Vuoden kuolleena, ei huomattu

En ymmärrä, mikä tuossa on kauheaa. Onko se kauheaa siksi, että asunnon olisi voitu jo antaa jollekin muulle käyttöön, mutta nyt se onkin ollut kuolleen ihmisen asuntona turhaan?

Minunkin tapauksessa mieheni olisi helppo "murhata" minut ja sitä ei huomattaisiin pitkiin aikoihin. Tai jos kuolisin ihan luonnollisesti tai oman käden auttama ja eroaisin miehestäni, varmaan saisin lahota ihan rauhassa. Eihän siinä nyt ole mitään kauheaa. En minä ainakaan kuolleena enää välitä mistään mitään.

Kauheaa se on silloin, kun on vielä elävänä ja esimerkiksi aamulla herääkin sängyssä, ettei voi liikkua minnekään. Hidas kuolema.

Mikäs siinä jos pappa viihtyi omissa oloissan. Yksinäiset tosin usein unohtavat että seuran saaminen vaatii myös omaa panostusta ja sosiaalisia taitoja, ei kannata odottaa mitään ilmaiseksi vain siksi että on pieni ja heikko, tai mitä hyvänsä.

Suomessa on laki, ettei kenenkään kotiin voi ihan tuosta vain mennä vaikka raoista tupsahtelisi millaiset hajut tahansa. Ei viranomaiset, eivät isännöitsijät saati huoltomiehet. Mutta taloyhtiöissä voidaan kyllä järjestää esim. taloyhtiön hallituksen päätöksellä vaikkapa palohälyttimien tarkistus jonka varjolla voidaan käydä myös asunnoissa, jos jotakin pahempaa epäillään. Tämä on suht yleinen käytäntö ja siinä tarvitaan silloin koko talon väeltä järkeä ja yhteishenkeä (hyvin usein ihmiset valittavat tämän tyyppisistä "luvattomista" tarkastuksista ja arvostelevat sen vuoksi moista käytäntöä eli ristiriitaa riittää).

Toinen hyvä keino on välittää lähimmäisistään, eikä näyttää keskisormea sille alakerran kyttäävälle mummolle joka valittaa kaikesta.Pieni ja terve uteliaisuus naapureita kohtaan voi olla sairaan ihmisen pelastus.

Kolmas keino on liittyä vapaaehtoisiin vanhusten ystäväkerhoihin, joissa yksi merkittävä syy olla mukana on nimenomaan vierailla yksin asuvien vanhusten luona. Ehkäpä siinä jo pelastetaan joku muumioitumasta kotiinsa.

Neljäs keino on pitää yhteyttä säännöllisesti yksinäisiin sukulaisiin, jolloin jonkin ollessa pielessä voi ryhtyä toimenpiteisiin. Yhteydenpito voi olla esim. lyhyt puhelu kerran viikossa, jos ei muuta asiaa ole.

Syrjäseudulla asuva yksinäinen sukulaiseni löydettiin muutaman tunnin sisään pihalleen lyyhistyneenä vain sen ansiosta, että häneen pidettiin joka päivä yhteyttä puhelimitse ja sovittu lähinaapurin kanssa hätäavusta.

Ettei tämä sen ihmeempiä toimenpiteitä meiltä keneltäkään tarvitsisi.

Jos minä kuolisin kotiini niin minua alkaisi pankki ja työpaikka kaipaamaan hyvin pian. Jos olsiin työtön niin silloin ei kukaan.

Oliha se Maunulan muumio useita vuosia kuolleena kaupungin vuokrakämpässä. Soskuvirasto makso vuokran eikä tarkistanut yhtään onko heppu olemassa. Sähköt oli katkastu maksamattomien laskujen takia mutta mitäpä se muumio sähköllä olis tehnytkään.
Joka vuosi sattuu että Suomessa löydetään jonkun aikaa kuolleena ollut ihminen asunnostaan eikä kukaan ole kaivannut. Sellanenkin on ollut että kun talossa suunniteltiin putkiremonttia ja huoltomies meni yleisavaimella niin oven edessä oli vuori lehtiä ja kämpässä ruumis. Jos ei olis putkiremppaa ollut niin montakohan vuotta vielä olis mennyt. Kaikki nää ihmiset on olleet jollain lailla erikoisia kun eivät ole pitäneet mitään yhteyttä sukulaisiin eikä ketään ystäviä.

will be mine destiny" eikös ole ihanaa olla yksin...

Tuo se varmaan odottaa minuakin. Kiikkustuolista löydyn muumioituneena ja radio soittaa vielläkin merisäätä.