Moi - mulla on tylsää! Toinen virallinen mammalomaviikko menossa, tätä ennen olin jo pari viikkoa saikulla. Mies on töissä yli 10 tuntia joka päivä ja jatkaa töitä koneen ääressä iltaisin kotona. Hänellä on sellainen ammatti että nämä vuoden alut on aina pahoja ja kiireisiä. Mulla on vauvanvaatteet pesty ja viikattu, koti niin kunnossa kun mun siivousinnolla sitä koskaan kuntoon saa... kaverit töissä ja itsellä sen verran vaivoja että en jaksa esim. pitkiä kävelylenkkerjä tehdä. Luen, askartelen, laitan ruokaa - mutta aika käy todella pitkäksi! Laskettuun aikaan vielä kolmisen viikkoa. Luen, kuuntelen musiikkia ja otan rennosti, mutta näillä eväillä ei päivä täyty - varsinkin kuin viimeiset 10 vuotta olen tottunut tosi hektiseen ja puuhaa täynnä olevaan elämänrytmiin. Seurana on tämä netti... hohhoijjaa! Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Boooooring!
Mitä tehdä?
4466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinulla on viimeiset mahdollisisuudet moneen kuukauteen nauttia aidon huolettomasti kulttuuririennoista. Käytä tilaisuus hyväksesi. Käy konserteissa, teatterissa ja elokuvissa (päivänäytösten liput yleensä kohtuuhintaisia, iltaesityksiin verrattuna). Nauti kirjaston tarjonnasta jne.
Jos pokka riittää, käy alueesi perhekerhossa tai avoimessa päiväkodissa (millä nimellä näitä missäkin kutsutaan). Tutustut muihin äiteihin, jo ennen pienokaisesi syntymää.
Onko lähipiirissäsi muita päivittäin kotona olevia? Naapurin vanhus voisi ilahtua kahvittelukutsusta tai lähialueen työtön ehdotuksesta yhteisestä kirjastoreissusta. Kirjoita kirja (ihan oikea paperikirje) nuoruuden/lapsuuden ystävälle, johon yhteydenpito on jäänyt. Kirjeitä on mukava saada ja hyvällä tuurilla vanha ystävä vastaa.
Arvaas alottaja oliko mulla tylsää tossa vaiheessa. Kaikki mahdollinen tekeminen kaluttu moneen kertaan enkä huimauksen ja hirveiden liitoskipujen takia saanut kauas kotoa yksin mennä. Kävin kirjastossa, luin, kuuntelin musiikkia, laitoin vauvaa varten valmiiksi, roikuin netissä, mies kantoi leffoja katsottavaksi jne...Vielä uusi paikkakuntalainen enkä tunne ketään...Käsityöihminen minä en ole, oletko sinä? nyt ois mahdollisuus niitäkin tehdä. Se auttoi jonkin verran että kävin jokapäivä ulkona. Edes pieni lenkki tai penkillä olemista, kunhan sieltä kotoa lähti pois.
... no kyllä mä verhot ompelin :) Ja jotain vähän yrittänyt askarrella mutta en mä varsinaisesti mikään käsityöihminen ole - enkä myöskään kulttuurin harrastaja. Joo, olen huomannut että kotoa on pakko päästä pois päivittäin, saada vähän raitista ilmaa edes. Tän päivän kohokohta on kun menen jalkahoitoon - itse kun en enää yletä varpaisiini :)
Kaupungille en vaan enää voi joka päivä mennä, kun kaapit pursuaa tavaraa ja ei toi pankkitilikään ihan pohjaton ole. Elämänmuutos on tosi suuri - aikaisemmin tein itsekin megapitkiä päiviä ja yrittäjäpohjalta työtäni tehden työaika ei rajoittunut toimistossa oloon, vaan oli aina kiva vilkaista sähköpostit illalla pariin otteeseen, hoidella jotain työasoita... nyt kaikki se on delegoitu ja sähköpostiin tulee vaan jotain spämmejä.
No, on ihan totta että vielä tulee aika että kaipaan näitäkin hetkiä... mutta tämä täyspäiväinen hautomotoiminta ei kyllä ole ihan mua varten.
Jep, viikkoa ennen joulua jouduin omasta työstä saikulle.
Nyt jollain kelan sairaspäiväräahalla tms ennenku virallinen mammaloma alkaa... La:han vielä 10 viikkoa!!!
Tylsää alkaa olla jo nyt. Vaatteet tosin pesemättä ja muuta kun ei oo pakkaustakaan vielä.. Mies päivät töissä eikä ymmärrä että oon väsynyt ja on liitoskipuja ja supisteleekin välillä.
Ite oon nyt ollu kyllä hänen firmassaan kun on oma niin mukana auttelemassa, kun vielä jotain jaksan ja tänään hoitelen sukulaispoikaa (tämäkin varsinainen homma)..
Kaupungille ei tod jaksa mennä, kun tosiaan tulee herkästi osteltua kaikkee ja syötyä ulkona ym. Kaverit töissä tai muilla paikkakunnilla koulussa..
ja rassaa sekin, kun itellä mahtuu enää isot eikä niin muodikkaat vaatteet päälle ja hiuksetkin kärsineet raskaudesta, niin kaikki muut näyttää niin elinvoimasilta että...
Yritän itekin ajatella et nyt on aikaa itelle, mutta oikeesti on vaan tunne että oon tosi laiska ja saamaton!