insinööri tai maisteri

-DI:n koulutus 180 ov vs maisterin 160 ov ja kandin 120. Teekkarit saavat tutkinnon laajuudesta johtuen nykyisin opintotukea 60 kuukautta, kun taas maisterit normaalin 55.

-Kielitaitovaatimuksista en tiedä, riippuu varmaan alasta. Meillä TTY:ssa on pakollisia kieliopintoja vain 6 ov.

-DI on yliopistotutkinto eli kyseessä on akateeminen tutkinto. Insinöörit ja muut AMK:ssa opiskelevat eivät ole akateemisia. DI:n opinnot koostuvat lähes täysin teoriaopinnoista.

- AMK-insinöörin opinnot ovat 160 ov. En tiedä vaatimustasosta. Opintoviikot eivät kerro kaikkea.

Taas kerran:
kaikki riippuu sekä oppilaitoksesta (periferiayliopistot vs. suurten kaupunkien suuret yliopistot) että ihmisestä. Jollekin esim. DI-matikat Polilla ovat helppoja, kuin taas osalle ne tuottavat etenemisesteen.

Jos yleistetään rankasti, niin näinhän nämä suhtautuu:

DI on 180 opintoviikon (ov) ylempi korkeakoulututkinto. Maisteri on yleisesti 160 ov, mutta esim. psykologeilta vaaditaan 180 ov maisterin tutkintoon. Kandit ovat puolestaan alempia korkeakoulututkintoja, 120 ov laajuisia ja yliopistossa suoritettuja tutkintoja. Monesti kandi on vain välivaihe, josta jatketaan suoraan maisterin tutkintoon. Monilla aloilla kandin papereita ei edes "oteta välissä ulos" vaan tehdään opinnot maisteriin asti ilman välivaiheita. Huomionarvoista on, että tekniikan alalla ei ole kandin tutkintoa eli jos menet yliopistotasoiseen koulutukseen tekniikan alalle (DI-koulutukseen) niin et voi suorittaa kandin tutkintoa välissä. Muutosta tähän on kaavailtu, mutta yrityselämä ilmeisesti ottaisi mielummin DI:jä kuin kandeja palvelukseensa.

DI:n tutkintoon kuuluu 4-8 opintoviikkoa harjoittelua, joka yleensä kertyy oman alan kesätöistä. 180 ov:n kuuluu 20 ov:n diplomityö, joka yleisesti tehdään jossain yrityksessä täyttä palkkaa vastaan (palkkaus vaihtelee aloittain ja on luokkaa 1500-2500 euroa, arvelisin).

DI on akateeminen tutkinto, koska se suoritetaan tiedekorkeakoulussa. Vaativuudesta (TKK) voin sanoa, että työkavereina on sekä DI:jä että insinöörejä (AMK) tutkinnon suorittaneita ja eroa on kuin yöllä ja päivällä. AMK opinnot ovat sekä helpompia, suppeampia ja opetuksen tasoa AMK insinöörit ovat haukkuneet avoimesti. Käytännönläheisiä AMK tutkinnot ovat, mutta valitse alasi tarkkaan! Ammattikorkeat lupaavat liikaa asioita. Sellaisiakin pettyneitä ohjelmistoinsinöörejä AMK on nähty, jotka ovat lukeneet kaikki tarjotut ohjelmistotekniikan kurssit eli kokonaiset 5 kurssia eli alle 20 ov:a. Ja nyt puhutaan Helsingin isoista AMK:ista. Tutustu opinto-oppaaseen ennen kuin haet. Kannattanee välttää "uusia" koulutusohjelmia, joiden kurssit järjestetään ensimmäistä kertaa. Voit joutua melkoiseen sirkukseen ja siinä vaiheessa ei paljoa naurata.

Kandin tutkinto puolestaan on yliopistotasoinen ja vaikka se opintoviikkomäärältään onkin vain 120 verrattuna 160 ov insinööri AMK tutkintoon, on se vaatimustasoltaan vaativampi. Kandissahan suoritetaan yliopisto-opintoja 120 opintoviikkoa ja yliopistossa opinnot ovat vaativampia tai ainakin teoreettisempia. Muista kuitenkin, että insinööritieteistä et voi suorittaa kandin tutkintoa. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta voit. Opinnot M-L tdk:ssa ovat lähellä insinööritieteiden opintoja, mutta erojakin löytyy.

Kielitaitovaatimuksina DI:n tutkintoon on toinen kotimainen ja lisäksi yksi pakollinen kieli, jonka suorittaminen tapahtuu kahden opintoviikon kurssin suorittamisella. Kurssin pitää olla tiettyjen kriteerien mukainen eli mitkään alkeiskurssit eivät kelpaa. Kielitaidon osoittavat kurssit on kyllä osoitettu opinto-oppaassa, joten päätään ei niillä tarvitse rasittaa. Maistereilla kielitaitovaatimukset ovat pitkälti samat, kuitenkin esim. valtiotieteellisen ja kauppatieteellisen kieliopinnot ovat huomattavasti laajemmat.

DI-tutkinto tosiaan on akateeminen, mutta työelämäsuuntautuneempi kuin esim. yliopistolliset matemaattiset aineet.