloin koko ilma vaihtuu käytännössä. Kun suljet oven kuitenkin hetikohta, ilma lämpenee suht nopeasti takaisin, koska pinnat (seinät, lattia, katto ja tavarat) ovat vielä lämpimät.
Se, että joudut koko ajan tekemään lämpöä sähköllä, öljyllä, pelletillä tai maalämmöllä, johtuu siis käytännössä ainoastaan siitä, että ulkoseinät, ikkunat, ovet, katto ja alapohja päästävät koko ajan sitä tuotettua lämpöä ulkoilmaan.
Jokohan nyt ymmärsit?
mutta sinulta on mennyt jokin ohi.
Et selvästikkään tehnyt sitä laskelmaa jota pyysin.
U=1/Rt
Rt=Rsi R1 R2 jne
R1=d1/λ1
d1=ainekerroksen PAKSUUS
U-arvo sisältää itsessään x:n ja y:n lisäksi z ja ilman tätä z pelkkä x,y(m2)ei ole yhtään mitään.
- "Oikeastaan vain ulkovaipan pinta-ala merkitsee" = paska puhetta, koska ulkovaipan paksuus ratkaisee lämmönjohtavuuden.
- "Ulkokuoren neliöt ne on jotka energiaa kuluttaa, ei kuutiot" = paska puhetta, koska koska ulkokuoren paksuus ratkaisee lämmönjohtavuuden.
m2 ei ole tässä tapauksessa yhtään mitään. 1x1x0=0 < 1x1x1=1
Hyväksykää tai olkaa hyväksymättä tätä tosiasiaa mutta kuutioita te lämmitätte ette neliöitä.
pohdinta:
Miksi rakentaa ylikorkeita tiloja, joissa käytännössä lämmitetään ihan tyhjää?
Melkoista saivartelua...
Kun noin ollaan päädytty kuutioihin niin mitä tekemistä noilla on asunnon kuutioiden kanssa? Pitäisikö kaikkien nyt ilmoittaa talon koko ulkovaippaeristyksen kuutioden mukaan?
Taidat olla... noh.
Teenpä sitten metrin paksun betoniseinän, ilman mitään eristettä. Onhan betonillakin jokin eristävyys. Kyllä on sitten hyvä asua. Lämmintä riittää!
sitten kävi, että pikkuhiljaa tosiasiat on vaan hyväksyttävä. Neliöillä ja neliöillä siis on eroa ja se ero tulee nimenomaan siitä paksuudesta. Iteppä aloitte inttämään vastaan tyyliin, että kuutioilla ei ole mitään väliä. Ja sitä saivarteluahan tässä nimenomaan haettiin?
Suosittelen, että teet betoniseinän tilalle sen neliö seinän tai lopetat itkemisen.
Niin ja tuo "ulkokuoren paksuus" oli lainaus omista viesteistänne...
jokainen lukutaitoinen huomaa kuka se saivartelija on. Mutta jokainen tyylillään.
Kyllä se nyt on niin että ulkovaipan neliöt ovat rakaisevammat lämmityksen kannalta, kuin nuo kuutiot. Vai tarvitko rautalanka version?
Kuutiot ovat kuitenkin helpompi tapa yleisesti ymmärrettävästi ilmoittaa tuo talon koko. Lattianeliöiden ilmoittelu ei todellakaan kerro riittävän hyvin lämmitettävästä talosta.
Talon lämmitystä ei kyllä säädellä kuutioiden mukaan, vaan termostaatin mukaan. Ja se termostaatti reagoi seinän *pinta-alan* kautta karanneeseen lämpöön siinä missä vaihdetun ilman kautta karanneeseen. Talon kuutioilla ei ole *mitään* suoraa tekemistä asian kanssa, välillistä toki (mm. ilmanvaihdon nopeuden kautta).
HAUSKAA
Mikä on yläpohjan eriste? Olen samaa mieltä sun kans jos sulla on hyvin asennettu sellupohjainen villa.. Ja varaava takka